EU-vaaliehdokas Erkki Havansi: Suomella vähemmän itsenäisyyttä kuin USA:n osavaltioilla

Kymmeniä kieliä opiskelleel­la Erkki Havansilla on kykyä ymmärtää EU-lainsäädännön vi­noutumia ja korjausmahdolli­suuksia. EU tuottaa jo nyt noin 75 prosenttia Suomen lainsää­dännöstä joko suoraan tai direk­tiivien kautta. Lakitulvan myötä Suomen itsemääräämisoikeut­ta on koko ajan luovutettu EU-byrokraattien käsiin. Havansi vastustaa voimakkaasti unio­nin liittovaltiokehitystä ja halu­aisi saada perattua lakiviidakkoa pienemmäksi.

– Suomen itsenäisyydestä on annettu pois jo niin paljon, että joissain suhteissa Suomella on vähemmän sanavaltaa omiin asi­oihinsa kuin Yhdysvaltain osa­valtioilla. Yksi naula lisää Suo­men itsemääräämisoikeuden arkkuun on pankkiunionihanke, jos se toteutuu koko laajuudes­saan, Havansi painottaa.

– Haluaisin vaikuttaa siihen, että EU:n lakitulva ja kalakuk­kojen kylmäsäilytysdirektiivit loppuisivat. EU rikkoo omaa lä­heisyysperiaatesääntöään puut­tumalla yksityiskohtiin, jotka suomalaiset osaisivat itse hoitaa parhaiten. Toinen sääntö, josta EU on alkanut lipsua, on se, että EU-maat eivät vastaa toistensa veloista. Suomi on taipunut tä­hän myöntämällä Kreikalle lai­noja, jotka pian täytyy antaa an­teeksi.

EU tarvitsee tuottavuusohjelman

EU:hun tarvitaan myös saman­lainen tuottavuusohjelma, joka Suomessa ajettiin vuosina 2007- 11 hallintobyrokratian karsimi­seksi. Brysselissä on pöhöttynyt byrokraattikunta, jossa pikku­virkamiehet tehtailevat hyvillä palkoilla kurkunkäyrädirektii­vejä. Byrokratia ruokkii itseään ja koneiston kustannukset kas­vavat koko ajan, jos asialle ei mi­tään tehdä.

– Vuonna 1995 Suomi liittyi ai­van toisenlaiseen unioniin. Sen jälkeen EU on kehittynyt koko ajan enemmän liittovaltion suuntaan, jossa Saksa, komissio ja jossain määrin myös Ranska sanelevat, mitä mallioppilasmaa Suomen pitää tehdä. EU:ta pitää pystyä korjaamaan lähemmäksi sen alkuperäisiä, hyväksyttäviä lähtökohtia.

Euron valuviat ovat olleet sel­villä jo kauan. Ruotsi ja Tans­ka ovat välttyneet eurokriisiltä ja niiden taloudet terveitä, koska ne aikoinaan jättäytyivät euron ulkopuolelle. Myös Suomella tu­lisi olla valmius harkita eurosta lähtemistä, erityisesti jos pank­kiunioni ja tulonsiirrot alkavat yhä enemmän kasvattaa Suo­men yhteisvastuita.

– Myös EU:n perustajamaa Lu­xemburg on otettava tulilinjal­le. Miksi EU sallii valtion toimia veronkierron tukipisteenä, josta Luxemburg on maailmankuulu? Havansi kysyy.

Professorit kiertueella

Liperissä syntyneen Erkki Ha­vansin juuret ovat isän puolel­ta Etelä-Hämeessä ja Viipurissa, äidin puolelta Laatokan Karja­lassa. Hän on ehtinyt asua Joen­suussa, Kuopiossa, Haminassa, Helsingissä ja Espoossa. Ensim­mäisestä avioliitostaan hän jäi leskeksi vuonna 1996, vuodes­ta 1999 hän on ollut naimisissa keravalaisen kaupungin­valtuutettu Lahja Havansin kanssa. Hänellä on kolme ai­kuista lasta, neljä omaa ja seit­semän vaimon lastenlasta.

Lastenlasten paapomisen li­säksi Havansi harrastaa shakkia, kieltenopiskelua, Karjala-seura­toimintaa, tennistä, sudokua ja sarjakuvia. Hän puhuu sujuvasti ruotsia, saksaa ja englantia, koh­talaisesti ranskaa, espanjaa ja vi­roa, joten kuten venäjää, italiaa, tanskaa ja norjaa ja on opetel­lut alkeet myös karjalan kielestä, hollannista ja puolasta.

– Olen jo ollut hyvin aktiivi­nen vaaliteltoilla. Tammikuusta alkaen minä ja toinen eurovaa­liehdokas Mauno Vanhala ai­omme aloittaa perussuomalai­sen professorikiertueen, jossa Vanhalan teemat ovat terveys-ja sosiaalihuollon asiat, minul­la laki ja oikeus. Vaalilehti tulee ohjelmistoon, paneelikeskuste­lut, blogit, facebook-päivitykset ja niin edelleen. Toivon saavani sen verran tukea, että vaalikas­saan kertyisi noin 40 000 euroa, joista reilut puolet tulee omas­ta pussista.