LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomen kieli on yhteiskuntaamme ylläpitävä kieli. Se takaa demokraattisen yhteiskunnan toiminnan. Suomen kielen elinvoimaisuuden takaa viime kädessä se, että suomen kieltä käytetään. Suomesta ei pidä luoda sellaista kuvaa, että täällä voi elää englanniksi.
Suomi on ainut maa, jossa puhutaan suomen kieltä. Se on virallinen kielemme, ja siksi meillä on erityinen velvollisuus vaalia suomen kieltä. Sen asema on toki hyvä. Se on kansalliskieli, ja sitä käytetään kaikilla keskeisillä aloilla yhteiskunnassa. Kielen asemaa vahvistaa lisäksi monipuolinen suomenkielinen media- ja kulttuuritarjonta.
Suomen kieli on yhteiskuntaa ylläpitävä kieli. Se takaa demokraattisen yhteiskunnan toiminnan.
Mutta saammeko riittävän kattavasti palvelua suomen kielellä? Toteutuuko kielilainsäädännön tavoite siitä, että suomenkieliset saavat elää täysipainoista elämää omalla kielellään?
Lasten huoltajilla on iso merkitys siinä, mitä kieliä lapset omaksuvat ja mistä tulee vahvimpia kieliä. Vanhemmat päättävät lapsen äidinkielen, joka merkitään väestötietorekisteriin. He päättävät, millä kielellä lapsi käy koulua ja mitä kieliä hän siellä oppii.
Kielitaito kehittyy varhaisessa vuorovaikutuksessa vanhempien ja lapsen välillä. Leikit, lorut ja lukeminen luovat tärkeän pohjan kielitaidolle. Kielellä on valtava merkitys lapsen kehityksessä ja kasvussa sekä yksilöllisesti että yhteiskunnan jäsenenä.
Luku- ja kirjoitustaito opitaan pääsääntöisesti koulussa. Tämä on kaiken oppimisen pohja. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painotti OAJ:n paneelissa huhtikuussa, että peruskoulun ongelmat pitää korjata ensin, jotta saadaan aitoa talouskasvua.
Opetussuunnitelmat ja lainsäädäntö eivät ole ainoita tapoja vaikuttaa suomen kieleen. Siihen vaikuttavat myös asenteet, arvostukset ja ideologiat. Ne näkyvät siinä, miten toimimme arkisessa kanssakäymisessä. Kulttuuri, muoti ja markkinointi heijastavat myös kieltä.
Kielitieteilijä Janne Saarikivi on pannut merkille Helsingin keskustan mainokset, joissa markkinoidaan herkkuja englanniksi mutta arkisia välttämättömyystarvikkeita suomeksi. Englannin kieli näkyy ympäristössä etenkin turistien suosimilla alueilla.
Saarikivi pohti Ylen Kulttuuricocktail-ohjelmassa, millaisia ongelmia meillä liittyy kansalliseen identiteettiin.
− Useimmissa maissa ei ole sellaista kulttuuria kuin Suomessa, että jos sinne tulee ulkomaalainen, tätä varten kaikki asiat muutetaan englanninkielisiksi. Esimerkiksi Unkarissa ja Norjassa on sellainen käytäntö, että jatketaan unkarin ja norjan puhumista ja hän saa oppia meidän tavoillemme. Tämä on ihan normaalia ja osoittaa hyvää kansallista itsetuntoa.
Ohjelmassa Saarikivi luonnehti itseään kielinationalistiksi ja perusteli sen näin:
− Olen siinä mielessä nationalisti, että meillä on tällainen valtio, jossa tällainen ohjelma tehdään suomeksi. Siihen liittyvät ajatukset ja sosiaaliset suhteet ja hierarkiat määrittyvät suomen kielen puitteissa, mikä on iso etu verrattuna siihen, että tekisimme samat hommat englanniksi, tai jos historia olisi mennyt toisin, venäjäksi tai ruotsiksi.
Suomen kielen arvostuksesta tai sen puutteesta kertovat esimerkiksi joogatuntien nimet. Miksi on tarjolla dynaaminen shakta flow, move and restore, heartful yoga ja chakra yin. Miksei näitä ole suomennettu? Tietääkö kävijä, minkälaiselle tunnille on tulossa?
Monessa ravintolassa palvellaan vain englanniksi, eikä edes ruokalistaa ole saatavilla suomeksi. Houkuttelisiko selkeä suomenkielinen ruokalista enemmän asiakkaita paikalle?
Kun Helsingin Pasilaan avattiin vuonna 2019 kauppakeskus Tripla, viralliselta nimeltään Mall of Tripla, sen nimistölle irvailtiin. Eri kerroksilla on englanninkielisiä nimiä, kuten Balcony, Little Manhattan, Soul Streets, Downtown, Foodmarket ja Nordic Avenue. Kauppakeskuksen johtajat puolustavat valintaa ja sanovat, että englanninkieliset nimet valittiin kansainvälisyyden takia.Suomalaisten englannin taito ei ole aina niin hyvä kuin luulemme.
Irlantilaissyntyinen kielenkääntäjä Ian Mac Eochagáin on kirjoittanut kirjan 101 finglishmiä – eroon tankeroista. Hän varoittaa suomenkielisiä käyttämästä muka-englantia. Esimerkkejä tästä ovat seuraavat rakenteet: ”We took the new system into use”, ”Our company is a forerunner in its field”, ”Get to know our services”.
− Ne ovat kaikki finglishiä eli muka-englantia, joka noudattaa suomen kielen logiikkaa. Muille kuin suomea puhuville niiden merkitys voi jäädä hämäräksi. Esimerkit näyttävät silti varmasti tutuilta, mikä ei ole ihme, sillä jopa suuret suomalaiset pörssiyhtiöt kirjoittavat finglishiä koko ajan.
Suomesta ei pidä luoda sellaista kuvaa, että täällä voi elää englanniksi. Tätä mieltä oli Kansalliskielibarometrissa vastanneista vähintään jossain määrin 70 prosenttia.
Sujuvasti englantia puhuvilla on erittäin korkea kynnys opetella suomen kieltä, koska he tulevat Suomessa mainiosti toimeen englannilla. Isoissa kaupungeissa asiakaspalvelu luonnistuu englanniksi ja jopa virastoissa voi asioida englannin kielellä.
Myös nuoret käyttävät yhä enemmän englannin kieltä keskenään yhteisenä kielenä. Monet jopa kokevat, että itseään on helpompi ilmaista englanniksi.
Lisääntyneen maahanmuuton myötä myös äidinkielet Suomessa ovat kasvaneet. Tilastokeskuksen mukaan äidinkieliä on ainakin 160. Kotimaisten kielten keskuksen arvio on paljon isompi: tosiasiallisesti äidinkieliä on peräti viitisensataa.
Entä miten maahanmuuttajat pääsevät kieliyhteisön jäseniksi?
Suomen kielen roolia suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole syytä vähätellä, vaikka suomenkielinen väestö vähenee ja maahanmuuttajien määrä lisääntyy, todetaan selvityksessä.
Mahdollisimman nopea suomen tai ruotsin kielen oppiminen edistää kotoutumista 91 prosentin mielestä, vain 6 prosenttia oli eri mieltä väitteestä (Kansalliskielibarometri).
Ei-äidinkielisten suomenpuhujien määrä siis kasvaa. Kuulemme eri tavoin puhuttua suomea entistä enemmän etenkin isoissa kaupungeissa. Vuorovaikutustilanteissa englanti ei aina ole vaihtoehto tilanteissa, joissa kukaan ei osaa sitä tarpeeksi hyvin.
Monet maahanmuuttajataustaiset eivät osaa kovin hyvin englantia. Heikosti englantia taitavia on jopa enemmän kuin suomenkielisissä. Tämänkin takia suomen kielen osaaminen edistää sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
Asiat hoituisivat paremmin, jos yhteinen kieli olisi suomi ja siihen liitettäisiin tarpeen mukaan muita kieliä.
Suomen kielen elinvoimaisuutta ruokkii oman kielen vahvistaminen ja arvostaminen. Sitä voi arvostaa luomatta vastakkainasetteluja.
