Halla-aho: Hallituksen ongelmana kyvyttömyys priorisoida rahankäyttöä – ”On pystyttävä karsimaan menoja, joilla ei ole mitään tekemistä suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden kanssa”

Jussi Halla-aho korosti Ylen A-Studiossa, että työttömyyden hoito tulee valtiolle erittäin kalliiksi. Halla-aho linjasi, että Suomessa on siksi huolehdittava siitä, että yritystoiminta on aina kannattavaa. – Näin yrityksillä on varaa työllistää. Palkansaajat puolestaan voivat ostaa palveluja ja siten työllistää palvelualoilla työskenteleviä ihmisiä.

Ylen A-Studiossa keskusteltiin maanantai-iltana Suomen taloustilanteesta ja tulevaisuudesta. Ohjelman vieraita olivat uusi valtiovarainministeri Matti Vanhanen, puoluejohtajat Li Andersson (vas.), Petteri Orpo (kok.) ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho.

Rakenteelliset ongelmat eivät johdu koronasta

Halla-aho sanoi, että koronakriisin aikanakin olisi hyvä muistaa, että Suomen julkisen talouden rakenteelliset ongelmat eivät johdu koronasta.

– Korona on toki pahentanut talousongelmia koko Euroopassa. Kuitenkin pitkän aikavälin ongelmia kuten Suomen kilpailukyvyn rapautumista ja huoltosuhteen heikkenemistä on pyrittävä lääkitsemään pitkän aikavälin toimilla.

Halla-ahon mukaan perussuomalaiset ovat olleet huolissaan siitä, että koronasta tulee hallitukselle pelkkä veruke poistaa pidäkkeet velanotolta.

– Ennen koronaa hallituksen menohaluja jonkin verran hillitsi se, että haluttiin välttää velkaantumista ja se, että työllisyysodotukset eivät ehkä olleet ihan realistisella pohjalla.

Julkisen talouden tulot oltava menoja suuremmat

Halla-ahon mukaan Suomessa on jatkossakin huolehdittava siitä, että yritystoiminta on kannattavaa.

– Näin yrityksillä on varaa työllistää ihmisiä, jotka saavat palkkaa, jolla he sitten voivat ostaa palveluja ja siten työllistää palvelualoilla työskenteleviä ihmisiä.

– Julkisessa taloudessa pitkällä aikavälillä tulojen pitää olla suuremmat tai vähintään yhtä suuret kuin julkisen talouden menot. Muuten olemme jatkuvasti paisuvien ongelmien keskellä – kuten olimme jo ennen koronakriisiä.

Anderssonin mukaan hallituksen tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että koronashokista tulee mahdollisimman lyhytaikainen taloudelle.

– Että päästäisiin mahdollisimman nopeasti kasvavan työllisyyden uralle. Tehokkain väline on elvytystoimenpiteet. Sen tarkoittaa, että velanotto kasvaa, Andersson esitti.

Vanhanen puolestaan sanoi, että hallituksen on melko nopeasti voitava esittää, mistä tullaan hakemaan talouden sopeutuksia. Vanhanen ei kuitenkaan halunnut etukäteen kertoa, mihin sopeutukset liittyvät.

– Aloitan tehtävässä vasta tiistaina, joten tulen ensin käymään läpi hallituskumppanien kanssa, mitä valmisteluja on tehty.

Leikkaukset kehitysapuun ja haittamaahanmuuttoon

Halla-ahon mukaan on erinomaista kysyä, mistä sopeutetaan. Halla-ahon mukaan sekä nykyisen että usean aiemmankin hallituksen ongelmana on ollut kyvyttömyys priorisoida julkisen talouden menoja.

– Totta kai meidän on huolehdittava valtion tärkeimmistä ydintoiminnoista ja ihmisille tärkeistä perustoiminnoista – vaikka sitten tarvittaessa veronkorotuksilla ja myös ottamalla lisävelkaa. Mutta samaan aikaan meidän on pystyttävä karsimaan sellaisia menoja joilla ei ole mitään tekemistä suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden kanssa.

Halla-aho nosti esimerkeiksi leikkauskohteista kehitysapumenot ja haitallisen maahanmuuton rahoittamisen.

– Kyllä minä otan nämä joka kerta esille, koska ne ovat kasvava ongelma julkiselle taloudelle paitsi menojen lisäämisen takia, myös siksi että ne heikentävät taloudellista huoltosuhdettamme.

A-Studion juontajan mukaan Halla-ahon esittämillä keinoilla ei ratkaistaisi kestävyysvajetta.

– Niin, minkä tahansa yksittäisen ajatuksen voi tyrmätä sillä, että tuo ei yksinään ratkaise meidän kaikkia ongelmiamme, Halla-aho kuittasi.

Andersson vetosi asiantuntijalausuntoihin.

– Jos sopeutuksella viitataan veronkorotuksiin tai menoleikkauksiin, niin asiantuntijat eivät ole sellaista hallitukselle suositelleet, koska ne olisivat ristiriidassa tarvittavan elvytyksen kanssa.

Hallitukselta puuttuu yhteinen näkemys

Vanhaselta kysyttiin, pitääkö hallitus edelleen kiinni 75 prosentin työllisyystavoitteesta tällä vaalikaudella. Uusi valtiovarainministeri arvioi, ettei se riitä, vaan työllisyystavoitetta on nostettava korkeammalle.

Kokoomuksen Orpo korosti, että paras tapa tervehdyttää taloutta on se, että saadaan aikaan pysyvää, kestävää kasvua.

– Hallituksen ongelmana on kuitenkin ollut koko sen ensimmäisen vuoden ajan, että hallitus ei ole tehnyt työllisyystoimia eikä rakenteellisia uudistuksia, jotka saisivat aikaan pysyvää kasvua. Hallitus on vain lykännyt hankalia päätöksiä eteenpäin.

Jussi Halla-aho komppasi Orpoa.

– Se on totta, että hallituksen työllisyystoimia ei ole juuri näkynyt. Tavoitteita on ollut, mutta tavoitteet eivät vielä ole toimenpiteitä. Toimenpiteiden puute johtunee siitä, että hallituksen porvari- ja sosialistisiiveltä puuttuu isossa kuvassa yhteinen näkemys, millä keinoilla työllisyyttä pitäisi lisätä. Toki jokainen ministeri varmasti keksii omalla tontillaan itselleen mieluisia menolisäyksiä.

Keskituloisille veronkevennyksiä

Halla-aho linjasi, että erilaisilla veropoliittisilla keinoilla voidaan varmistaa se, että yrityksillä on toiminta- ja menestymisedellytykset, jotta ne voivat työllistää ihmisiä.

– Tällöin ihmisillä jää palkasta enemmän käteen. Voidaan nostaa esimerkiksi keskituloisille suunnattu ansiotuloverotuksen kevennys, se on yksi toimenpide. Käytössä on kuitenkin useita erilaisia instrumentteja.

A-Studion juontajan mukaan veronkevennykset lisäisivät valtion menoja.

– Tarkoitus on päinvastoin pienentää valtion menoja, koska juurikin työttömyys on se, mikä tulee valtiolle kalliiksi, Halla-aho tarkensi.

Vähemmän yllättävästi Andersson esitti, että ansiotuloverotuksen keventäminen ei olisi hänen mielestään tehokas työllisyystoimenpide.