Junnila talousarvioesityksestä: ”Kuulostaako nousukaudella otettu lähes 7 miljardin lisävelka vastuulliselta ja suhdannetilanteen edellyttämältä?”

Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila on pettynyt hallituksen ensi vuoden talousarvioesitykseen, jossa otetaan lisää velkaa lähes 7 miljardia euroa, vaikka eletään nousukautta. Vastuullisempi hallitus olisi Junnilan mielestä laittanut suuruudenhullut ideologiset ilmastoprojektit ja tulevaisuusinvestoinnit odottamaan parempia aikoja.

Valtiovarainministeriön syksyn talouskatsauksessa Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 3,3 % tänä vuonna ja 2,9 % ensi vuonna. Aihetta juhlaan ei silti ole, sillä Euroopan komission ennusteessa EU:n keskiarvo oli 4,8 prosenttia. Vertailun vuoksi naapurimaa Ruotsinkin talouden ennustetaan kasvavan 4,6 prosenttia tänä vuonna.

– Talousarvioesityksessä todetaan, että Sanna Marinin hallitus toteuttaa aktiivista ja vastuullista finanssipolitiikkaa, joka mitoitetaan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla. Kuulostaako nousukaudella otettu lähes 7 miljardin lisävelka vastuulliselta ja suhdannetilanteen edellyttämältä? kysyy Vilhelm Junnila.

– Lisäksi menokehyksiinkin on luvattu palata vasta seuraavan hallituksen aikana 2024, jolloin talouskasvun huippu on jo luultavasti ohi ja lähestytään seuraavaa taantumaa.

Vain työllisyystoimet siirrettiin

Junnilan mielestä vastuullisempi hallitus olisi koronapandemian iskiessä ja verotulojen tippuessa siirtänyt suuruudenhullut ideologiset ilmastoprojektit ja tulevaisuusinvestoinnit odottamaan parempia aikoja.

– Ainoa mitä siirrettiin olivat kunnolliset työllisyystoimet. Työllisyys on toki noussut, mutta Suomen työllisyystilanne seuraa globaaleja suhdanteita, joten voidaan todeta, että työllisyys on hallituksen toimista huolimatta noussut. Tässäkään ei ole aihetta juhlaan, sillä suhdanteiden laskiessa myös työllisyys laskee ja niitä rakenneuudistuksia pitäisi tehdä nyt eikä vain siirtää vastuuta seuraavien hallitusten niskaan jo järkyttävän velkataakan lisäksi, muistuttaa Junnila.

Kultamunia muniva hanhi

Talousarvion tulopuolessa esitetään, että valtion omistamien osakkeiden myynnistä ennakoidaan kertyvän tuloja 1,4 miljardia euroa, joista jopa miljardi käytetään hallitusohjelman mukaisiin tulevaisuusinvestointeihin. Junnilan mukaan osakkeet pitämällä olisi varmempi osinkotuotto epämääräisiä ”tulevaisuusinvestointeja” parempi. Eräs Marinin hallituksen tulevaisuusinvestointikohteista on kehitysapu.

– Tulee väkisinkin mieleen Aisoposin eläinsatu ’Kultamunia muniva hanhi’. Tarinassa ahneet omistajat tappoivat lopulta kultamunia munivan hanhen halutessaan rikastua yksittäisiä munia nopeammin.

– Ironisesti eräs aiemmista kertaluonteisista tulevaisuusinvestoinnin kohteista oli kehitysapu, ja koska hallitus on myös linjannut, että Suomi saavuttaa vuonna 2030 0,7 prosentin tavoitteen kehitysapuun bruttokansantuotteesta, niin kyllähän tässä joku nopeasti rikastuu, mutta ei Suomi.

Sote-uudistus käy kalliiksi työssäkäyvälle

Junnila perkaa myös hallituksen suunnittelemaa sote-uudistusta ja hyvinvointialueita. Ylen uutisoinnin mukaan viime viikolla viranomaisten laskelmien perusteella uudistuksen lisärahantarve on 6,4 miljardia euroa kahdeksan ensimmäisen vuoden aikana sen jälkeen kun sote alkaa eli vuonna 2023.

Suomen Kuntaliiton omistaman konsulttiyhtiön laskelmien mukaan tämä tarkoittaa kuntaveroksi muutettuna viiden prosenttiyksikön korotusta. Veronmaksajien keskusliiton mukaan viisi prosenttiyksikköä merkitsee keskituloiselle 1 800 euroa lisäveroja vuodessa. Keskituloiselle pariskunnalle lisävero olisi 3 400 euroa.

– Sote-uudistuksen piti alun perin laskea kustannuksia, mutta tämäkin hallituksen projekti vain sysää lisämenoja seuraaville hallituksille, jotka johtavat edelleen lisävelanottoon ja/tai veronkorotuksiin. Valtiovarainministeri Annika Saarikko väläytti aiemmin, että työn verotusta voitaisiin keventää vuonna 2023, mutta todellisuus taitaa olla toinen, että verot ja maksut vain nousevat, Junnila toteaa.