Lähteenä käytetty julkaisua: Suomi osallisuuden kielenä, Selvitys suomen kielen tilasta Suomessa 2020-luvun puolimaissa, oikeusministeriön julkaisuja. Selvityshenkilönä toimi Helsingin yliopiston suomen kielen professori ja suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja Tiina Onikki-Rantajääskö.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tänään käynnistyvässä Suomeksi, kiitos -kampanjassa perussuomalaiset haluaa kiinnittää huomiota suomen kieleen ympärillämme. - Emme halua Suomesta puolinaisen englannin maata, emmekä halua englantia sinne, missä kuuluu kuulua suomi, perussuomalaisten puheenjohtaja Rikkka Purra sanoo.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu varoittaa englannin kielen yleistymisestä, joka uhkaa jo suomen kielen asemaa. Tänään Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä Aittakumpu korostaa, että suomen kielen arvostusta on vahvistettava lainsäädännöllä ja käytännön toimilla.
Viikon suosituimmat
Helsingin kaupungin nuorisopalvelut ja Helsinki Pride järjestävät yhdessä 13–17-vuotiaille tytöille työpajan, jossa on mahdollisuus ommella itselleen packer eli penistä esittävä lötkäle haaroväliin laitettavaksi.
Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan hyvinvointialueen virallisista tapahtumakalentereista löytyy edelleen tiedote tilaisuudesta, jonka kuvauksessa luvataan BDSM-leikkejä, sadomasokistista toimintaa, alastomuutta, seksiä – ja "verileikkejä" erillisessä huoneessa.
Lähes kolmen vuoden oikeustaistelu rauhalliselle pientaloalueelle luvatta ilmestyneestä vastaanottokeskuksesta päättyi 18.6.2026 korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun. KHO hylkäsi valituksen ja Espoon päätös lopettaa toiminta uhkasakon uhalla jäi lopullisesti voimaan.
SuomiAreenan puheenjohtajatentissä eilen käytiin tiukkaa debattia maahanmuutosta. Perussuomalaisten Joakim Vigelius puolusti hallituksen tiukkaa linjaa ja muistutti oppositiota siitä, kenen käsialaa ongelmat ovat. Keskustan Antti Kaikkonen joutui ensimmäistä kertaa tv-tentissä vastaamaan kysymykseen oman puolueensa tavoitteesta koskien 40 000 ihmisen nettomaahanmuuttoa vuosittain.
Eduskunta äänesti tänään sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin luottamuksesta äänin 88–74. Vasemmistoliitto esitti ministerille epäluottamusta sen jälkeen, kun Rydman oli ilmoittanut, että järjestörahoitusta kohdennettaisiin jatkossa nykyistä enemmän varsinaiseen kohtaavaan työhön ja vähemmän hallintoon, vaikuttamiseen, varakkaille järjestöille sekä ei-terveysperusteiseen toimintaan
SuomiAreenan puheenjohtajatentissä oppositio hyökkäsi järjestöavustuskriteerien uudistamista vastaan. Oppositiojohtajista kukaan ei pystynyt vastaamaan perussuomalaisten Joakim Vigeliuksen kysymykseen siitä, mikä tarkalleen kriteereissä on vialla.
Pirkanmaan hyvinvointialueen strategiajohtaja Tuukka Salkoaho myöntää, että BDSM-saunaillan päätyminen viralliseen tapahtumakalenteriin oli virhe.
Yhdysvaltalaisen teknomiljardöörin Elon Muskin joutumisella kerta toisensa jälkeen Saksan valtamedian ja siellä erityisesti Saksan yleisradion hampaisiin ei ole mikään sattuma. Häntä pidetään vastakampanjoista huolimatta vauhdilla suosiotaan kasvattavan AfD-puolueen tukijana. Tällä kertaa Muskin mustamaalamisessa saatettiin mennä liian pitkälle.
Männävuosien kiihkeä pridetys on hiipumaan päin. Yhä useammat organisaatiot ovat laittaneet sordiinon päälle skandaaleissa rypevän ja politisoituneen Priden suhteen.
Tampereen sivistyspalveluiden johtaja Lauri Savisaari myöntää, että moderointi epäonnistui, ja siksi BDSM-saunailta päätyi julkiseeen tapahtumakalenteriin.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
