Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Purra näpäytti Tytti Tuppuraista epäjohdonmukaisuudesta – SDP:n leikkausvaatimus kesti vain muutaman tunnin

Vigeliukselta tyrmäys ministeri Adlercreutzille: ”Kehitysapu ei kaipaa suojelua, vaan moottorisahaa”

Sisäministeri Rantanen: Maahanmuuttajille selvät säännöt – ”Jos velvoitteita ei noudata, siitä seuraa sanktioita”

Hallitus panee kuriin holtittoman järjestöjen tukemisen – Rydman: Perussuomalaiset leikkaa toissijaisista menoista

Reijonen: Jakeluvelvoitepäätöksen jarruttaminen oli iso moka kokoomukselta ja muilta hallituskumppaneilta

Veronmaksajat: Kehysriihi toi tervetulleen korjauksen kotitalousvähennykseen – veronkevennykset tukevat kasvua

Kolumni: Uusiutuva turve olisi tarvinnut vain luku- ja kirjoitustaitoisia keskustan kansanedustajia

Nieminen tyytyväinen kehysriihen päätöksiin – työ talouden tasapainottamiseksi jatkuu

Hallitus uudistaa kotoutumispalvelut: Jatkossa maahanmuuttaja kotoutuu työn kautta ja kantaa enemmän vastuuta

”Historiallinen muutos” – yrittäjien eläkemaksut sidotaan jatkossa todellisiin tuloihin

Hallitus helpottaa liikkumista Suomessa: Ammattidiesel käyttöön, ajoneuvovero laskee jälleen

Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ottivat eduskunnassa rajusti yhteen maahanmuutosta: ”Tänne ei haluta ihmisiä!”

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Kolumni: Kaikki tietää

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Sanna Marinin vasemmistohallitus ajoi Suomen talouden päin seinää – Vigelius: Nyt Lindtman ja Andersson ihmettelevät, miten hienosti menee niillä mailla, joille Suomi kippasi rahansa

Käräjäoikeus hylkäsi Elokapinan mielenosoittajien niskoittelusyytteet – Antikainen: Oikeus antoi vaarallisen viestin – kannustaa sivuuttamaan poliisin käskyt

Päivän pointti: Veronmaksajien miljoonilla rahoitettu järjestöväki pauhaa ämyreihin: ”Lisää rahaa nyt nyt nyt!” – todellisuudentaju täysin hukassa

Turpeen energiakäytön jatko varmistui

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

lisäverot

Kuluvalla viikolla eduskunnassa on käsitelty hallituksen esitystä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2024. Perussuomalaisten kansanedustaja Anne Rintamäki ei ole vakuuttunut opposition kritiikistä. Hän katsoo, että pelon ja vastakkainasettelun lietsominen kannatuksen nostamiseksi on vastuutonta politikointia.

