

Timo Vihavainen. Kuvituskuvaa. / Lehtikuva
Historiantutkija varoittaa: pohjoismaisen hyvinvointivaltion aika on ohi – kansalaisten keskinäinen luottamus murenee
Emeritusprofessori Timo Vihavainen muistelee Suomen 1980-lukua lämmöllä ja epäilee, ettei kultakausi enää palaa.
Helsingin yliopiston Venäjän-tutkimuksen professorina toiminut Timo Vihavainen kokosi pessimisminsä kirjaan Barbarian paluu – Euroopan auringon laskiessa.
Vihavainen kirjoitti 1987 ilmestyneessä Suomen historian pikkujättiläisessä, että “aineellisen hyvinvoinnin, yhteiskunnallisen tasa-arvon ja muiden aikaisempien sukupolvien uneksimien hyvyyksien kannalta nykyinen aikakausi on vertaansa vailla”.
Vihavainen jatkoi, että “nykyaika ensimmäistä kertaa historiassa saa… yhä useampien mielessä kultakauden leiman, ajan, jonka veroista ei ole ollut eikä kenties enää ole tuleva.”
Uudessa kirjassaan Vihavainen ihmettelee, kuinka vaikeasti ennakoitavaa historia on. Harva näki Vihavaisen tapaan, ettei kehitys välttämättä jatku 1980-luvun onnen päivistä yhä korkeampaan edistykseen, mutta ei Vihavainen itsekään nähnyt, mitä kaikkea tuleman pitää.
Moni muistelee nyt 1980-lukua lämmöllä: saattaahan jokin asia olla nyt paremmin kuin silloin, mutta on vaikea kuvitella, miten yhteiskunta voisi olla yhtenäisempi kuin silloin. Jotkut saattoivat pitää tuon ajan yhtenäiskulttuuria tylsänä, mutta ainakin se oli turvallisempi kuin uusi monikulttuuri.
Jos Vihavainen on nyt yhtä profeetallinen kuin 1980-luvulla, edessä on todella hyytävä tulevaisuus.
Tulevaisuuden Euroopassa talouskasvu on nihkeää, ellei olematonta, ja koko maanosan merkitys maailmanpolitiikassa ja -taloudessa tulee hiipumaan merkityksettömäksi. Mutta se on ongelmistamme pienin.
Vihavaisen käsitys on, että pohjoismainen hyvinvointivaltio, jota ehkä olemme pitäneet mallina koko maailmalle seurata, jää muutaman vuosikymmenen kestoiseksi poikkeamaksi maailmanhistoriassa. Kun yhteiskunnalliset erot kasvavat, hajoaa vähitellen myös vaivalla luotu luottamus erilaisten ryhmien välillä. Vastavuoroisuus yhteiskunnan maksajien ja saajien välillä katoaa.
Vihavainen ottaa saman vastavuoroisuusnäkökulman myös pakolaisongelmaan. Vallanpitäjien on huolehdittava siitä, että pakolaisten kohtelua ei pidetä vapaamatkustamisena, muuten heidän uskottavuutensa murenee.
– Mikäli he eivät kykene suojaamaan maata ei-toivotuilta maahantunkeutujilta, vaarantuvat yhteiskuntasopimus ja yhteiskunnassa vallitseva luottamus, Vihavainen kirjoittaa.
Marko Hamilo
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Riikka Purra: ”Miksi Yle valehtelee?”
Yleisradion toimitus menee välittömästi epäkuntoon kaikesta puheesta, jossa mainitaan väestöpohjan muutokset. Yleisradion mielestä sen toimituksella on toisten ihmisten puolesta oikeus päättää, mitä demografisista muutoksista tilastotietojen perusteella puhuva henkilö tarkoittaa.

Pääkaupunkiseudun ongelmat valuvat maakuntiin – silminnäkijä kertoo Jyväskylän nuorisokahakasta: ”Aivan sairasta touhua, mitä ei uskoisi tapahtuvan Suomessa”
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.

Helsingin Sanomat kaivoi esille asiantuntijan, joka lausuu huntukiellon olevan islaminvastaisuutta – Purra: ”Väitteet eivät kestä loogista ja moraalista tarkastelua”

Teemu Keskisarja: Maahanmuuton lieveilmiöistä pitää puhua oikeilla nimityksillä – ”Työperäinen on valheellinen sana”
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.

Vigelius ja Honkasalo ottavat yhteen karkotuksista: ”Vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi”
Kansanedustajat Joakim Vigelius (ps.) ja Veronika Honkasalo (vas.) kiistelevät suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin. Vigeliuksen mukaan "vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi".

USA:ssa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa – Suomessa kuuluu vielä viimeisiä kuolinkorahduksia
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.

Yle hehkutti, kun Marinin hallitus etsi säästöjä mutta lisäsi menoja 900 miljoonalla – nyt talouspolitiikan uutisoinnin sävy on vaihtunut toisenlaiseksi
Yleisradion talousuutisissa ja -kommenteissa ääneen pääsevät usein veronalennusten kriitikot ja sopeutusten vastustajat. Samaan aikaan journalistista kritiikkiä vasemmisto-opposition talouslinjauksia kohtaan Ylellä ei juuri ole.

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.

Veronmaksajien rahaa palaa vammaisten ”työllistämiseen” – hankehumppaa ilman konkreettisia tuloksia
Vates-säätiö on yksi monista julkisilla varoilla rahoitettavista yhteisöistä, joiden missiona on edistää vammaisten pääsyä työelämään. Konkreettisia tuloksia, kuten lukuja työllistyneiden vammaisten määristä, ei kuitenkaan Vatesin vuosikertomuksesta löydy.