Lokakuun alussa Bagdadista alkaneiden, koko maailman tietoisuuteen tulleiden mielenosoitusten jälkeen hän on valmis puhumaan julkisesti.

Irak on yksi maailman vaarallisimmista maista toimittajille. Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan journalistit ovat toisinajattelijoiden kanssa sieppausten ja väkivaltatilastojen kärjessä. Saman järjestön uutisen mukaan Kaab joutui oikeuteen ja painostuksen kohteeksi vuonna 2018 tutkittuaan korruptiota (The Baghdad Post).

Laaja tietovuoto Iranin vallasta paljastui tällä viikolla

Tuore uutinen Iranin käyttämästä väkevästä vallasta Irakissa saatiin tällä viikolla, kun The New York Times ja The Intercept paljastivat tiiviin kytköksen Irakin sotilasjohdon ja Iranin välillä. Uutinen perustuu Iranin tiedustelupalvelun 700 sivuiseen tietovuotoon, jonka mukaan Iranin vaikutusvalta on määrätietoisesti pyrkinyt vaikuttamaan Irakin politiikkaan. Taustalla on esimerkiksi iranilainen kenraali Qasem Soleimani (henkilökuva New Yorkerissa), joka suhmuroi ympäri Lähi-itää. Hänellä on muiden muassa tiiviitä kytköksiä Syyrian presidentti Bashar al-Assadiin.

Kaab kertoi Suomen Uutisille pelätystä najafilaisvaikuttajasta, Hussein Al-Taeen isästä keväällä

Suomen Uutiset haastatteli Kaabia jo huhtikuussa 2019, kun uutiset kansanedustaja Hussein Al-Taen Facebook-kirjoituksista nousivat otsikoihin – myös Najafissa. Tuolloin tehtyä haastattelua ei voitu julkaista Kaabin oman turvallisuuden vuoksi, sillä hän oli juuri ollut pidätettynä ja oli hyvin peloissaan.

Al-Taeen isä, Asaad Abu Gilel al-Taee oli Najafin kuvernöörinä vuosina 2005–2009 ja hänen Iran-yhteyksistään on puhuttu myös Suomessa. Niistä on kirjoittanut kansalaisaktiivi Anter Yasa (esimerkiksi otsikolla Hussein-al-Taee: Ryysyistä rikkauksiin ja politiikan huipulle).

Kaab vahvisti tuolloin Suomen Uutisille, että Gilel al-Taee on korruptoitunut ja pelätty vallankäyttäjä, jonka suhteet iranilaismielisiin ovat yleisesti tiedossa.

Mitä irakilaiset haluavat nyt mielenosoituksillaan?

Kaab puhuu intellektuellista mielenosoituksesta, jolla vastustetaan korruptoituneita poliitikkoja sekä iraninilaisia sotilasjoukkoja.

– Iranin valta on ollut tehnyt pahaa maallemme. Iran on tukenut rikollisia, jotka ovat ryöstäneet korruption avulla irakilaisten varoja jo vuodesta 2003.

Yhdysvallat hajotti Irakin valtion vuonna 2003 ja rakensi sen uudelleen. Maahan lähetettiin tuolloin kymmeniä tuhansia sotilaita.

Viime vuosina Yhdysvallat on auttanut Irakia lsisin vallan kaatamisessa. Uutistoimisto AFP:n mukaan presidentti Donald Trumpin hallintoa hiertävät Irakin pääministeri Abdul-Mahdin hyvät suhteet Iraniin.

Kaab sanoo, että Amerikka on ojentanut Iranille vallan kultatarjottimella.

– Amerikan olisi pitänyt jäädä ja jatkaa irakilaisten tukemista tiiviimmin ja rakentaa maatamme diktaattori Saddam Husseinin jälkeen.

Onko Amerikka siis paha vai hyvä. Kenen apua toivotte?

– Haluaisimme Amerikan tukea, ilman, että se käyttäisi maatamme taistelukenttänä. Amerikan on selvitettävä omat sotkunsa. Olemme kuitenkin yhteistyökykysiä ja toivomme saavamme Amerikan tukea, kaikesta tapahtuneesta huolimatta.

