Emeritusprofessori Viren EU-tukipaketeista: Yhteisvastuu poistaisi markkinakurin, ja se on ainoa mekanismi, joka hillitsee vastuutonta velkaantumista

Yhteisvastuu poistaa efektiivisesti markkinakurin, mikä on onnetonta siinä mielessä, että markkinakuri on kuitenkin ainoa mekanismi, joka historiassa on hillinnyt vastuutonta velkaantumista. Näin kirjoittaa taloustieteen emeritusprofessori Matti Viren blogissaan. Nyt valmisteilla oleva avustuksiin perustuva 500 mrd suuruinen elpymispaketti muuttaisi Euroopan unionia ratkaisevassa määrin kohti aitoa liittovaltiota. Viren muistuttaa myös, että Yhdysvalloissa liittovaltio ei ole koskaan sännännyt hätiin pelastamaan osavaltioita.

Virenin mukaan useiden EU-valtioiden velkaongelmat ovat kroonisia. Italian valtiontalous on lähes aina viimeisen 160 vuoden aikana kriisissä, ja Espanjan tarina on hyvin samanlainen.

– Kreikka on vielä oma lukunsa velan tason suhteen puhumattakaan siitä, että Kreikan valtio on itsenäistymisensä jälkeen jättänyt velat maksamatta peräti neljä kertaa.

– Ei tarvitse olla kovin kyyninen ymmärtääkseen, että Etelä-Euroopan maiden ongelmat eivät tulevaisuudessakaan katoa minnekään; eli tulonsiirtojen suunta tulee olemaa pohjoisesta etelään.

Vielä tulonsiirtomekanismiakin suurempana ongelmana Viren pitää elpymisrahastoon sisältyvää yhteisvastuuperiaatetta. Tämä tarkoittaa sitä, että velkaiset maat saavat kriisin sattuessa tukea velattomilta mailta.

– Aiheellinen kysymys tällöin on, miten valtiot reagoivat tietoon siitä, että jokin ulkopuolinen taho ”pelastaa” ne aina, kun ne eivät suoriudu veloistaan. Miksi siis pihistellä menojen suhteen?

Yhteisvastuu poistaa markkinakurin

– Yhteisvastuu poistaa efektiivisesti markkinakurin, mikä on onnetonta siinä mielessä, että markkinakuri on kuitenkin ainoa mekanismi, joka historiassa on hillinnyt vastuutonta velkaantumista, Viren jatkaa. Hän nostaa esimerkiksi Yhdysvallat, joka on 1800-luvulta lähtien lähtien kieltäytynyt osavaltioiden tukemisesta. Osavaltioiden on ollut pakko tottua ajatukseen, että jos ne epäonnistuvat taloutensa hoidossa, ne ovat joutuneet markkinoiden armoille. Tämä ”keppi” on toistaiseksi purrut, koska yksikään osavaltio ei ole joutunut maksukyvyttömäksi.

Viren näkee Yhdysvaltain historiassa tiettyä analogiaa nykypäivän Italiaan – maa on ollut kriisissä jo vuosia ennen koronaa. Sen velkakanta on tavanomaisenakin aikana tapissa, ja kun kriisi iskee päälle, pelimerkit ovat vähissä ja kriisinhoito muuttuu mahdottomaksi. Niiden, jotka vaativat velkarahoitteista elvytystä, olisi hyvä muistaa tämä asia.

Pitäisikö asiasta kysyä suomalaisilta?

Viren katsoo, että Saksan ja Ranskan nyt esittämä ehdotus muuttaisi EU:n ratkaisevissa määrin kohti aitoa liittovaltiota. Se ei olisi enää jäsenmaiden taloudellisessa holhouksessa.

– Jos Merkelin ja Macronin suunnitelma sellaisenaan hyväksyttäisiin, ”saisimme” uuden Euroopan Unionin, joka olisi hyvin erilainen, josta äänestimme 1998. Siksi voi kysyä, riittääkö että eurooppaministeri Tuppurainen ottaa kantaa asiaan vai pitäisikö kantaa kysyä vakavassa mielessä myös äänestäjiltä.