&#8211; Ensi vuoden talousarvio on kirvoittanut monenlaisia ajatuksia. Talouden näkymät ovat synkät, ja monessa puheessa poliittinen ideologia maalaa tulevaisuuskuvan sysimustaksi. Viime päivinä olemme salissa kuulleet vasemmiston kertomia kansalaispalautteita, joissa on toistunut pelko tulevaisuudesta, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Anne Rintamäki ja jatkaa:
&#8211; Koska tunnetun poliitikon sanomisia saatetaan tietyissä kansanosissa pitää totuutena, peräänkuulutan opposition kellokkailta jonkinlaista vastuunkantoa ulostuloissaan eri somealustoilla. Meidän hyvinvointivaltiomme on jatkossakin huolehtimassa niistä haavoittuvaisimmassa asemassa olevista suomalaisista.
Opposition kritiikki on ristiriitaista
Rintamäen mukaan oppositio on antanut valtavat määrät kritiikkiä lainanotosta, koska vaaleissa luvattiin lopettaa velkaantuminen. Hän muistuttaa, että valtiontalouden suunta ei muutu käden käänteessä.
&#8211; Velkaantumiskehityksen taittaminen ei välttämättä tapahdu edes neljässä vuodessa, vaan kyseessä on oikeasti pitkäjänteinen, määrätietoinen ja toivottavasti ylivaalikautinen työ, Rintamäki sanoo ja kysyy:
&#8211; Mitä sekin kertoo valtiontalouden tilasta, että ennätyksellisistä leikkauksista huolimatta velanotto ei hidastu välittömästi?
Aiemmalla hallituksella on vastuunsa
Rintamäki muistuttaa, että monet kasvavat kulut ovat osaltaan aiemman hallituksen perintöä, jonka kanssa on vain tultava toimeen. Esimerkkeinä hän mainitsee korkomenot sekä soteuudistuksen kustannukset.
&#8211; Lisäksi meidän tulee priorisoida maamme puolustukseen ja sisäiseen turvallisuuteen, joiden menoja tuskin kukaan täysistuntosalissa vastustaa, Rintamäki painottaa.
Kipeät ratkaisut ovat välttämättömiä
Rintamäki ei näe helppoja ratkaisuja Suomen talouden tilaan. Hän katsoo opposition tarttuvan aivan epäoleellisiin asioihin, joiden vaikutus suureen kuvaan on hyvin minimaalinen.
&#8211; Oppositio on puhunut arvovalinnoista ja sanonut, etteivät leikkaukset ole pakollisia. On nostettu esiin olutvero ja väitetty senkin kohdistuvan vain hyvätuloisille, mikä on aika järjetön väite. Baarinpitäjänä voin kertoa, että olut on pieni- ja keskituloisten suosikkijuoma, Rintamäki toteaa.
Suomen talous jäänyt muiden Pohjoismaiden taakse
Rintamäki on huolissaan siitä, että Suomi on jäänyt taloutensa kanssa kauas taakse verrokkimaistaan. Muut kiitävät kaukana edellä, hätinä perävalot enää näkyvät.
&#8211; Muissa Pohjoismaissa onkin tehty ratkaisuja, joista meidän olisi syytä ottaa mallia välittömästi. Esimerkiksi yhteiskuntaa rapauttavat poliittiset lakot ovat Ruotsissa hyvin harvinaisia, Rintamäki muistuttaa ja jatkaa:
&#8211; Kannatan ehdottomasti niin sanottua Ruotsin mallia, jossa vahingonkorvausvelvollisuus on pitänyt naapurissa lakot lyhyinä ja jolla olisi ennalta estävä vaikutus, ettei poliittisen agendan ajamana laitettaisi Suomeakaan seisomaan.
Vaihtoehtobudjettien vaihtoehtona on lisäverotus
Rintamäki kertoo, että vihervasemmistolla ei ole mitään halua säästää mistään, vaan tahtona on torpata hallituksen sopeuttamistoimet. Vaihtoehtobudjeteista kävi ilmi, että verottaminen oli keinovalikoimassa se ykkösvaihtoehto.
&#8211; On täysin epäoikeudenmukaista huutaa verotuksen kiristämistä avuksi heti, kun on ensin hassattu kassa tyhjäksi. On ristiriitaista valittaa suurelta osin itse aiheutetusta velkaantumisesta ja samaan aikaan valittaa joka ikisestä säästötoimesta, Rintamäki toteaa.
Missä opposition keinovalikoima?
Rintamäki ihmettelee sitä, että oppositio ei näytä näkevän ongelmia ristiriitaisessa politikoinnissaan. Hän peräänkuuluttaa oppositiolta ratkaisuja työmarkkinapolitiikkaan ja säästötoimenpiteisiin.
&#8211; Miten kääntäisitte velkaantumiskehityksen vai kääntäisittekö ollenkaan?
Mitä hallituksen pitäisi hävetä?
Rintamäki on kuullut täysistuntosalissa monta puheenvuoroa siitä, että hallituspuolueiden tulisi kantaa vastuunsa siitä, että ne voittivat vaalit. Puheenvuoroissa toistuu retoriikka, jossa hallituspuolueiden jäseniä vaaditaan häpeämään politiikkaansa.
&#8211; Epäselväksi on jäänyt, mitä tässä tarkalleen pitäisi hävetä, Rintamäki sanoo ja kysyy:
&#8211; Sitäkö, että teemme työtä hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi?
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät koskaan toteudu
Rintamäki on huomannut opposition puheissa tietyt teemat, jotka toistuvat jatkuvasti. Teemoja ovat esimerkiksi tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.
&#8211; Minkälaisessa kuplassa elävät henkilöt, joiden mielestä yhteiskunnan on oltava tasa-arvoinen ja yhdenvertainen? Rintamäki kysyy ja huomauttaa:
&#8211; Tässä tulee teille uutinen: tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät koskaan toteudu maailmassa. Niin on aina ollut, ja näin tulee aina olemaan.
Leikkauksia ei tehdä huvikseen tai ilkeyttään
&#8211; Vaikka opposition retoriikasta helposti saa toisenlaisen kuvan, tosiasia on, että leikkauksia ei tehdä huvikseen tai ilkeyttään. Ne tehdään, koska vaihtoehdot ovat vähissä, Rintamäki toteaa ja jatkaa:
&#8211; Entisestään heikkenevä tilanne monella sektorilla aiheuttaa takuuvarmasti myös jatkossa lisäsäästöjä, joihin kannattaa varautua henkisesti jo nyt.
&nbsp;

