Hallitus esittää kovempia rangaistuksia katujengirikollisuuteen ja nöyryytysväkivaltaan syyllistyville

Lainmuutoksella puututaan näihin vakaviin yhteiskunnallisiin ongelmiin, jotka ovat viime aikoina yleistyneet Suomessa. Muutoksilla toteutetaan hallitusohjelman vastaavat kirjaukset rangaistusten kiristämisestä. Lainmuutoksilla pantaisiin samalla myös täytäntöön toimenpideohjelmaa nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Ohjelmaan kuuluu rikoslainsäädäntöä koskevia toimenpiteitä ja muita toimia nuoriso- ja jengirikollisuuden ennaltaehkäisemiseksi.

– Erityisesti olen huolissani lapsiin ja nuoriin kohdistuvan nöyryytysväkivallan kasvusta. Lapsia tulee suojella kaikin tavoin väkivallalta. Tällaiset nöyryyttävät teot ovat erittäin järkyttäviä ja tällaiseen toimintaan puututaan rangaistuksia koventamalla, oikeusministeri Leena Meri sanoo.

Katujengiongelmaan on puututtava määrätietoisesti

Katujengit ovat akuutti ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa, ja siihen on puututtava määrätietoisin toimenpitein.

Hallituksen esityksen mukaan katujengien rikoksiin puututtaisiin niin, että rikoksen tekeminen osana rikollisjoukon toimintaa säädettäisiin rangaistuksen koventamisperusteeksi.

– Lakiin sisällytettäisiin myös rikollisjoukkoa koskeva määritelmä. Rikollisjoukolla tarkoitettaisiin vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää yhteenliittymää, jonka toimintaan kuuluu olennaisesti sellaisten rikosten tekeminen, jotka ovat omiaan vaarantamaan yleisten paikkojen järjestystä ja turvallisuutta. Koventamisperuste koskisi sellaisia katujengejä, joissa ei ole kysymys järjestäytyneistä rikollisryhmistä, kerrotaan oikeusministeriön tiedotteessa.

Nöyryytysväkivallasta uusi koventamisperuste

Viime vuosina erityisesti väkivalta- ja ryöstörikosten yhteydessä tapahtuva nöyryyttäminen eli niin kutsuttu nöyryytysväkivalta on lisääntynyt. Väkivaltaan liittyvä nöyryyttäminen on erityisen haitallista uhrille ja aiheuttaa huomattavaa henkistä kärsimystä, varsinkin jos tällainen tapahtuma kuvataan. Valitettavasti tätä esiintyy nuorten keskuudessa.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että henkeen, terveyteen ja vapauteen kohdistuvien rikosten yhteydessä tapahtuva nöyryyttäminen olisi peruste koventaa rangaistusta.

– Koventamisperuste koskisi muun muassa väkivallan yhteydessä tehtyjä sanallisia ja fyysisiä tekoja, jotka ovat erityisen nöyryyttäviä. Tällaisia tekoja voisivat olla esimerkiksi uhrin voimakas sanallinen pilkkaaminen ja tämän kuvaaminen tai pakottaminen riisuutumaan. Vakavuudeltaan vähäisempi halventaminen voisi jatkossakin tulla rangaistavaksi kunnianloukkauksena, oikeusministeriö tiedottaa.

Lasten käyttäminen rikosten välikappaleina itsenäiseksi rikokseksi

Hallituksen esityksessä ehdotetaan rikoslakiin erillistä säännöstä alle rikosvastuuikäisen lapsen käyttämisestä rikoksen tekemiseen. Tämä selkiyttäisi lakia ja johtaisi ankarampiin rangaistuksiin.

– Säännös koskisi tekoja, joissa välikappaleena käytetty henkilö on alle 15-vuotias lapsi. Tämä on jo nykyään rangaistavaa välillisenä tekemisenä, mutta uusi säännös selkeyttäisi lakia ja johtaisi ankarampiin rangaistuksiin, tiedotteessa kerrotaan.

Ehdotettujen lakimuutosten vaatimat menolisäykset poliisin, syyttäjän ja tuomioistuinten sekä erityisesti Rikosseuraamuslaitoksen osalta otetaan huomioon julkisen talouden suunnitelmissa.

Lain on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2025.