Kiistanalainen perustuslaki ja tulisiko sen muuttua?

Irakiin perustuslain (vuodelta 2005) artiklan 14 mukaan kaikki irakilaiset ovat samanarvoisia lain edessä.
Perustuslaki on kuitenkin ristiriitainen, sillä toisen artiklan mukaan islamin määräysten kanssa ristiriidassa olevaa lakia ei voida säätää.

Pitäisikö tämän muuttua? Pitäisikö uskonnon vallan poistua?

– Uskonnon pitäisi olla erillään laista. Uskontoa harjoitetaan jumalaa varten ja maan on oltava kaikkia varten, hän sanoo.

Naisten ja homoseksuaalien oikeudet

Tarkoittaako Kaab siis, että naisilla ja esimerkiksi homoseksuaaleilla tulisi olla oikeus elää tasavertaisina kansalaisina. Esimerkiksi Irak on maailman häntäpäässä naisten oikeuksien toteutumisessa, kuten Suomen Uutiset raportoi tämän vuoden huhtikuussa.

– Homoseksuaalien ja naisten oikeuksien kohdalla ongelma on enemmänkin yhteiskunnallisissa rakenteissa. Itäinen yhteiskuntamme torjuu nämä oikeudet. Homoseksuaalisuutta on toki, mutta se pysyy salassa.

Pyydän Alkaabia vielä tarkentamaan, tukeeko hän itse seksuaalivähemmistöjen ja naisten oikeuksia.

– Kunnioitan vapautta kaikille ja jokaisella on oikeus toimia kuten omasta mielestään parhaaksi näkee. Itse en kuitenkaan pidä homoseksuaaleista, hän vastaa.

Onko Irakissa kuultu Suomen palautuskatkosta ja mitä ajatuksia pakkopalauttaminen herättää?

Tällä viikolla Suomessa on keskusteltu tiiviisti Irakista saapuneiden turvapaikanhakijoiden palautuksista. Taustalla on Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen päätös, jossa katsottiin, että Suomi on syyllistynyt Euroopan ihmisoikeussopimuksen rikkomiseen. (Yle)

Uutisen jälkeen palautukset keskeytettiin Poliisihallituksen ja Helsingin poliisilaitoksen päätöksellä, Iltalehti kertoo.
Keskeytys on tilapäinen ja se koskee vain turvapaikkaprosessissa tehtyjä maastapoistamispäätöksiä. Palautukset rikoksesta tuomittujen kohdalla jatkuvat normaalisti.

Onko uutinen kuultu jo Irakissa ja mitä mieltä Kaab tilanteesta?

– En ole kuullut mitään. Ovatko nämä siis henkilöitä, jotka eivät ole saaneet oleskelulupaa, hän kysyy.

Selvennän asian ja tarkennan myös, että Irakiin palauttaminen on ollut jo muutenkin hankalaa, koska palautussopimusta Suomen ja Irakin välillä ei ole saatu aikaiseksi. Rikollisia, kuten esimerkiksi raiskaajia ja henkirikoksiin syyllistyneitä kuitenkin palautetaan, kuten aiemminkin.

Jatkan kysymällä, mitä mieltä hän on pakkopalautuksista ja miksi luulet, että irakilaiset eivät halua palata takaisin?

– Miksikö eivät halua palata, no koska maamme on sekasorron tilassa. Emme ole vapaita, koska meitä sorretaan joka suunnalta. Toisaalta olen myös sitä mieltä, että rohkeat ihmiset eivät pakene, kun maa tarvitsee heitä. Mutta murhaajia ja rikollisia emme kaipaa tänne, vaan heidät tulisi rankaista lain mukaan Euroopan maissa, sillä meillä on täällä jo tarpeeksi rikollisuutta, hän sanoo ja jatkaa:

– Vuosia sitten haaveilin itsekin lähdöstä Eurooppaan ja siellä koittavasta vapaudesta sekä ajatuksesta elää ilman uhkia murhista ja jengiväkivallasta. En voi kutenkaan lähteä, sillä maani tarvitsee minua, hän päättää.

Lähteet: Wikipedia, The Intercept, AFP