Rintamäki: Viime hallituksen ”rahaa on” -mentaliteetilla oppositio ajaisi maan konkurssiin ennen pitkää

Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että julkisen talouden ja valtiontalouden tasapainotus olisi pitänyt aloittaa jo aikaa sitten. &#8211; Mutta ainakin se aloitetaan nyt. Säästöjä tehdään heti. Vastuullinen taloudenhoito on ollut liian kauan kadoksissa, ja niinpä meillä on entistä työläämpi tehtävä. Emme aio jatkaa edellisten hallitusten vastuuttomalla talouslinjalla ylivelkaantumalla tulevien sukupolvien kustannuksella.

Ylihuomenna alkavat valtiovarainministeriön sisäiset budjettineuvottelut, ja ensi maanantaina julkaistaan ministeriön ehdotus talousarvioksi ja kehyspäätökseksi. Varsinainen hallituksen budjettiriihi on syyskuun loppupuolella.
<iframe loading="lazy" title="Eduskuntaryhmän kesäkokous 2023 - Riikka Purra ja Jani Mäkelä" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/gdO6BR7G4X4?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Valtiovarainministeri Riikka Purra toteaa, että taloudellisen tilanteen lähtökohdat neuvotteluille ovat vaativat.
&#8211; Julkisen talouden suuntaa on muutettava. Suomi ja muut maat kärsivät yhä korkeasta inflaatiosta, ja talouskasvu on kituliasta. Vaihtotase on miinuksella, vienti yskii. Rakentamisessa on kysynnän laskua, teollisuuden tilauskirjat tyhjenevät. Valtionvelan korkokulut ovat monta miljardia vuodessa. Ei ollutkaan ilmaista rahaa, kuten viime kaudella hallituspuolueiden taloustieteellä väitettiin.
Julkisen talouden ja valtiontalouden tasapainotus olisi Purran mukaan pitänyt aloittaa jo aikaa sitten, mutta ainakin se aloitetaan nyt.
&#8211; Säästöjä tehdään heti. Vastuullinen taloudenhoito on ollut liian kauan kadoksissa, ja niinpä meillä on entistä työläämpi tehtävä. Emme aio jatkaa edellisten hallitusten vastuuttomalla talouslinjalla ylivelkaantumalla tulevien sukupolvien kustannuksella, Purra sanoo. Hän puhui tänään Kokkolassa perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa.
Pieni- ja keskituloisten asemasta huolehtiminen tärkeää
Purran mukaan hallitus tekee talouden ryhtiliikkeen. Säästöjen rinnalle tarvitaan rakenteellisia uudistuksia ja myös fiksumpaa talouskasvua tuottavaa veropolitiikkaa.
&#8211; Erityisen tärkeää on, että pieni- ja keskituloisten palkansaajien asemasta huolehditaan ja että arjen elinkustannukset pysyvät kohtuullisina. Suomalaisen veronmaksajan etu on vastuullinen talouspolitiikka. Jokaisen suomalaisen etu on kestävä julkinen talous.
Vasemmisto-oppositiolle valtiontalouden tasapainotus ei näytä maistuvan, ja pitkin kesää puheet ovat olleet sen mukaisia.
&#8211; Opposition sosiaalidemokraatit aloittivat toimenpiteiden vastustamisen siirtymällä sotaretoriikkaan. Hallitus kuulemma julistaa sodan ja asettaa ihmisiä riviin – siis ilmeisesti kuin teloitettavaksi. Puheenparrella tavoitellaan sisällissodan ja kansakuntamme historian voimakkaimman kahtiajaon muistoa ja tunnelmaa.
&#8211; Myös ay-liike kertoi viime viikolla aloittaneensa järjestöllisen toimintavalmiutensa nostamisen. Samat henkilöt, jotka väittävät olevansa huolissaan polarisaatiosta ja vastakkainasettelusta, lisäävät sitä aina kun mahdollista. Miksi ne eivät itse ole huolehtineet julkisen talouden kestävyydestä ja uudistusten tekemisestä ajallaan? Purra kysyy.
Vasemmisto kurittaisi työssäkäyviä lisäverotuksella
Vasemmiston omat, konkreettiset toimenpide-ehdotukset julkisen talouden vahvistamiseksi ovat pitkälti loistaneet poissaolollaan.
Purra huomauttaa, että ennen vaaleja SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin ei kyennyt esittämään yhtä ainutta oikeaa keinoa, jolla valtiontaloutta saataisiin korjattua.
&#8211; Välillä hän toki väitti SDP:n olevan huolissaan talouden tilanteesta, mutta tästä ei seurannut mitään. Aina enemmän hän oli huolissaan perussuomalaisista ja kokoomuksesta. Ainoat konkreettiset säästötoimenpiteet, joita SDP kykeni sanoittamaan, olivat tilakustannukset ja matkakulut. Tuon velkarallin jälkeen.
&#8211; Toki SDP myös ehdotti työssäkäyvän ihmisen kurittamista lisäveroin – siis tilanteessa, jossa veroaste huitelee korkeuksissa ja arjen kustannukset leikkaavat suuren osan. Tilakustannukset, matkakulut ja lisää veroja. Siinä entisen valtionhoitajapuolueen lääke yli varojensa eläneen, kroonisista alijäämistä kärsivän Suomen pelastamiseksi, Purra sivaltaa.
Hän osoittaa konkreettisen eron hallituksen ja vasemmisto-opposition välillä:
&#8211; Me tavoittelemme työtä ja työpaikkoja, vasemmisto-oppositio tavoittelee tuensaajia ja verorahoitteisia oikeuksia.
&nbsp;

