Fazer-konsernin some-kampanja on puhututtanut verkossa viime viikkoina. Yhtiö on lanseerannut vihapuhetta vastaan taistelevan LovebotBlue-botin. Moni on harmistunut kampanjasta. Yhtiö on itse kertomansa mukaan hämmästynyt saamastaan palautteesta. Mistä kyse?
Otetaan taustat pois alta: Miljardiluokan liikevaihtoon yltävä Fazer julkisti kotva sitten puuttuvansa vihapuheeseen tekoälyrobotin avulla. Yhtiö kertoi aloittavansa Pieni pala rakkautta -kampanjan, jonka tavoitteena on keskeyttää mahdollisimman paljon vihapuhetta internetissä.
– Kampanjaa varten olemme kehittäneet oppivan tekoälyn, joka etsii ja keskeyttää vihapuhetta julkisissa somekeskusteluissa. Kutsumme sitä Lovebot Blueksi, Fazer kertoi.
Kauppalehden mukaan Fazer toteuttaa kampanjaa yhteistyössä mainostoimisto SEKin kanssa. Algoritmin ja LoveBotin kehitystyössä ovat olleet mukana Artific Intelligence ja Dataridoo. Mediatoimistona on mukana Dagmar.
Fazer on vuosien saatossa tullut Suomessa tunnetuksi tuotteistaan, joita voi laittaa suuhun. Tätä taustaa vasten viharobotti oli monelle yllätys – se kun luonteensa mukaisesti puuttuu siihen, minkälaisia asioita suussa voi olla.
Noh, botti laitetaan käyntiin ja vihapuhetta löydetään.
Välillä botti heristää sormeaan yhden laidan kulkijoille, välillä toiselle. Botti protestoi niin törkyä suoltavalle anarkolle, Suomi24:n panisinJennyä-nimimerkille kuin ”viherkonna Jani Toivolan” laskutuksesta roisisti keskustelevalle porukalle. Ja niin edelleen.
Fazer raportoi onnistuneensa keskeyttämään osan löytämästään puheesta.
Hetken päästä media raportoi vihaisista reaktioista.
Fazer: Kyse ei ole sensuroinnista
Fazerin brändi on Suomessa erittäin tunnettu, ja se on menestynyt hyvin brändivertailuissa. Yhtiö ottaa brändiriskiä osallistuessaan voimakkaasti mielipiteitä jakavaan ja yhteiskunnallisesti repivään keskusteluaiheeseen. Mistä on oikein kyse?
Fazer Makeisten markkinointijohtaja Risto Kalsta vakuutti Mainonta & Markkinointi -lehdelle, ettei kyse ole sensuurista tai sananvapauden rajoittamisesta.
– Monet kommentoijat ovat olleet sitä mieltä, että otamme poliittisesti kantaa tai sensuroimme sisältöä tai rajoitamme sananvapautta. Siitähän ei ole kysymys, Risto Kalsta totesi.
”Fazer-botin” sivuilla on näkyvissä laskuri, josta selviää ”keskeytetyn vihapuheen” määrä.
Mitä keskeyttäminen tarkoittaa? Ilmiantaako palvelu viestit some-palvelujen ylläpidolle?
Kysytään tätä Fazer Makeisten viestintäjohtaja Liisa Eerolalta.
Eerolan mukaan kyseessä on väliinmeno, ei sensuuri.
– Palvelu huomauttaa kielenkäytöstä. Painotan, että meillä ei ole teknistä keinoa sensurointiin, Eerola toteaa.
Eerolan mukaan vastaan on tullut yksi niin räikeä tapaus, että siitä ilmoitettiin eteenpäin. Rutiininomaista ilmiantoa ei ole.
Miten botti toimii?
”Kopioi löytämäsi vihapuheen url ja ilmianna se Lovebotille allaolevaan kenttään”, botti pyytää.
Ilmiantolomakkeen lisäksi botti etsii itse aktiivisesti vihapuhetta verkosta, esim Suomi24-keskustelualustalta, Instagramista, Twitteristä ja Youtubesta. Nämä sivustot on valittu sillä perusteella, että botin on mahdollista kirjoittaa vastauksensa keskusteluihin. Facebookissa tällaista mahdollisuutta ei ole, koska suuri osa keskusteluista käydään yksityisissä ketjuissa, jonne botti ei pääse.
