

LEHTIKUVA
EU-talous: Kasvu nopeinta vuosikymmeneen, mutta työväestön köyhyyden kasvu ei taitu laskuun
Joka kymmenes EU-maan työläinen elää köyhyysrajan alapuolella. Työväestön köyhyys ei kohentunut vuodesta 2016, vaikka vuosi 2017 oli monessa mielessä parhain talousvuosi kymmeneen vuoteen. Sen lisäksi työläisten määrä rikkoi ennätyksen. Mikä on vialla?
Talouslehti Financial Times arvelee, että talouskasvu hyytyy ensi vuonna. Se luo lisähaasteita EU-maiden kansalaisille päästä kiinni hyväpalkkaiseen työhön. Se taas saattaa lisätä Ranskan keltaliivien kaltaisia protesteja, lehti arvioi.
Köyhyysloukkuun on monta syytä. Työtunteja ei kerry tarpeeksi, perheissä on vain yksi palkkatyöläinen, palkat ovat alhaalla, hinnat kohoavat ja sosiaalietuuksia on karsittu monissa maissa.
Työväestön köyhyys kasvaa kaikissa ryhmissä
Koska syitä kasvaneeseen työväestön köyhyyteen on useita, köyhyyden kasvu näkyy laajalla rintamalla. Köyhyys ei koske vain määräaikaisissa työsuhteissa olevia. Pätkätyöläisten köyhyys on kuitenkin kasvanut suhteellisesti eniten kymmenen vuoden tarkastelujaksolla. Siitä huolimatta kaikkien työsopimusryhmien työläisten köyhyys on kasvanut.
Lähes joka kuudes osa-aika- tai pätkätyöläinen kituuttelee köyhyysrajan alapuolella vuoden 2017 tilastojen mukaan. Itsensä työllistäneiden joukossa joka neljäs on pudonnut köyhyysrajan alle.
– Hyvin usein itsensä työllistäneillä ei ole oman työpanoksensa lisäksi muuta myytävää ja he joutuvat tarttumaan siihen työhintaan, mitä he saavat, Euroopan ammattiyhdistysliike European Trade Union Confederationin valtioliittosihteeri Esther Lynch kertoo.
Eurokriisi runteli työläisiä kriisimaissa
Tilastojen mukaan pahimmin työväestön köyhyys iski eurokriisimaihin. Espanjassa ja Italiassa työväestön köyhyysuhka koskee useampaa kuin joka kymmentä työläistä. Näissä maissa kaksi kolmesta osa-aikaisesta työläisestä haluaisi tehdä useampia työtunteja kuin mitä heille tarjotaan.
Vertailun vuoksi Saksassa ja Isossa-Britanniassa pakon edessä osa-aikaisia töitä joutuu tekemään hieman yli kymmenen prosenttia työläisistä.
Ranskassa on niin ikään keskimääräisesti useampi työläinen pakotettu vähempiin työtunteihin kuin mitä he tahtoisivat. Espanjassa, Italiassa ja Ranskassa osa-aikatyö on yleisempää kuin EU-maissa keskimäärin. Saksassakin työläisten köyhyysloukkuun juuttuneita on lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2005. Nyt heitä on 9,1 prosenttia työväestöstä.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Maahanmuuttaja joutuu jatkossa itse maksamaan opiskelustaan lukiossa ja ammattikoulussa
Kolmansista maista tuleville ammattikoulussa tai lukiossa opiskeleville henkilöille on tulossa lukuvuosimaksut. Jatkossa oleskeluluvan myöntäminen opiskelua varten edellyttää myös koulutuksen järjestäjän määräämien maksujen suorittamista.

Reijonen: Nyt jysähti todellinen ilosanoma autoilijoille
Kansanedustaja Minna Reijonen piti eduskunnan salipuheessaan tulevaa polttoaineiveron kevennystä yltiösuperhienona juttuna. Polttoainevero laskee noin 50 miljoonaa euroa ensi vuonna.

Tehtaita nurin, työpaikat kiven alla – Saksan hallitusta vaaditaan luopumaan ”ilmastososialismista” lasten tulevaisuuden pelastamiseksi
Lähes paikoilleen jämähtäneen energiakäänteen jättikulut romuttavat saksalaista sosiaalivaltiota. Saksan suurimman päivälehden päätoimittaja vaatii liittokansleri Merziä luopumaan ”ilmastososialismista” saksalaisten lasten tulevaisuuden pelastamiseksi. Teollisuudessa pakataan laukkuja.

Junnila: Anarkistiaktivistien egomatka Gazaan päättyi ulinaan ulkoministeriötä kohtaan
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila kommentoi viestipalvelu X:ssä Gazaan matkustaneiden aktivistien toimintaa. Junnila pitää Greta Thunbergin ja kumppanien Gazan-reissua "egomatkana", jossa humanitaarisen avun sijaan korostuivat poliittiset performanssit, sisäiset ristiriidat ja huomion hakeminen.

Päivän Pointti: Yle lietsoo nyt pelkoa Euroopan muka vallanneesta ”laitaoikeistosta” ja johtaa taas harhaan

Ranskalaiskirjailija varoittaa: Muslimiveljeskunta haluaa tehdä Euroopasta sharia-lakiin perustuvan kalifaatin
Muslimiveljeskunta pyrkii kasvattamaan valtaansa Euroopassa erityisesti yliopistojen kautta. Keskeisiä yhteiskunnallisia päätöksiä voidaan ohjailla vaikuttamalla tuleviin päättäjiin. Pitkän aikavälin tavoitteena järjestöllä on perustaa Eurooppaan sharia-lakiin ja islamilaiseen talousjärjestelmään perustuva kalifaatti. Se voisi onnistua vasemmiston vanavedessä.

Antikainen: Äänioikeus vain Suomen kansalaisille
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tehnyt eduskunnassa lakialoitteen, jossa hän esittää äänioikeuden rajaamista kunta- ja aluevaaleissa vain Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden sekä Islannin ja Norjan kansalaisille.

Purra syyttää keskustaa törkeästä maalittamisesta ja tappouhkauksista: ”Hävetkää”
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra syyttää keskustaa kansanedustajien maalittamisesta ja kertoo, että raju häirintä ulottuu myös perheenjäseniin. Hän painottaa, että tappouhkaukset ja pelottelukuvasto vaarantavat demokratian, ja vaatii keskustan paikallistoimijoita lopettamaan ylilyönnit.

Demarit huolissaan ulkomailla syntyneiden työntekijöiden määrän kasvusta – Bergbom: ”Kuinka se voi olla näin, sosialidemokraatit?”
Demareiden lempihuvituksiin kuuluu syytellä muita oman hallituspolitiikkansa aikaansaannoksista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom selittää asiasta huolestuneille SDP:n kansanedustajille, miten on mahdollista, että Suomeen on vuonna 2023 tullut paljon työperäisiä maahanmuuttajia.