Halla-aho vappupuheessaan: ”Julkisesta rahankäytöstä otettava löysät pois ja kaikki resurssit on tulevina vuosina sijoitettava suomalaisen työn ja yrittämisen puolustamiseen”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho nostaa vappupuheessaan esille ongelmia, joita koronakriisi on tuonut päivänvaloon. Halla-ahon mukaan riippuvuus ulkoisista tekijöistä on vaarallista, sillä globalisaatio on hyvän päivän ideologia ja talousjärjestelmä. – Kun siivoojat, taksikuskit, raksamiehet, tarjoilijat ja mansikanpoimijat tuodaan kehitysmaista, me saamme palveluja ja tuotteita halvemmalla. Halpuus on kuitenkin petollista, koska halpatyövoima syrjäyttää suomalaisia työmarkkinoilta ja lisää työttömyyden hoitoon liittyviä kustannuksia, jotka maksetaan verorahoilla.

Vappu on kevään ja työn juhla. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo vappupuheessaan, että tänä vuonna työ onkin poikkeuksellisen ajankohtainen teema.

– Koronapandemia ja sen torjuntatoimet näkyvät selkeimmin siinä, että ravintolat on pantu viranomaismääräyksellä kiinni, mutta tämä kriisi koskettaa aivan kaikkia sektoreita ja niillä työskenteleviä ihmisiä. Yli puoli miljoonaa suomalaista on lomautusmenettelyjen kohteena.

Katso puhe oheisesta videoikkunasta. (Juttu jatkuu alempana)

– Kuten tunnettua, Suomi on vientiteollisuudesta elävä kansantalous. Koska korona koskettaa kaikkia maita, myös vientiteollisuus on suurissa vaikeuksissa ja nämä vaikeudet säteilevät myös muille toimialoille. Kun ihmisillä on entistä vähemmän rahaa käytettävissään, se näkyy palvelujen kysynnässä ja palveluyritysten kannattavuudessa ja työllistämiskyvyssä. On itse asiassa toissijaista, milloin ravintolat saavat avata ovensa. Ovien avaaminen ei paranna tulosta, jos asiakasmäärät eivät palaa ennalleen.

Vanhoista virheistä maksetaan laskua

Koska koko maailma on koettelemuksen keskellä samaan aikaan, kukaan ei vielä pysty varmuudella sanomaan, mikä strategia on viisain.

– Poliitikot toistelevat näinä aikoina iskulausetta: ”Me selviämme tästä!”. Aivan varmasti selviämmekin, mutta eri asia on, millaisin seurauksin. Mitä tarkoittaa ”selviäminen”? Sitäkö, että tulee mahdollisimman vähän ruumiita, vai sitä, että tulee mahdollisimman vähän taloudellista ja sosiaalista vahinkoa.

– Jos rajoitustoimet puretaan liian varhain, tai niitä ei oteta ajoissa käyttöön, tulee paljon ruumiita, kuten naapurimaassa Ruotsissa on nähty. Jos toisaalta yhteiskunta toimii pitkään säästöliekillä, tulee konkursseja ja työttömyyttä, etenkin nuorten syrjäytyminen kiihtyy, ja yhteiskunnan peruspalvelujen rahoituspohja romahtaa. Päättäjien erittäin epäkiitollinen tehtävä on löytää tasapaino näiden näkökulmien välille. Kun pohditaan, miten poikkeustilasta päästään ulos, ei voida kuunnella pelkästään terveysalan asiantuntijoita, eikä pelkästään opettajia, eikä pelkästään yrittäjiä, Halla-aho sanoo.

Hallitus on tehnyt kevään aikana lukuisia virheitä, joista sitä on perustellusti kritisoitukin. Halla-ahon mukaan on kuitenkin totuuden nimissä sanottava, että hallitus toimii yhtä sokkona kuin muutkin.

– On myös todettava, että nyt maksetaan laskua monista virheistä ja laiminlyönneistä, joita kaikenväriset hallitukset ovat vuosikausien ajan tehneet. Syyttelyn ja irtopisteiden keruun sijaan onkin tärkeää tunnistaa näitä virheitä ja ongelmia ja pyrkiä korjaamaan niitä, jotta emme taas kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua olisi samassa tilanteessa.

Globalisaatio on hyvän päivän talousjärjestelmä

Talouden globalisaatio, eli tavaran, pääoman ja työvoiman vapaa liikkuminen, tarkoittaa sitä, että tavara tuotetaan siellä, missä se on halvinta ja kuskataan laivoilla ja lentokoneilla sinne, missä kuluttajat ovat.