Kuvio toimii yksinkertaistettuna näin:
– Botti joko etsii itse somepalveluista kirjoituksia, tai saa niistä tiedon ilmiantojen kautta.
– Botin algoritmi päättelee, onko kyseessä vihapuhe. Jos on, se raportoi asiasta Fazerin ihmiskäyttäjälle.
– Ihminen tarkistaa tekstin, ja jos kyseessä ei ole sarkasmi tms, ihminen antaa botille luvan keskeyttää keskustelu. Tämä tapahtuu väliinmenolla – eli botti osallistuu somekeskusteluun kirjoittamalla soveltuvan välikommentin, esim moitteen.
Tyypillinen moite on: ”Hei, tämä menee kyllä nyt liian pitkälle. En usko että olen ajatukseni kanssa yksin, kun sanon että mielipiteestä huolimatta jokainen voi miettiä miten asiansa ilmaisee.”
Toimittajan kommentti
Onko kyse sensuurista? Kyllä tai ei, riippuu mitä sensuurilla ymmärretään.
Käytännössä kaikki suomalaiset keskustelualustat moderoivat sisältöään jollain tavalla – myös Suomen Uutiset omia keskustelujaan sääntöjensä puitteissa. Monissa paikoissa ylläpito puuttuu keskusteluihin ohjaamalla sitä rakentavampaan tai muulla tavalla toivomaansa suuntaan. Esimerkiksi Rasismia vastustava Rasmus-ryhmä puuttuu peliin havaitessaan muukalaispelkoisuutta, Facebookin Rennon Feministiryhmän rentous katoaa, mikäli ryhmän nimeen viitataan väärällä tavalla.
Fazerin bottia voi verrata näihin, tai sitten olla vertaamatta. Erona on se, että Fazer tunkee keskusteluihin kolmantena osapuolena. Se aktivoituu oman logiikansa mukaisesti tilanteissa, joihin sitä ei ole pyydetty. Rentoon Feminismiryhmään liittyvä tietää astuvansa paikkaan, jossa vallitsee hysteerinen kurinalaisuus. Hän voi valita.
Mutta Fazer-bottia ei voi valita. Se tulee mestaroimaan alueille, joissa sillä ei ole sääntöjen määrittelyvaltaa eikä muunkaanlaista toimivaltaa. Twitterissä vallitsevat Twitterin säännöt, eivät Fazerin. Kaksi erilaista sääntöjärjestelmää aiheuttaa väkisinkin ristiriitatilanteita.
Fazer-botti muistuttaa kornilla tavalla Sylvester Stallonen,Sandra Bullockin ja Wesley Snipesin tähdittämästä tulevaisuuteen sijoittuvasta ysäri-leffasta Demolition Man, jossa sovinnainen tekoäly valittaa ja sakottaa havaitessaan kiroilua. Parhaita paloja allaolevassa videossa.
Tulevaisuuteen singottu Stallone hajoilee hetken aikaa tekoälyyn, joka napsauttaa sakot jokaisesta kirosanasta. Mutta koska hänellä ei ole rahaa, eikä liioin kiinnostusta totella konetta, hän käyttää lopulta sakkolappuja vessapaperina.
Fazer-botti ei tarjoile sakkoja vaan moitteita. Eli pientä sosiaalista rangaistusta.
Onko sillä merkitystä? Tehoaako botti vihaan? Jää nähtäväksi.
Eikä vaikutus ole välttämättä se, jota Fazer tavoittelee. Nuorten poikien sielunmaisemaan, ja joskus tyttöjenkin, kuuluu härnäämistaipumus. Joskus tämä ilmenee pilapuheluina, joskus muina kepposina. Fazer-bottiin sovellettuna – on helppo arvata, että jossain päin nettiä pohditaan tälläkin hetkellä: ”miten saataisiin vihapuhuttua tänään niin, että saataisiin se botti tänne urpoamaan”.
Vaikka olisi helppo kirjoittaa positiivisiakin asioita Fazerin vihapuhebotista, jää kokonaisuus valitettavasti torsoksi. Se vahvistaa kuvaa siitä, ettei yhtiö ymmärrä netin toimintalogiikkaa, vaan yrittää tuputtaa omia sääntöjään sinne, minne ne eivät kuulu. Se osuu samaan katergoriaan kuin kerrostalokyttääjä, jolla on aivan omat sääntönsä taloyhtiön yhdessä sovittujen sääntöjen lisäksi.
MATIAS TURKKILA