

LEHTIKUVA
Elomaa ja Koskela: Suomalainen maaseutu pitää pelastaa
Perussuomalaisten kansanedustajat Ritva Elomaa ja Jari Koskela näkevät, että edessä olevat vaalit antavat kansalle mahdollisuuden pelastaa suomalaisten huoltovarmuutta ja omavaraisuutta tukeva maaseutu, jota keskustan tukema vihervasemmistolainen hallitus on kuluvalla kaudella kurittanut kohtuuttoman paljon muun muassa niin kutsutuilla ilmastotoimilla.
– Suomessa on liian pitkään harjoitettu maaseudulla elämistä ja yrittämistä hankaloittavaa politiikkaa esimerkiksi autoilun kustannuksia nostamalla ja turvetuotantoa alasajamalla. Tämän ei pitäisi mennä näin, vaan maaseutu pitää nähdä tasavertaisena alueena kaupunkien kanssa, kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa huomauttaa.
Perussuomalaisedustajia huolettaa erityisen paljon maatilojen määrän väheneminen. Tällä hetkellä Suomessa lopettaa kolme maatilaa joka päivä. Viime vuosien kustannuskriisit sekä maatalousyrittäjien ikääntyminen ovat kiihdyttäneet maatilojen alasajoa.
– Omaa epävarmuuttaan maatalousyrittäjille luo myös riippuvuus erilaisista tuista. Tukien maksatuksen kanssa on ollut ongelmia, ja tiloja on ajautunut kassakriiseihin. Laskut on maksettava ajallaan, ja investoinnit tulevaa satokautta varten on tehtävä ajoissa. Toimintaympäristön epävarmuus ei houkuta alalle uusia yrittäjiä, kansanedustaja Jari Koskela painottaa.
Edustajat pitävät erikoisena järjestelmää, jossa maataloustukia maksetaan sekä kansallisesti että kierrättämällä omia rahoja Euroopan unionin kautta. Toisinaan kuulee jopa viestiä, että unionia pitäisi kiittää suomalaisen maatalouden tukemisesta, vaikka tuet ovat suomalaisten omaa rahaa.
Suomen vientiteollisuus nojaa maaseutuun
Edustajat Elomaa ja Koskela muistuttavat, että suomalainen metsätalous on aina ollut suomalaisen hyvinvointivaltion selkäranka. Nyt Euroopan unioni haluaa ilmastopoliittisista syistä säädellä sitä, miten suomalaiset omia metsiään käyttävät. Perussuomalaisedustajien mukaan Suomen pitää päättäväisesti torjua kaikki sellaiset asetukset, joilla päätäntävaltaa metsäpolitiikasta siirrettäisiin Euroopan unionille.
– Muistetaan, että perustuslaki takaa omaisuudensuojan. Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa, jotka joutuvat nyt miettimään, mitä metsillään tekevät. Heille on annettava varmuus siitä, että jatkossakin he saavat itse hyödyntää omistuksiaan parhaaksi katsomallaan tavalla, edustajat toteavat.
Koskela ja Elomaa huomauttavat myös, että vaikka suurin osa Suomen väestöstä asuu kaupungeissa, on Suomen vientiteollisuus täysin riippuvainen maaseudun ja maaseutumaisten alueiden luonnonvaroista.
– Suomea pitää kehittää kokonaisvaltaisesti. Autoilun kustannuksia on yksinkertaisesti pakko saada alemmas. Samaan aikaan on huolehdittava, että liikenneverkko ei syrjäisimmilläkään alueilla pääse entistä huonompaan kuntoon. Teollisuuden ja maatalouden raskaiden kuljetusten pitää myös jatkossa päästä kulkemaan Suomen teillä, Elomaa ja Koskela sanovat.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- omaisuudensuoja autoilun kustannukset maaseudun alasajo maatilat turvetuotanto ilmastotoimet omavaraisuus maataloustuet vihervasemmisto Euroopan unioni Jari Koskela Maaseutu Kike Elomaa Metsätalous vientiteollisuus Huoltovarmuus Teollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Maatiloja menee nurin – hallitus ei tunnu piittaavan: ”Jossain kohtaa tulee pulaa ruoasta”

Purra: Suomen metsäpolitiikka ja metsien käyttö on hyvää – ”Me emme maksa EU:lle miljardeja siitä, että jonkin laskelman mukaan hiilinielumme ovat pienentyneet”

Peltokangas turpeen energiakäytön kieltämisestä: ”Yksi tuhoisimpia aloitteita, mitä olen tässä salissa nähnyt käsiteltävän”

Koskela: Maaseutu ja pienituloiset joutuvat liian kireän ilmastopolitiikan maksajiksi

EU:n liikenneverkkoratkaisu on voitto Lapille – Seppänen: ”Näköjään vaati perussuomalaisen liikenneministerin, että näin tärkeä asia saadaan kuntoon”

Turve on ollut tarpeen tänäkin talvena – palaturpeesta on jo pulaa

Mäenpää vaatii turpeen määrittelyä uusiutuvaksi luonnonvaraksi: ”Turvetta muodostuu Suomessa huomattavasti enemmän kuin sitä vuosittain käytetään”

Suomen on syytä kääntää ruuan tuonti ruuan vienniksi

EU-byrokratia rassaa maatalousyrittäjää – ”Pitäisi olla joku tolkku tässäkin”
Viikon suosituimmat

Turvapaikanhakijaa epäillään murhasta ja raiskauksista Hollannissa – Amsterdamin valtasi pelko ja kauhu
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.

Päivän pointti: Härskiä peliä keskustalta – valittelee työpaikkojen puutetta, samaan aikaan vaatii Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.

Pikaruokaravintoloissa saa yhä harvemmin palvelua suomen kielellä – Purra pohtii yrityksien motiivia palkata töihin kielitaidottomia henkilöitä suomalaisnuorten ohi
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.

Massamuuton vastaiset mielenosoitukset leimahtivat jälleen Britanniassa- ”Kansa kärsii asuntopulasta ja laittomat siirtolaiset majoitetaan 4 tähden hotelleihin”
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.