Perussuomalaiset on jättänyt vastalauseen hallituksen esitykseen, jossa kolmansien maiden kansalaiset saisivat pidempiä niin sanottuja d-viisumeita, jos heillä on erityisasiantuntijan tai kasvuyrittäjän oleskelulupa. Lisäksi viisumi myönnettäisiin tällaisten henkilöiden perheenjäsenille, joille on myönnetty oleskelulupa perhesiteen perusteella.

– Hallitus kehuu, että esitys nopeuttaa erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien sekä heidän perheenjäsentensä maahantuloa ja näin helpottaa yritysten mahdollisuuksia rekrytoida ulkomaista työvoimaa. Todellisuus on, ettei näillä muutoksilla ole juuri mitään vaikutusta oikeiden koulutettujen osaajien rekrytoinnissa, hallintovaliokunnan puheenjohtaja Riikka Purra toteaa.

Käytännössä lakimuutos tarkoittaisi sitä, että ajallinen säästö ”osaajan” saamiseksi olisi noin 7–14 vuorokautta. On selvää, ettei kukaan tule töihin Suomeen pelkästään sillä perusteella, että pääsee tänne noin viikon aikaisemmin.

Suomi houkuttele osaajia

Tutkimusten perusteella Suomi on vasta maailman 22. houkuttelevin maa kansainväliselle työvoimalle. Perussuomalaisten mukaan maahantulon nopeutuminen runsaalla viikolla ei muuta tätä tosiasiaa, vaan todelliset ongelmat, joihin Suomen vähäinen vetovoima perustuu, ovat muualla.

Suomi ei ole houkutteleva kohdemaa kansainvälisille osaajille suhteellisesti vaatimattomasta palkkatasosta, korkeasta elinkustannustasosta ja korkeasta ansiotulojen verotuksesta johtuen.

– On ihmeellistä, että varsinaisesta pihvistä eli palkasta ei puhuta lainkaan. Tiedämme kuitenkin, että Suomessa on valtavaa pulaa erityisesti hyvin edullisista koodareista. Suomalaiset osaavat koodarit tienaavat keskimäärin huomattavasti enemmän kuin aasialaiskoodarit, joiden palkka usein nipin napin saadaan erityisosaajilta vaadittavaan 3 000 euroon, Purra huomauttaa.

Kasvuyrittäjän määritelmä ontuu

Suomessa kasvuyrittäjän oleskeluluvan saamiseksi riittää, että Business Finland on antanut puoltavan lausunnon kasvuyrittäjänä toimimisesta. Toimeentuloa vaaditaan vain 1 000 euroa kuukaudessa. OECD-maiden kasvuyrityskriteerit ovat huomattavasti tiukemmat.

– Kaikki huutavat osaajia, mutta saamme vain etnisiä ravintoloitsijoita sukulaisineen. Kasvuyrittäjän määritelmä tuleekin kiristää OECD:n ja EU:n vastaavan määritelmän kanssa. Maat, joista näitä Suomen mallin mukaisia ”kasvuyrittäjiä” erityisesti saapuu, ovat yllätyksettömästi Iran, Venäjä, Intia, Turkki, Ukraina ja Pakistan. Tänä vuonna on Yhdysvaltain kansalaisilta tullut yksi hakemus, hallintovaliokunnan jäsen Jussi Halla-aho luettelee.

Viisumin käyttötarkoitusta ei pidä laajentaa

Hallitus kaavailee lisäksi pitkäaikaisen viisumin laajentamista muihin vielä yksilöimättömiin henkilöryhmiin omana lakihankkeenaan. Tämän vuoden budjettiriihessä hallitus on jo päättänyt laajentaa d-viisumin opiskelijoihin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan viisumia olisi lisäksi tarkoitus voida tulevaisuudessa käyttää laajemminkin työperusteisessa maahanmuutossa.

– Käyttökohteita ei pidä laajentaa, koska se tosiasiassa johtaa kouluttamattoman tai vähän koulutetun ulkomaalaisväestön maahan saapumisen lisääntymiseen. Matalapalkka-aloilla työskentelevät ulkomaalaiset ja heidän perheenjäsenensä käyttävät usein enemmän julkisia palveluita ja saavat enemmän tulonsiirtoja kuin maksavat veroja. Heidän tänne houkuttelemisensa heikentää siis huoltosuhdetta entisestään, hallintovaliokunnan jäsen Mauri Peltokangas huomauttaa.

Suomen Uutiset