Purra: Hallitus tavoittelee työtä ja työpaikkoja – vasemmisto-oppositio tavoittelee tuensaajia ja verorahoitteisia oikeuksia

Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila on pettynyt hallituksen ensi vuoden talousarvioesitykseen, jossa otetaan lisää velkaa lähes 7 miljardia euroa, vaikka eletään nousukautta. Vastuullisempi hallitus olisi Junnilan mielestä laittanut suuruudenhullut ideologiset ilmastoprojektit ja tulevaisuusinvestoinnit odottamaan parempia aikoja.

Valtiovarainministeriön syksyn talouskatsauksessa Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 3,3 % tänä vuonna ja 2,9 % ensi vuonna. Aihetta juhlaan ei silti ole, sillä Euroopan komission ennusteessa EU:n keskiarvo oli 4,8 prosenttia. Vertailun vuoksi naapurimaa Ruotsinkin talouden ennustetaan kasvavan 4,6 prosenttia tänä vuonna.
&#8211; Talousarvioesityksessä todetaan, että Sanna Marinin hallitus toteuttaa aktiivista ja vastuullista finanssipolitiikkaa, joka mitoitetaan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla. Kuulostaako nousukaudella otettu lähes 7 miljardin lisävelka vastuulliselta ja suhdannetilanteen edellyttämältä? kysyy Vilhelm Junnila.
&#8211; Lisäksi menokehyksiinkin on luvattu palata vasta seuraavan hallituksen aikana 2024, jolloin talouskasvun huippu on jo luultavasti ohi ja lähestytään seuraavaa taantumaa.
Vain työllisyystoimet siirrettiin
Junnilan mielestä vastuullisempi hallitus olisi koronapandemian iskiessä ja verotulojen tippuessa siirtänyt suuruudenhullut ideologiset ilmastoprojektit ja tulevaisuusinvestoinnit odottamaan parempia aikoja.
&#8211; Ainoa mitä siirrettiin olivat kunnolliset työllisyystoimet. Työllisyys on toki noussut, mutta Suomen työllisyystilanne seuraa globaaleja suhdanteita, joten voidaan todeta, että työllisyys on hallituksen toimista huolimatta noussut. Tässäkään ei ole aihetta juhlaan, sillä suhdanteiden laskiessa myös työllisyys laskee ja niitä rakenneuudistuksia pitäisi tehdä nyt eikä vain siirtää vastuuta seuraavien hallitusten niskaan jo järkyttävän velkataakan lisäksi, muistuttaa Junnila.
Kultamunia muniva hanhi
Talousarvion tulopuolessa esitetään, että valtion omistamien osakkeiden myynnistä ennakoidaan kertyvän tuloja 1,4 miljardia euroa, joista jopa miljardi käytetään hallitusohjelman mukaisiin tulevaisuusinvestointeihin. Junnilan mukaan osakkeet pitämällä olisi varmempi osinkotuotto epämääräisiä ”tulevaisuusinvestointeja” parempi. Eräs Marinin hallituksen tulevaisuusinvestointikohteista on kehitysapu.
&#8211; Tulee väkisinkin mieleen Aisoposin eläinsatu ’Kultamunia muniva hanhi’. Tarinassa ahneet omistajat tappoivat lopulta kultamunia munivan hanhen halutessaan rikastua yksittäisiä munia nopeammin.
