Euroopan keskuspankin lupailemat valtiolainaostot pitäisi alkaa maaliskuussa. Pitkälle ensi vuoteen ulottuvan EKP:n ohjelman tarkoitus on ostaa arvopapereita yli tuhannella miljardilla eurolla. Ostojen onnistuminen ei kuitenkaan ole täysin selvä asia. EKP voi huomata, ettei se löydä tarpeeksi halukkaita myyjiä.
– Emme ajatelleet myydä, ranskalaisen vakuutusyhtiö CNP Assurancen varatoimitusjohtaja Antoine Lissowski kertoo uutistoimisto Reutersille.
Lissowskin tapaan monella valtiolainojen omistajalla on sääntelyn ja kirjanpidon vuoksi syytä pitää valtiolainat hallussaan. Valtiolainoja pidetään erittäin likvideinä arvopapereina. Niitä saa toisin sanoen helpostikin kaupaksi, jos rahalle tulee yllättävää tarvetta. Pelkällä rahalla harvat pankit ja vakuutuslaitokset tekevät juuri nyt kovin vähän.
Näiden yritysten tulisi etsiä joku vaihtoehtoinen sijoituskohde. Toisin kuin valtiolainoissa, muilla kohteilla vaaditaan vakavaraisuuden vuoksi lisäpuskureita. Pankit voisivat myös tallettaa rahansa EKP:n holviin, mutta se maksaa. EKP pitää talletuskorkoaan negatiivisena.
Deflaation vuoksi tuotot ovat lisäksi kovin vaatimattomia nyt omistuksessa olevien valtiolainoihin verrattuna. EKP voikin joutua korottamaan ostohintojaan houkutellakseen valtiolainojen nykyisiä omistajia myymään arvopapereitaan. Keskuspankki voi joutua lisäksi ostamaan yhä pidempiaikaisia valtiolainoja, tai nostamaan talletuskorkonsa edes nollaan prosenttiin.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Työttömyys kurittaa erityisesti suurimpien kaupunkien taloutta. Työttömyyden kasvun taustalla on pitkälti maahanmuutto, sillä liki puolet työttömyyden kasvusta johtuu maahanmuutosta.
Cambridgen yliopiston plagiointikohun keskiössä viime viikkoina ollut 41-vuotias professori Jason Arday on kuollut. Arday löytyi elottomana Etelä-Lontoosta perjantaina iltapäivällä.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa olevansa valmis perumaan useita Orpon hallituksen talouspäätöksiä. Konkreettisia menoleikkauksia SDP ei ole edelleenkään löytänyt.
Äskettäin Jason Ardayn tapaus nosti tapetille kysymyksen tiedemaailman kyvystä tunnistaa omat harhansa. Britanniassa samaa keskustelua käydään koko tiedepolittiikan laajuudeltauseissa eturivin medioissa. Suomen Akatemiaa muistuttava Britannian julkinen tiederahoituselin myönsi äskettäin lähes miljoona puntaa homopornon kulttuurihistorian tutkimiseen samalla kun Jodrell Bankin kuuluisalta radioteleskooppiverkolta leikattiin rahoitusta.
Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu on vaatinut näkyvästi avoimuutta politiikan rahoitukseen. Hopsun puolison vastaperustetun yhtiön 290 000 euron sopimus Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa syntyi ilman kilpailutusta eikä näkynyt missään julkisessa vaikuttamisrekisterissä. Torstaina hyvinvointialue perui koko hankinnan.
EU:n kaksi naispääministeriä, Italian kansalliskonservatiivi Giorgia Meloni ja Tanskan sosiaalidemokraatti Mette Frederiksen, julkaisivat maanantaina yhteisen kannanoton hallitsematonta maahanmuuttoa vastaan. Kannanotto ylittää perinteisen oikeisto–vasemmisto-jaon. Suomessa SDP:n varapuheenjohtaja ilmoitti olevansa postaukseen pettynyt.
Jason Ardayn skandaali laajenee. Huomio on siirtymässä entisestä professorista koko Cambridgen yliopiston hallintoon ja myös muihin yliopistoihin. Cambridge tiesi jo vuonna 2023 Ardayn tutkimukseen kohdistuneista vakavista epäilyistä, mutta antoi hänelle silti täyden tukensa. Nyt Cambridgen omat professorit vaativat selvitystä siitä, miten Arday palkattiin, miksi hänestä rakennettiin kansainvälinen DEI-symboli, ja miten yliopisto käsitteli varoituksia hänen tutkimuksensa laadusta ja rehellisyydestä.
Kanadalaisen professori Gad Saadin uusi kirja kuvaa harkitsemattoman empatian tappavia vaikutuksia. Saadin mukaan koko länsimainen sivilisaatio uhkaa tuhoutua, ellei velvollisuudeksi muuttunutta myötätuntoa karaista järjenkäytöllä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen ihmettelee, miksi ne, jotka haluavat elää šaria-lain sääntöjen mukaisesti, tulevat länsimaihin sitä vaatimaan. Seppäsen mukaan islamin oikeusperinne eli šaria sotii monilta osin Suomen perustuslakia, demokratiaa ja sukupuolten yhdenvertaisuutta vastaan. Seppänen muistuttaa uskonnonvapauden tarkoittavan oikeutta harjoittaa omaa uskontoa, ei lupaa rakentaa maahan Suomen lain syrjäyttävää rinnakkaista oikeusjärjestelmää.
Kalevi Sorsa -säätiö moittii tuoreessa raportissaan, etteivät suomalaiset ennustelaitokset osaa ennakoida talouskasvua. Eli väitteen esittää sosiaalidemokraattinen ajatuspaja, jolla ei ole itsellään yhtäkään testattua ennustetta.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
