

LEHTIKUVA
Elomaa ja Koskela: Suomalainen maaseutu pitää pelastaa
Perussuomalaisten kansanedustajat Ritva Elomaa ja Jari Koskela näkevät, että edessä olevat vaalit antavat kansalle mahdollisuuden pelastaa suomalaisten huoltovarmuutta ja omavaraisuutta tukeva maaseutu, jota keskustan tukema vihervasemmistolainen hallitus on kuluvalla kaudella kurittanut kohtuuttoman paljon muun muassa niin kutsutuilla ilmastotoimilla.
– Suomessa on liian pitkään harjoitettu maaseudulla elämistä ja yrittämistä hankaloittavaa politiikkaa esimerkiksi autoilun kustannuksia nostamalla ja turvetuotantoa alasajamalla. Tämän ei pitäisi mennä näin, vaan maaseutu pitää nähdä tasavertaisena alueena kaupunkien kanssa, kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa huomauttaa.
Perussuomalaisedustajia huolettaa erityisen paljon maatilojen määrän väheneminen. Tällä hetkellä Suomessa lopettaa kolme maatilaa joka päivä. Viime vuosien kustannuskriisit sekä maatalousyrittäjien ikääntyminen ovat kiihdyttäneet maatilojen alasajoa.
– Omaa epävarmuuttaan maatalousyrittäjille luo myös riippuvuus erilaisista tuista. Tukien maksatuksen kanssa on ollut ongelmia, ja tiloja on ajautunut kassakriiseihin. Laskut on maksettava ajallaan, ja investoinnit tulevaa satokautta varten on tehtävä ajoissa. Toimintaympäristön epävarmuus ei houkuta alalle uusia yrittäjiä, kansanedustaja Jari Koskela painottaa.
Edustajat pitävät erikoisena järjestelmää, jossa maataloustukia maksetaan sekä kansallisesti että kierrättämällä omia rahoja Euroopan unionin kautta. Toisinaan kuulee jopa viestiä, että unionia pitäisi kiittää suomalaisen maatalouden tukemisesta, vaikka tuet ovat suomalaisten omaa rahaa.
Suomen vientiteollisuus nojaa maaseutuun
Edustajat Elomaa ja Koskela muistuttavat, että suomalainen metsätalous on aina ollut suomalaisen hyvinvointivaltion selkäranka. Nyt Euroopan unioni haluaa ilmastopoliittisista syistä säädellä sitä, miten suomalaiset omia metsiään käyttävät. Perussuomalaisedustajien mukaan Suomen pitää päättäväisesti torjua kaikki sellaiset asetukset, joilla päätäntävaltaa metsäpolitiikasta siirrettäisiin Euroopan unionille.
– Muistetaan, että perustuslaki takaa omaisuudensuojan. Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa, jotka joutuvat nyt miettimään, mitä metsillään tekevät. Heille on annettava varmuus siitä, että jatkossakin he saavat itse hyödyntää omistuksiaan parhaaksi katsomallaan tavalla, edustajat toteavat.
Koskela ja Elomaa huomauttavat myös, että vaikka suurin osa Suomen väestöstä asuu kaupungeissa, on Suomen vientiteollisuus täysin riippuvainen maaseudun ja maaseutumaisten alueiden luonnonvaroista.
– Suomea pitää kehittää kokonaisvaltaisesti. Autoilun kustannuksia on yksinkertaisesti pakko saada alemmas. Samaan aikaan on huolehdittava, että liikenneverkko ei syrjäisimmilläkään alueilla pääse entistä huonompaan kuntoon. Teollisuuden ja maatalouden raskaiden kuljetusten pitää myös jatkossa päästä kulkemaan Suomen teillä, Elomaa ja Koskela sanovat.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- omaisuudensuoja autoilun kustannukset maaseudun alasajo maatilat turvetuotanto ilmastotoimet omavaraisuus maataloustuet vihervasemmisto Euroopan unioni Jari Koskela Maaseutu Kike Elomaa Metsätalous vientiteollisuus Huoltovarmuus Teollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Maatiloja menee nurin – hallitus ei tunnu piittaavan: ”Jossain kohtaa tulee pulaa ruoasta”

Purra: Suomen metsäpolitiikka ja metsien käyttö on hyvää – ”Me emme maksa EU:lle miljardeja siitä, että jonkin laskelman mukaan hiilinielumme ovat pienentyneet”

Peltokangas turpeen energiakäytön kieltämisestä: ”Yksi tuhoisimpia aloitteita, mitä olen tässä salissa nähnyt käsiteltävän”

Koskela: Maaseutu ja pienituloiset joutuvat liian kireän ilmastopolitiikan maksajiksi

EU:n liikenneverkkoratkaisu on voitto Lapille – Seppänen: ”Näköjään vaati perussuomalaisen liikenneministerin, että näin tärkeä asia saadaan kuntoon”

Turve on ollut tarpeen tänäkin talvena – palaturpeesta on jo pulaa

Mäenpää vaatii turpeen määrittelyä uusiutuvaksi luonnonvaraksi: ”Turvetta muodostuu Suomessa huomattavasti enemmän kuin sitä vuosittain käytetään”

Suomen on syytä kääntää ruuan tuonti ruuan vienniksi

EU-byrokratia rassaa maatalousyrittäjää – ”Pitäisi olla joku tolkku tässäkin”
Viikon suosituimmat

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Vantaalla ei haluta puhua maahanmuuton haittavaikutuksista: Valtuuston kokous meni hulinaksi – joukko valtuutettuja marssi ulos
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Vasemmistosirkus Vantaan valtuustossa – Antikainen tyrmää ulosmarssin: ”Kun faktat eivät riitä, alkaa kyynelshow ja marttyyrileikki”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea














