LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Anssi Joutsenlahti on tehnyt kirjallisen kysymyksen kuitin kirjoittamisen velvoitteen poistamisesta näkövammaisilta elinkeinonharjoittajilta. Elinkeinonharjoittajien on vuoden alusta lähtien pitänyt lain mukaan tarjota tavaran tai palvelun ostajalle maksusuorituksesta laadittu kuitti, jos maksu suoritetaan käteisellä rahalla tai maksukortilla.
Vaikka laki koskee kaikilla toimialoilla toimivia elinkeinonharjoittajia, joiden tilikauden liikevaihto on yli 8 500 euroa, kuitin tarjoamisesta on vapautettu jo monia ryhmiä: yleishyödyllinen yhdistys- ja harrastustoiminta, maa- ja metsätalouden harjoittajat, automaattimyynti ja arpajaislainsäädännön mukainen myynti sekä ulkona tapahtuva tori- ja markkinamyynti, johon ei liity alkoholijuomien vähittäismyyntiä tai anniskelua.
Kuitin kirjoittaminen vaatii apua
Joutsenlahti kritisoi lain ulkopuolelle jätettyjä toimintamuotoja, mikäli uudella säädöksellä pyritään harmaan talouden vähentämiseen. Joutsenlahti kiinnittää päähuomion elinkeinonharjoittajien vähemmistötyhmiin, joille kuitin tarjoamisvelvollisuus tuottaa todellisia ongelmia.
– Suomessa on Näkövammaisten Keskusliiton tietojen mukaan 800-1 200 näkövammaista yrittäjää. He ovat verottajan mukaan samalla viivalla muiden yrittäjien kanssa eli mitään helpotuksia ei näkövammasta huolimatta ole myönnetty, Joutsenlahti pahoittelee.
– Kuitin muotoseikkojen täyttäminen ilman avustajaa tuottaa näkövammaiselle ongelmia eikä ole kaikille edes mahdollista. Heille ei ole Näkövammaisten Keskusliiton mukaan vielä tarjolla asiakashallintaohjelmistojen esteettömiä versioitakaan.
Vapautus ilman sanktioita
Joutsenlahden mielestä näkövammaisen yrittäjän pitäisi saada vapautus kuitin kirjoittamisesta ilman sanktioita. Tällä hetkellä kuitin kirjoittamatta jättämisestä voi saada 300-1 000 euron sakkorangaistuksen.
– Vähintäänkin sokealla yrittäjällä pitäisi olla mahdollisuus kirjoittaa kuitti pistekirjoituksella tai toimittaa kuitti sähköpostilla tai tulostettuna jälkikäteen.
– Miksi sokeat joutuvat ilman kykyjä selviytymään näkevien kanssa samoista haasteista? Onko näkevä sittenkin eniten sokea vai sijaitseeko tässä lainsäädännössä sokea piste, joka poistuu, kun asiaa katsotaan oikeasta kulmasta? Joutsenlahti kysyy.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.