– Tehtaat siis lähtevät Euroopasta Kiinaan. Joitakin töitä ei voida siirtää pois täältä, mutta niihin voidaan tuoda halvemmat työntekijät köyhistä maista. Esimerkiksi rakennusala, ravintola-ala, siivousala ja maatalous pyörivät kasvavassa määrin vierastyövoiman varassa.

Halla-aho muistuttaa, että globalisaatio on hyvän päivän ideologia ja maailmanjärjestys.

– Niin kauan kuin kaikki toimii, kaikki toimii. Mutta kun tapahtuu jotain, mihin emme itse pysty vaikuttamaan, esimerkiksi luonnonkatastrofi, poliittinen konflikti tai kulkutauti, olemme suurissa vaikeuksissa. Meillä ei esimerkiksi ole suojatarviketuotantoa, koska globalisaatio on pannut suomalaiset suojatarviketehtaat kiinni ja siirtänyt ne kannattavampaan maahan.

– Nyt suojatarvikkeita ostetaan huijareilta ylihintaan. Monelle tuli varmasti suurena yllätyksenä, että suomalainen elintarviketuotanto on täysin riippuvainen ulkomaalaisista kausityöntekijöistä. Kun heitä ei liikkumisrajoitusten vuoksi saada maahan, sato uhkaa jäädä kylvämättä ja korjaamatta.

Halla-aho sanoo, että kriisin oloissa riippuvuus ulkoisista tekijöistä on vaarallista, mutta on syytä pureutua myös hiljaisiin negatiivisiin vaikutuksiin, joita talouden globalisoitumisella on.

– Globalisaatiota markkinoidaan meille esimerkiksi sillä, että kun puhelimet ja erilainen krääsä valmistetaan Kiinassa, me saamme niitä halvemmalla. Kun siivoojat, taksikuskit, raksamiehet, tarjoilijat ja mansikanpoimijat tuodaan kehitysmaista, me saamme palveluja ja tuotteita halvemmalla. Tämä halpuus on kuitenkin petollista.

– Halpatyövoima syrjäyttää suomalaisia työmarkkinoilta ja lisää työttömyyden hoitoon liittyviä kustannuksia, jotka maksetaan verorahoilla. Tänne tulevat halpatyöläiset eivät itsekään tule toimeen palkallaan, vaan sitä pitää täydentää tulonsiirroilla. Pääkaupunkiseudun toimeentulotukimenoista lähes puolet maksetaan ulkomaalaisille.

Työperäisen maahanmuuton sääntöjä pitää kiristää

Halla-aho sanoo, että globalisaatiosta hyötyvät ne, joilla menee taloudellisesti hyvin.

– He saavat palveluja ja tuotteita halvemmalla, mutta todellisuudessa heillä olisi varaa maksaa niistä vähän enemmänkin. Häviäjiä ovat julkinen talous, koska sosiaalimenot kasvavat kaiken aikaa, samoin ne, joilta teollisuuden ulosliputus ja halpatyövoiman maahanmuutto vie työpaikat. Heitä ei paljon lohduta se, että ravintolassakäynti, remontin teettäminen tai kodinsiivous maksaa vähemmän, koska heidät vähät rahansa menevät aivan muihin asioihin.

Halla-aho korostaa, että häviäjiin kuuluu myös suomalainen yhteiskunta kokonaisuutena, koska toimeentulon rajamailla kitkuttavat kehitysmaalaiset muodostavat uuden kasvavan alaluokan omine lieveilmiöineen.

– Niitä ovat esimerkiksi asuinalueiden ja koulujen eriytyminen ja lisääntyvä turvattomuus. Ruotsi, jonka lähiöissä pommit paukkuvat ja luodit lentävät, on erinomainen näyteikkuna omaan tulevaisuuteemme, jos jatkamme Ruotsin tekemien virheiden toistamista.

– Mitä tästä kriisistä pitäisi oppia? Työperäisen maahanmuuton sääntöjä pitää kiristää. Samalla Suomen ja koko Euroopan pitää tukea omaa teollisuuttaan ja maatalouttaan tullipolitiikalla, joka tekee halpatuonnista kannattamatonta.

Parlamentaarisen järjestelmän ongelmana kontrollin puute

Halla-ahon mukaan parlamentarismista on tullut suomalaisille rakas sana.

