EKP menetti eurokriisissä itsenäisyytensä, eikä se näytä saavan sitä enää takaisin

Euroopan keskuspankki on tehnyt eurokriisin vuoksi lukuisia sellaisia toimia, jotka eivät alun perin kuuluneet pankin toimintaan. EKP:n oli määrä olla itsenäinen keskuspankki, jonka tehtävä oli pitää euroalueen inflaatio lähellä kahta prosenttia, mutta mielummin hieman tämän rajan alle. Toimia ja niiden seurauksia tarkasteltiin Keskuspankit kriisin jälkeen -seminaarissa.

EKP:n toimia ja päätöksiä on toisinaan pidetty jopa poliittisina. Kreikan ja Italian eurokriisien hoidossa EKP istui käsiensä päällä tasan niin kauan, kunnes EU sai haluamansa päättäjät ja päätökset. EU-oikeuden professori Lorenzo Pace huomautti, että kyseessä on näkökulmakysymys. EU-maat eivät ole yksi valtio, vaan kilpailijoita keskenään. EKP:n toimet siksi vain saattavat tuntua poliittisesti motivoituneilta riippuen siitä, minkä maan vinkkelistä EKP:n toimia tarkastellaan.

Suomen Pankin osastojohtaja Hanna Freystätter kuvaili varsin seikkaperäisesti eurokriisivuosilta alkaen EKP:n rahapoliittisia toimia. Hän vertaili suurten keskuspankkien toimia finanssi- ja eurokriisien iskettyä. Korkotaso laski nopeasti neljän prosentin tuntumasta nollan ja yhden prosentin välille. Freystätterin mukaan rahapoliittiset erikoistoimet ovat tepsineet ja kriisi on saatu hallintaan.

EKP:n itsenäisyys vaakalaudalla

Omassa alustuksessaan Antti Ronkainen pohti EKP:n itsenäisyyttä. Itsenäisellä keskuspankilla tarkoitetaan sitä, ettei keskuspankki ole poliittisessa ohjauksessa. Ronkainen arveli, että EKP:sta on tullut jo itsenäisyytensä vanki. EKP ei välttämättä voi koskaan enää palata eurokriisiaikoja edeltävän kaltaiseen rahapolitiikkaan.

Toinen EKP:n itsenäisyyden uskottavuutta nakertava päätös oli keskuspankin liittyminen eurokriisimaissa pelättyyn Troikkaan. Siihen kuului EKP:n lisäksi Euroopan komissio ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF.

Troikka vaati kriisimailta hätäluottojen eteen kosolti sellaisia toimia, joita voi pitää kansantaloustieteellisesti jopa EKP:n oman mandaatin vastaisina. Luottojen ehtoina oli lukuisia leikkauksia, mitä pidetään deflatorisina. Se tarkoittaa toimia, mitkä laskevat inflaatiota.

Investointipankkiiri Sami Miettisen mukaan EKP osallistui vastentahtoisesti Troikkaan. Nordean pääanalyytikko Jan Von Gerichin mukaan EKP:n ei olisi pitänyt osallistua Troikkaan lainkaan.

Euron sijaan korieuro

Miettisen alustus koski digitaalisuuden mahdollisuuksia eurojärjestelmän rahapolitiikassa. Miettisen mukaan kiinteät 1:1 valuuttakurssit eivät toimi euroalueella ihanteellisella tavalla. Hän esitteli IMF:n ”oman rahan” SDR:n (Special Drawing Rights) ja vertaili sen mahdollisuuksia hänen kutsumaansa korieuroon nykyisen euron tilalle. Hän on ehdottanut korieuroa aiemminkin, muun muassa täällä ja täällä.

SDR arvo määräytyy viiden suuren valuutan korista ja niiden arvoista. Koriin kuuluvat Yhdysvaltain dollari, euro, Japanin jeni, Kiinan renminbi ja Ison-Britannian punta.

Digitaalisuus toisi mahdollisuuden SDR:n kaltaiseen korieuroon. Esimerkiksi dollarilla on nyt SDR:ssä noin 41,5 prosentin painoarvo. Toisin sanoen dollarin kurssi muuntaa omalla painoarvollaan SDR:n kurssia.

Korieuron arvon määrittelyssä tehtäisiin samoin. Nykyisin Saksan painoarvo on liian suuri ja se kohottaa muidenkin euromaiden käyttämän euron arvon kestämättömän korkeaksi. Jos muiden euromaiden painoarvo kasvaisi, euro heikkenisi. Se helpottaisi muiden euromaiden vientiä. Totta kai tuonti kallistuisi, mutta se ohjaisi jäsenmaita kotimaiseen kysyntään. Vanhan viisauden mukaan: jos ei ole varaa ostaa niin tehdään asia itse. Työvoimareserviä euroalueella on rutkasti tähän.

Seuraava taantuma pelottaa

Von Gerichin alustus koski EKP:n valmiuksia vastata seuraavaan talouskriisiin tai taantumaan. Hän esitteli nipun erilaisia vaihtoehtoja, joista osa törmäsi poliittiseen tai lailliseen esteeseen. Saksaa ei saada taivutettua niin sanotun helikopterirahoituksen taakse. Helikopterirahoitus on kielikuva, jossa keskuspankkiiri helikopterista käsin pudottelee rahasäkkejä kansalaisten käytettäväksi. Käytännössä keskuspankki esimerkiksi siirtäisi kuluttajien tileille rahaa.

Korot ovat euroalueella jo nyt pohjalla, eikä korkojen painaminen kovin syvälle negatiiviselle puolelle ole ennustettavaa. EKP:n tase on paisunut sen arvopaperien osto-ohjelmansa vuoksi. Nyt keskuspankki on rajannut ostonsa siten, ettei se hamua euromaan velkakirjoja, jos niitä on euromääräisesti jo noin kolmannes keskuspankin taseessa.

Von Gerich kertoi, että jos keskuspankin taseessa on enemmän kuin 35 prosenttia kunkin maan velkakirjoista niin kaupankäynti kyseisillä velkakirjoilla häiriintyy. Esimerkiksi Japanin keskuspankki on elvyttänyt ahkerasti ostamalla Japanin valtionvelkakirjoja. Japanin keskuspankki on niin määrävässä markkina-asemassa omistaessaan suuret määrät Japanin valtion velkakirjoja niin kaupankäynti on jopa pysähtynyt. Hinnanmuodostus käy mahdottomaksi.

Von Gerichin esityksen anti on, että me voimme vain toivoa uuden taantuman pysyttelevän vielä muutaman vuoden päässä.