Demokratia toimii, jos olemme rehellisiä. Demokratia on kompromisseja. Harvoin päätöksiin ollaan täysin tyytyväisiä. Demokratia on vaativin yhteiselon muoto, koska se edellyttää laajaa kansalaisvastuuta ja on altis rapautumiselle. Demokratia on kuitenkin kaikkein ihmisarvoisin yhteiskuntamuoto. Jos yhteiskuntamoraali jää alle kriittisen tason, korruptio leviää ja väärinpelaajat ottavat vallan. Korruptio aiheuttaa EU:lle joka vuosi noin 120 miljardin kustannukset. Tikunnokkaan on nostettu Kreikka ja Italia. Italiassa korruptio hinnaksi lasketaan 60 miljardia euroa vuodessa. Suomessa korruptiota on vähän ja kritiikin kärki osoittaa julkisiin hankintoihin. Suurelta osin tämä ongelma on seurausta julkisten palvelujen yhtiöittämisestä, koska julkiseen sektoriin sovellettava julkisuusvaade ei ole siirtynyt yhtiöitettyihin tuotantomuotoihin.
Korruptioon ja tukipaketteihin palaa rahaa pilvin pimein. Kreikan tukipaketteihin on käytetty 240 miljardia euroa ja lisää on tiedossa. Irlannin tukipaketti oli jo yksinään 85 miljardia. Troikka toteutti Irlannissa kaksiosaisen ”pelastusohjelman”, jonka yksi osa leikkasi kansalaisilta palkkoja, hyvinvointipalveluita, terveydenhoitopalveluita ja koulutusta. Toisessa osassa valtio laittoi kymmeniä miljardeja euroja uppoaviin pankkeihin. Vuoden 2008 talouskriisin jälkeen Irlannista on muuttanut 400 tuhatta hyvin koulutettua ihmistä Australiaan, Kanadaan ja muualle. Syynä tähän on ilmoitettu, että he eivät näe tulevaisuutta maassaan, jossa ei ole töitä. Myös Irlannin velka on kriisin jälkeen kaksinkertaistunut. Euroopan perimmäinen ongelma talouskriisissä on euro, sanoo talousnobelisti Joseph Stiglitz. Stiglitz on sitä mieltä, että euroalue täytyy järjestää uudelleen. Ruotsi ja Tanska ovat välttyneet eurokriisiltä ja niiden taloudet ovat terveitä, koska ne aikoinaan jättäytyivät euron ulkopuolelle.
EU:n liittovaltiokehitys on jo pitkällä. Mutta miten pitkälle vallan keskittäminen päästetään? Mitä syvempi integraatio, sitä vähemmän demokratiaa. Harvainvalta ajaa helposti moraalikatoon. Liittovaltiosta ei tulla äänestämään kerralla, liittovaltiokehitys tapahtuu askel kerrallaan. Perussopimukset aiotaan neuvotella EU-parlamenttivaalien jälkeen uusiksi, koska perussopimukset kieltävät EU:lta monta asiaa, esimerkiksi yhteisvastuun jäsenmaiden veloista. Perussopimusuudistukset johtavat tiiviimpään liittovaltioon. EU-lainsäädäntö pyrkii tunkeutumaan monille alueille. Esimerkiksi energiapolitiikan kautta metsien suojeluun ja hyötykäytön valvontaan.
Demokratia katsoo aina eteenpäin. Eristäytyminen ei ole vaihtoehto, mutta meidän ei tule luopua omasta päätösvallastamme, jotta voisimme päteä globaaleissa kuvioissa, päinvastoin. Yhteistyö on sopimista, ei sanelemista. EU:n ei tulisi puuttua kysymyksiin, jotka voidaan hoitaa paremmin valtio-, alue- tai paikallistason hallinnossa.
Laura Huhtasaari
Eurovaaliehdokas (ps.), Pori