– Monet kokevat sen tarkoittavan samaa kuin ”demokratia.” Niinpä parlamentarismista on vaikea puhua kriittiseen sävyyn ilman että päivystävät dosentit ja toimittajat paheksuvat ja pöyristyvät. Todellisuudessa parlamentarismi ei kuitenkaan ole sama asia kuin demokratia. Se on yksi demokratian muoto. Esimerkiksi Yhdysvallat on demokraattinen valtio, mutta se ei ole parlamentaarinen järjestelmä.

– Parlamentarismi tarkoittaa järjestelmää, jossa lakia säätävä ja vaaleissa valittava elin – eli meidän tapauksessamme eduskunta – valitsee keskuudestaan toimeenpanevan elimen – eli hallituksen. Hallitus voi jatkaa niin kauan kuin se nauttii eduskunnan enemmistön luottamusta. Yhdysvalloissa taas suorilla vaaleilla valittu valtionpää nimittää hallituksen, ja ministerit ovat oman alansa osaajia, eivät kansanedustajia, jotka ovat sattuneet olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Halla-aho pohtii myös parlamentaarisen järjestelmän mahdollisia vikoja. Eräänä ongelmana hän nosti esille sen, että todellista parlamentaarista kontrollia ei ole.

– Lainsäädäntövalta ja toimeenpanovalta, joiden pitäisi olla erillisiä, ovat tosiasiallisesti naimisissa keskenään. Nimellisesti eduskunta toki valvoo hallitusta, mutta tosiasiallisesti eduskunta tukee kaikkea, mitä hallitus sille esittää. Hallituksen esitykset ja hallitus itse nauttivat aina eduskunnan enemmistön tukea.

– Eduskunta on viimeksi antanut istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen vuonna 1957, mikä kertoo aika paljon. Tällainen asetelma tekee eduskuntatyöskentelystä tietyssä mielessä teatraalista. Hallituspuolueiden edustajat kehuvat hallituksen esityksiä ja äänestävät niiden puolesta, olivat he henkilökohtaisesti niiden sisällöstä mitä mieltä tahansa. Ja vastaavasti oppositio tekee epäluottamusesityksiä, jotka eivät koskaan mene läpi.

Ministerinsalkkuja ei jaettu osaamisen perusteella

Halla-ahon mukaan parlamentaarisen järjestelmän toinen ongelma korostuu Suomen kaltaisessa pirstaloituneessa monipuoluejärjestelmässä. Yksittäiset ministerit ovat hallituksessa varsin itsenäisiä ja saavat huseerata rauhassa omilla tonteillaan. Tämä antaa pienille puolueille suhteettoman vallan yksittäisissä kysymyksissä.

– Esimerkiksi vihreillä on hallussaan ympäristö- ja ilmastoministerin, sisäministerin ja ulkoministerin salkut. Sisäministerin pitäisi vastata Suomen sisäisestä turvallisuudesta ja ulkoministerin Suomen kansallisten etujen puolustamisesta kansainvälisissä suhteissa. Sen sijaan kumpikin käyttää energiaa siihen, että Suomeen saataisiin mahdollisimman nopeasti Isis-perheitä Syyriasta ja nuoria turvapaikanhakijamiehiä Kreikan leireiltä, ja että kaikki Suomeen saapuneet onnenonkijat saisivat jäädä tänne. Vallitsevassa järjestelmässä tällaisesta yhden puolueen linjasta tulee koko hallituksen linja ja näin ollen eduskunnan enemmistön linja vaikka sillä ei missään nimessä ole suomalaisten enemmistön tukea.

Kolmas ongelma, jonka juuri koronakriisi on nostanut esiin, on ministereiden ja korkeiden virkamiesten kyky hoitaa tehtäväänsä.

– Hyvinä aikoina asiat rullaavat omalla painollaan, ja ministerien tärkein tehtävä on pumpata julkista rahaa omiin lempihankkeisiin ja järjestää suojatyöpaikkoja kavereille. Mutta kun tapahtuu jotain odottamatonta, joka vaatisi oman hallinnonalan tuntemusta ja kykyä nopeaan reagointiin, ollaankin ihmeissään.

– Parlamentaarisessa järjestelmässä ministerinsalkkuja ei jaeta pätevyyden tai osaamisen perusteella. Ne jaetaan sen mukaan, mikä on poliittinen nokkimisjärjestys. Vastaavasti ministerit nimittävät valtiosihteereitä ja kansliapäälliköitä aivan muilla kuin pätevyyteen liittyvillä perusteilla, Halla-aho toteaa.

Tällaisen poliittisen kulttuurin varjopuolia on voitu todistaa viime viikkoina. Tieto ei kulje ministereiden ja virkamiesten kesken, kukaan ei ota vastuuta mistään. Erityisavustajia ja valtiosihteereitä on niin paljon, että päät kolisevat yhteen, mutta silti ollaan pihalla kuin lumiukot.

