Immonen: Sananvapauslainsäädäntö retuperällä – “Mahdollistaa myös Päivi Räsäsen ajojahdin”

Vasemmistolainen sananvapauskäsitys on saanut viimeisen kymmenen vuoden aikana yhä vahvemmin jalansijaa Suomen lainsäädännössä, laintulkinnassa ja oikeuskäytännöissä. Tätä mieltä on perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen, joka näkee niin sanottujen vihapuherikostutkintojen ja -tuomioiden taustalla usein poliittisia motiiveja.

– Poliisia sekä syyttäjä- ja oikeuslaitosta ei saa valjastaa palvelemaan vasemmiston poliittisia päämääriä. Tämä on kansalaisten perustuslaillisten oikeuksien toteutumisen näkökulmasta vaarallista kehitystä. Politisoituneessa oikeusjärjestelmässä kansalaiset eivät ole yhdenvertaisessa asemassa, eikä demokratia toteudu, Olli Immonen sanoo.

– Tällaisen kehityksen myötä yhä useampien kansalaisten luottamus poliisia ja oikeuslaitosta kohtaan heikkenee. Luottamuksen rapautumisen estämiseksi poliittisten päättäjien on välttämätöntä puuttua tilanteeseen ja uudistaa sananvapautta koskeva säädäntö. Rikoslain pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on laissa ongelmallisin.

Poliisille ei anneta vaihtoehtoja

Immosen korviin on kantautunut myös poliisin sisältä kritiikkiä nykyistä sananvapauslainsäädäntöä ja vihapuherikostutkintoja kohtaan.

– Nyt poliisille ei kuitenkaan jää muuta vaihtoehtoa, kuin toimia sen mukaan, miten laissa säädetään. Kyseiset rikosprosessit syövät poliisin vähäisiä resursseja sekä kuormittavat oikeuslaitostamme, Immonen toteaa.

Vasemmiston mielipiteillä laajempi suoja

Vasemmistolaisten näkemysten esittäminen ei ole johtanut poliisitutkintoihin tai oikeuden langettamiin tuomioihin samalla tavoin kuin kansallismielisten ja konservatiivisten mielipiteiden esittäminen.

– Tämä ei johdu siitä, että poliittinen vasemmisto olisi jotenkin sivistyneempää, vaan siitä, että heidän mielipiteensä nauttivat suurempaa sananvapauden suojaa. Vasemmisto saa esimerkiksi täysin vapaasti nimitellä muita ihmisiä julkisesti “rasisteiksi” ja “natseiksi” ilman, että joutuvat siitä rikosoikeudelliseen vastuuseen, Immonen sanoo.

– Nykyinen vihapuhetulkinta ei sisällä vasemmistolaisia mielipiteitä. Sananvapauden ja toimivan demokratian näkökulmasta on kestämätöntä, että vain vasemmistolaiset yhteiskuntaa ravistelevat mielipiteet sallitaan ja toisenlaiset mielipiteet tuomitaan laittomiksi.

Rikostutkinta Raamatun siteeraamisesta

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsäsen kannanotoista on tällä hetkellä käynnissä kaksi rikostutkintaa. Ensimmäinen koskee hänen kesäkuussa julkaisemaansa Twitter-viestiä, jossa selvitetään, syyllistyikö Räsänen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan Helsinki Pride -tapahtumaa käsittelevällä viestillään. Hän otti kriittisesti kantaa kirkon osallistumiseen seksuaalivähemmistöjen Pride-kulkueeseen.

Tutkinnan kohteena on myös Räsäsen kannanotto “Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi”, joka käsitteli seksuaalisuutta ja avioliittoa Raamatun näkökulmasta. Valtakunnansyyttäjä Raija Torviaisen tulkinnan mukaan on syytä epäillä, että kannanotossa on syyllistytty kiihottamiseen kansanryhmää vastaan halventamalla homoseksuaaleja heidän ihmisarvoaan loukkaavalla tavalla.

– En ole välttämättä kaikista asioista Räsäsen kanssa samaa mieltä, mutta silti hänelle tulee mielestäni sallia oikeus lausua mielipiteensä ääneen, Immonen toteaa.

Tuomioita vanhoista mielipiteistä

Räsäsen viimeisin tutkinnan kohteena oleva kannanotto on peräisin vuodelta 2004. Se on julkaistu sekä pamfletissa että internetissä. Valtakunnansyyttäjä on perustellut poliisitutkintaa sillä, että kiihottaminen kansanryhmää vastaan on ”jatkuva rikos, eli se tapahtuu niin kauan aikaa, kun viesti tai kirjoitus on yleisön saatavilla”. Syyttäjän mukaan kiihottamisrikoksen vanhentumisaika alkaa vasta, kun teksti on poistettu.

– Hämmentäväksi valtakunnansyyttäjän näkemyksen tekee muun muassa se, että kansanryhmää vastaan kiihottaminen lisättiin rikoslakiin nykymuodossaan vasta vuonna 2011 ja vasta tällöin kiihottamisrikoksen vihaperusteeksi lisättiin seksuaalinen suuntautuminen. Laillisuusperiaatteeseen kuuluu taannehtivan lainsäädännön kielto, Immonen sanoo.

– On muutenkin ongelmallista, jos lainsäädäntö mahdollistaa tuomioiden jakamisen jopa 15 vuotta sitten julkaistuista mielipiteistä. Jos tällaista tulkintaa ryhdytään soveltamaan laajemminkin, suomalaisia odottaa melkoinen siivousoperaatio internetissä sekä historiallisen suuret kirjaroviot.