EU-tukipakettien yhteissumma nousee biljooniin – Koskenkylä: Eduskunnan selvitettävä paketin laillisuus Suomen perustuslain kannalta

EU on rakentamassa valtavaa tukiohjelmaa, pääosa rahasta suunnataan Italialle ja Espanjalle. VTT Heikki Koskenkylä käy läpi tukiohjelman pääkohdat Suomen Uutisille.

Euroopan unionin komissio julkisti tänään ehdotuksen jäsenmaiden talouksien elvyttämiseksi. Tukipaketin koko on 750 miljardia euroa, josta avustuksia on 500 miljardia ja lainoja 250 miljardia euroa. Avustuksia ei peritä takaisin saajamailta. Lainat pitää maksaa takaisin. Kuten oli odotettua, kokonaissumma on suurempi kuin Merkelin ja Macronin esittämä 500 miljardia. Komissio kutsuu elpymisrahastoa nimellä ”Next generation EU”.

“Näyttää siltä, että EU:n sopimukset ovat pelkkää paperia ja ne voidaan laittaa sivuun puhtaasti poliittisilla päätöksillä.”

EU:n komissio ottaisi lainaa, jonka maturiteetti voisi olla 20-30 vuotta. Lainan vakuutena olisi EU:n budjetti vuosille 2021-2028. Se on yhteensä vähän yli 1000 miljardia. Elpymisrahasto olisi budjetin liitännäinen. Yhteensä nämä olisivat noin 1850 miljardia euroa. Jo aiemmin päätetyt tuet olivat EVM:n kautta luottoja noin 240 miljardia ja komission ”SURE”-ohjelma 100 miljardia. Tukien yhteissumma olisi peräti noin 2200 miljardia eli 2,2 biljoonaa euroa.

Kysymyksessä olisi jättimäinen tukiohjelma jäsenmaille. Kaikki jäsenmaat saisivat jotain tukea, jos haluavat niitä anoa. Pääosa tuista ja varsinkin suorista avustuksista menisi Italialle ja Espanjalle sekä mahdollisesti myös Ranskalle ja Kreikalle. On vielä avoin kysymys, mitä tukia Suomi voisi saada ja mitä Suomen kannattaisi hakea. Suomi voisi ehkä saada 2-3 miljardia lainoina ja avustuksina. Suomen kokonaisvastuut takauksina, avustuksina ja jäsenmaksuosuuden korotuksena saattavat nousta jopa 20 miljardiin euroon. Toisaalta vastuut ajoittuisivat pitkälle ajalle.

Uuden elpymisrahaston lainan 750 miljardin korot ja kuoletus maksettaisiin takaisin EU:n budjetin jäsenmaksuosuuden korotuksena ja EU:n keräämillä veroilla. Komissio on pitkään haaveillut omasta verotusoikeudesta. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen mainitsi elvytysrahaston julkistamisen yhteydessä, että EU-tason veroja voisivat olla muovivero ja digitalouden verotus. Hän puhui myös yleensä ”vihreistä veroista”.

Euroopan poliittisen eliitin unelmana on jo 1950-luvulta lähtien ollut ”Euroopan Yhdysvaltojen” luominen.

Tämä valtava tukiohjelma ja EU:n verotuksen aloittaminen merkitsisivät selvää askelta kohti EU-liittovaltiota. Euroopan poliittisen eliitin unelmana on jo 1950-luvulta lähtien ollut ”Euroopan Yhdysvaltojen” luominen. Erikoista tukipaketin julkistamisessa oli, että komission puheenjohtaja ei puhunut mitään tukipaketin laillisuudesta. EU:n perussopimus kieltää jäsenmaita ottamasta vastattavaksi toisen jäsenmaan taloudellisia vastuita. Tämä on kuuluisa no bailout -sääntö, jonka palauttamisen uudelleen voimaan otti presidentti Sauli Niinistökin esille viime viikonlopulla. Näyttää siltä, että EU:n sopimukset ovat pelkkää paperia ja ne voidaan laittaa sivuun puhtaasti poliittisilla päätöksillä.

Komission ehdotusta aletaan nyt käsitellä jäsenmaiden parlamenteissa ja myöhemmin EU:n kokouksissa. Odotettavissa on suurta erimielisyyttä elvytysrahaston koosta ja annettavan tuen ehdoista. Italia on vastustanut kaikkea ehdollisuutta. Suomen eduskunnalla on nyt tiukka paikka. Eduskunnan on huolella selvitettävä koko tukipaketin 2,2 biljoonaa laillisuus Suomen perustuslain kannalta. Suomen yhteisvastuut ovat myös nousemassa liian suuriksi Suomen talouden ja erityisesti julkisen sektorin kantokyvyn kannalta.