– Näitäkin kysymyksiä olisi syytä pohtia, kunhan koronapöly laskeutuu. Mikään järjestelmä ei ole täydellinen, mutta kunkin järjestelmän heikot kohdat on tärkeää tunnistaa.

Perussuomalaisille tärkeintä Suomen turvallisuus ja hyvinvointi

Perussuomalaisia erottaa muista puolueista näkemys siitä, mitä ja ketä varten Suomen valtio on olemassa. Halla-aho korostaa, että perussuomalaisille julkisen vallan ensisijainen tehtävä on puolustaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia.

– Meille Suomi on suomalaisten koti ja turvapaikka maailmassa. Kaikki muut tehtävät ovat toissijaisia. Kun tämä kriisi on ohi, olemme kaikki köyhempiä kuin ennen. Kaikki joutuvat sopeutumaan ja tekemään uhrauksia. Niin yrittäjät, duunarit, perheet, opiskelijat kuin eläkeläisetkin. Jotta leikkaukset ja vyönkiristykset olisivat hyväksyttäviä, kansalaisten pitää voida luottaa siihen, että entistä tyhjemmästä julkisesta kassasta ei samaan aikaan lapioida surutta rahaa suomalaisten hyvinvoinnin kannalta toisarvoisiin kohteisiin. Ideologiset hankkeet on nyt pantava jäihin. Ikävä kyllä ei ole merkkejä siitä, että näin aiottaisiin tehdä.

Halla-aho harmittelee, että esimerkiksi maahanmuuttolainsäädäntöä ei olla kiristämässä vastaamaan uusia taloudellisia realiteetteja, vaan päinvastoin sitä ollaan vesittämässä entisestään.

– Turvapaikanhakijoille annettavaa maksutonta oikeusapua laajennetaan, mikä kiihdyttää valitusten tehtailua ja käsittelyn kestoa. Pakolaiskiintiön kasvattamisesta ei tingitä, vaikka moni muu Euroopan maa lakkautti kiintiöpakolaisjärjestelmänsä kokonaan jo vuoden 2015 vyöryn seurauksena. Suomi siirtää Kreikasta turvapaikanhakijoita kolme kertaa enemmän kuin Saksa, joka on väestöltään 16 kertaa suurempi kuin Suomi. Hallitus valmistelee esitystä, joka antaisi turvapaikanhakijoille työluvan heti maahantulosta alkaen; turvapaikan hakemisesta tulisi siis keino kiertää koko työperäistä maahanmuuttoa koskeva lainsäädäntö.

– Kehitysapu ollaan lähes kaksinkertaistamassa tällä hallituskaudella. Kalliista ja vaikuttavuudeltaan kyseenalaisesta oppivelvollisuuden pidentämisestä pidetään kiinni. Maailman kunnianhimoisimmasta ilmastopolitiikasta pidetään kiinni, suomalaisen työn ja yrittämisen kustannuksella. Erityisavustaja-armeijasta pidetään kiinni. Puoluetukia kasvatetaan. Medialle esitetään pysyviä valtiontukiaisia, mikä tietysti vain vahvistaisi median roolia hallituksen kritiikittömänä sylikoirana, Halla-aho kritisoi.

Lankeavatko Italian velat suomalaisten maksettavaksi?

Viimeisen kymmenen vuoden ajan suomalaiset ovat osallistuneet Kreikan velkojen maksamiseen. Halla-aho pelkää, että koronan seurauksena voi laueta pitkään kytenyt, paljon suurempi pommi, nimittäin Italia.

– Italian pelastaminen ei onnistu ilman täysiveristä liittovaltiota ja tulonsiirtounionia. Kreikan kohdalla vakuutettiin, että euro pelastetaan hinnalla millä hyvänsä. Nyt eteemme voi todella tulla kysymys siitä, onko euro meille niin arvokas asia, että on syytä pelastaa se hinnalla millä hyvänsä.

Suomen hallitus on toivonut, että oppositio ei arvostelisi hallituksen toimia vaan edistäisi kansallista yhtenäisyyttä.

– Tiettyä huumoria on siinä, että Unkarin paheksuttu pääministeri Viktor Orbán peräänkuulutti juuri samaa asiaa lähes samoin sanankääntein. Kuten puheeni alkupuolella sanoin, kenelläkään ei ole takuuvarmasti oikeaa reseptiä päällä olevan tilanteen hoitamiseksi ja siitä ulos pääsemiseksi. Siksi en halua lähteä moittimaan hallitusta yksittäisistä epäonnistumisista.

