Julkisen sanan neuvosto on vetelä keskustelukerho: Kokoustaa harvoin, käsittelyyn seuloutuu vain kapea siivu kansalaisten kanteluista

Julkisen sanan neuvoston (JSN) toiminnan tukemiselle veronmaksajien rahoista on tulossa stoppi.

Valtiovarainministeriö esittää ensi vuoden valtion talousarviossaan, ettei JSN saisi enää jatkossa valtionapua.  Avustuksen leikkaamisen myötä JSN:n rahoituksesta olisi leikkautumassa noin kolmasosa.

Vielä viime vuonna 2023 JSN sai oikeusministeriöltä toimintaansa 135 000 euroa. Loput kuluista ovat maksaneet JSN:n kannatusyhdistyksen Jusanekin jäsenjärjestöt. Niihin kuuluu media-alan kotimaisia suuryrityksiä ja jäsenjärjestöjä.

Uhka rahantulon katkeamisesta säikäytti

Julkisen tuen leikkautuminen on otettu alalla vastaan liki hysteerisissä tunnelmissa. Esimerkiksi Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho kuvailee esitystä poistaa tuki kertaheitolla ”järkyttäväksi”. Ahon mukaan julkinen tuki on edellytys median nauttimalle luottamukselle, ja lisäksi myös ”turvallisuuskysymys”.

Päätoimittajien yhdistyksen kannanoton mukaan media-alan itsesäätely on ”uskottavampaa ja vaikuttavampaa”, kun valtio on rahoituksen kautta mukana.

Päätoimittajayhdistyksen ja Journalistiliiton kannanotoista puuttuu se näkökulma, että tiedotusvälineillä olisi mahdollisuus rahoittaa JSN:n toiminta omista varoistaan. Esimerkiksi Sanoma Media Finland Oy:n liikevaihto oli 553,1 miljoonaa euroa vuonna 2023, joten JSN:n kustannuksiin osallistuminen olisi mitätön siivu yhtiön rahoista.

Oikeusministeri Leena Meren mukaan leikkauspäätöksen taustalla oli nimenomaan ajatus, että JSN voisi rahoittaa toimintansa itse. Oikeusministeri vertaa JSN:aa Mainonnan eettiseen neuvostoon, joka saa rahoituksensa alan järjestöiltä.

Neuvoston merkitystä lobataan mielikuvilla

JSN:n valtiontuen puolustelijoiden ja media-alan lobbarien usein kuultu väite on ollut, että JSN:n julkisen tuen heikentäminen lisäisi mediariitojen oikeuskäsittelyjä ja sitä kautta toisi valtiolle lisää kustannuksia. Väitteen avulla luotu mielikuva siitä, että JSN käsittelee saamansa kantelut ja ratkaisee ne, johtaa harhaan.

Toki järjestelmä on lähtökohtaisesti selkeä: JSN:lle voi kannella mistä tahansa, kunhan pystyy osoittamaan, että tiedotusväline on rikkonut Journalistin ohjeita.

Todellisuudessa JSN hylkää valtaosan kanteluista. Esimerkiksi vuonna 2015 neuvosto otti käsittelyyn vain 92 kantelua eli noin 21 prosenttia kaikista kanteluista.

JSN:n uusimmasta toimintakertomuksesta selviää, että kanteluiden määrä on nousussa: JSN:lle tehtiin vuoden 2023 aikana 739 kantelua. Määrä on huomattavasti suurempi kuin koskaan aiemmin. Ratkaistuja kanteluita kertyi viime vuonna kuitenkin vain 75. Näistä 31 oli sellaisia, joista kantelu oli saapunut jo edellisenä vuonna.

Median itsesääntelyelimeen kantelun lähettävän tavallisen kansalaisen olisikin kenties hyvä tiedostaa, että todennäköisesti JSN ei reagoi. Jos kantelu sattuisikin pääsemään käsittelyyn, reagointi on hidasta.

Kansalaisen kantelu karsiutuu herkästi

JSN:n toimintaa ohjaava perussopimus luettelee useita perusteita kantelun käsittelemättä jättämiselle. Esimerkiksi JSN ei ilman erityistä syytä ota käsiteltäväkseen asiaa, jonka julkaisemisesta on kulunut enemmän kuin kolme kuukautta. Johdonmukaiselta vaikuttaa toki sopimuksen kohta, jonka mukaan samassa asiassa vireillä oleva oikeudenkäynti estää kantelun päätymisen käsittelyyn.

Perussopimuksessa kuitenkin todetaan myös, että neuvoston puheenjohtaja voi harkintansa mukaan lopettaa kantelun käsittelyn. Näin ollen JSN-puheenjohtaja Eero Hyvöselle jää periaatteessa viimeinen sana käsittelypäätösten tekemisessä.

JSN:n toimintakertomuksesta selviää, että viime vuonna puheenjohtaja päätti olla ottamatta neuvoston käsittelyyn eli karsi 445 kantelua, joista osa oli saapunut jo vuoden 2022 puolella.

Vaikka JSN voi periaatteessa myös ottaa puheenjohtajan karsiman kantelun uudelleen käsittelyyn siitä riippumatta, onko kantelusta tehty uudelleenkäsittelypyyntöä, näin tapahtuu vain harvoin. Tätä mahdollisuutta neuvosto käytti vain kerran vuoden 2023 aikana.

Syksyllä vain kolme kokousta

Lukujen perusteella voi todeta JSN:n olevan vetelä keskustelukerho, jonka käsittelyyn lopulta seuloutuu vain kapea siivu kansalaisilta neuvostolle lähetetyistä kanteluista. Tänä vuonna aikavälillä 1. tammikuuta – 18. kesäkuuta JSN:lle on lähetetty kaikkiaan 334 kantelua, joista 197 eli vajaa kaksi kolmannesta karsiutui pois.

Neuvosto myös kokoontuu sangen verkkaiseen tahtiin, sillä alkavana syksynä JSN kokoustaa vain kolme kertaa. Kokonaiskuvan arvioinnissa JSN:n julkisen tuen lakkauttamisesta hätkähtäneiden kannanotot näyttävätkin pahasti ylireagoinnilta. Samalla on hyvä muistaa, että JSN ei ole viranomaistaho eivätkä neuvoston jäsenet ole viranomaisia, joten julkisen tuen leikkautuminen ei heikennä valtion toimintoja.

Tutkijatohtori Toni Malminen toteaa viestipalvelu X:ssa osuvasti, että julkisten tukien vastaanottajille kehittyy herkästi taipumus uskoa siihen, ettei tuensaajien toiminta olisi enää mahdollista ilman valtiota.