– Sen sijaan me perussuomalaiset peräänkuulutamme sitä, että kriisin esiin nostamiin rakenteellisiin ongelmiin niin talousjärjestelmässä kuin poliittisessa kulttuurissakin puututtaisiin määrätietoisesti. Samoin vaadimme, että menokohteita pystytään panemaan tärkeysjärjestykseen ja että julkisesta rahankäytöstä otetaan löysät pois. Kaikki resurssit on tulevina vuosina sijoitettava suomalaisen työn ja yrittämisen puolustamiseen, koska niistä on tehty suomalainen hyvinvointi.

Koronakriisi opettaa: tuotteita voi valmistaa myös lähellä

Koronapandemia aiheuttaa monenlaista vahinkoa ja harmia. Halla-ahon mukaan se kuitenkin avaa myös uusia mahdollisuuksia, joihin on syytä tarttua.

– Hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet dramaattisesti globaalilla tasolla. Tämä ei johdu siitä, että toimeliaisuus ja liikenne ovat vähentyneet Suomessa. Suomi tuottaa noin promillen maailman päästöistä. Maailmanlaajuinen muutos johtuu ennen kaikkea siitä, että liikenne, kuljetukset ja teollinen toiminta ovat vähentyneet Kiinassa ja Intiassa. Lentoliikenne on maailmassa pudonnut puoleen siitä, mitä se oli ennen kriisiä.

– Meidän on syytä miettiä hyvin tarkkaan, haluammeko kaiken palaavan ennalleen. Monet yritykset ovat pakkotilanteessa oppineet, että asioita voi tehdä myös etätyönä, eikä henkilökuntaa tarvitse välttämättä lennättää joka viikko kokouksiin eri puolille maailmaa. Pakkotilanteessa suomalaiset ja eurooppalaiset ovat oppineet, että tuotteita voi valmistaa myös lähellä, Halla-aho toteaa.

Halla-ahon mukaan Kiinan tehtaat saastuttavat niin paljon suurelta osin siksi, että me olemme halunneet ostaa siellä halvalla tuotettua tavaraa.

– Perussuomalaisten vuoden takaisessa vaaliohjelmassa sanottiin, että ”suomalainen tehtaanpiippu on ilmastoteko”. On Suomen ja suomalaisten etu ja ilmaston etu, että kivihiilisähköllä pyörivä kiinalainen tehdas pysyy kiinni, rahtilaiva satamassa ja lentokone maassa. Puolustamalla vastuullista, kotimaista teollisuuttaan Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija maailmassa.

Hörhöilyyn ei ole enää varaa

Vajaan vuoden kuluttua Suomessa pidetään kuntavaalit. Kunnissa joudutaan tulevina aikoina tekemään päätöksiä siitä, mistä leikataan ja säästetään ja mitä säilytetään, kun menot kasvavat ja verotulot pienenevät.

Halla-aho painottaa, että juuri nyt kuntien valtuustoihin tarvitaan nykyistä enemmän todellisuudentajuisia, tavallisia ihmisiä, jotka osaavat panna asioita tärkeysjärjestykseen.

– Maailmanhalaamiseen ja hörhöilyyn ei ole enää varaa. Siksi muistutan teitä siitä, että ehdokashankinta kuntavaaleihin on käynnissä juuri nyt. Perussuomalaisten verkkosivuilta löytyy lomake, jolla voit helposti ilmoittautua kuntavaaliehdokkaaksi.

Halla aho arvioi, että tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomi voi selvitä koronasta vähäisemmin inhimillisin uhrauksin kuin moni muu maa.

– Meillä ei ole tarvinnut ottaa käyttöön ulkonaliikkumiskieltoja tai talouden täyssulkua. Kiitos tästä kuuluu tavallisille suomalaisille, jotka ovat ottaneet tilanteen vakavasti ja noudattaneet suosituksia. Saamme ehkä kiittää myös kulttuuriamme, jossa pidetään enemmän etäisyyttä ja lääpitään muita ihmisiä vähemmän kuin monessa muussa paikassa.

– Jatketaan tällä linjalla ja noudatetaan varovaisuutta. Mitä tunnollisemmin käytämme kaikki helpot konstit, sitä nopeammin pääsemme purkamaan talouden ja elämänmenon kannalta haitallisia rajoitustoimenpiteitä. Toivotan omasta puolestani ja perussuomalaisten puolesta kaikille iloista vappua, missä sitten olettekin.