&#8211; Ironisesti eräs aiemmista kertaluonteisista tulevaisuusinvestoinnin kohteista oli kehitysapu, ja koska hallitus on myös linjannut, että Suomi saavuttaa vuonna 2030 0,7 prosentin tavoitteen kehitysapuun bruttokansantuotteesta, niin kyllähän tässä joku nopeasti rikastuu, mutta ei Suomi.
Sote-uudistus käy kalliiksi työssäkäyvälle
Junnila perkaa myös hallituksen suunnittelemaa sote-uudistusta ja hyvinvointialueita. Ylen uutisoinnin mukaan viime viikolla viranomaisten laskelmien perusteella uudistuksen lisärahantarve on 6,4 miljardia euroa kahdeksan ensimmäisen vuoden aikana sen jälkeen kun sote alkaa eli vuonna 2023.
Suomen Kuntaliiton omistaman konsulttiyhtiön laskelmien mukaan tämä tarkoittaa kuntaveroksi muutettuna viiden prosenttiyksikön korotusta. Veronmaksajien keskusliiton mukaan viisi prosenttiyksikköä merkitsee keskituloiselle 1 800 euroa lisäveroja vuodessa. Keskituloiselle pariskunnalle lisävero olisi 3 400 euroa.
&#8211; Sote-uudistuksen piti alun perin laskea kustannuksia, mutta tämäkin hallituksen projekti vain sysää lisämenoja seuraaville hallituksille, jotka johtavat edelleen lisävelanottoon ja/tai veronkorotuksiin. Valtiovarainministeri Annika Saarikko väläytti aiemmin, että työn verotusta voitaisiin keventää vuonna 2023, mutta todellisuus taitaa olla toinen, että verot ja maksut vain nousevat, Junnila toteaa.

Junnila talousarvioesityksestä: ”Kuulostaako nousukaudella otettu lähes 7 miljardin lisävelka vastuulliselta ja suhdannetilanteen edellyttämältä?”

Kansanedustaja Leena Meri kritisoi sosiaalisen median päivityksessään EU:n komission esittämää 750 miljardin euron elvytyspakettia, joka aiheuttaisi Suomelle miljardivastuut. Komission esittämä elvytyspaketti toimisi EU-maiden yhteisvastuulla ja siitä osa annettaisiin suorana tukena jäsenmaille, osa lainana.

&#8211; Tähän asti EU:n keskeinen periaate on ollut, ettei se elä velaksi ja nyt sitä oltaisiin muuttamassa. Saajana ovat maat, joiden talous on heikossa kunnossa, kuten Espanja ja Italia sekä maat, joille kyseiset valtiot ovat paljon velkaa, kuten Ranska ja Saksa, Leena Meri kertoo.
&#8211; Pohjoiset EU-maat, eli nettomaksajat, vastustavat komission esitystä – mutta mitä tekee Suomi? Suomi tekee harkintaa ja yhteistyötä. Eli pahoin pelkään, että Suomi tulee suostumaan tähän muiden maiden laskujen maksuun, vaikka omakin maksukyky on pahasti vaarantunut.
Suomalaisten palvelut ja maksukyky vaarassa
Meri muistuttaa, että kyseessä on valtava päätös. Koko Suomen velat ovat reilut 100 miljardia euroa ja elpymisrahastossa ollaan päättämässä 750 miljardi euron paketista.
&#8211; Suomen perustuslaki edellyttää, että omien kansalaisten perusoikeuksien turvaamiseen pitää olla varaa. Pystytäänkö näistä velvollisuuksista huolehtimaan, jos Suomi tähän suostuu? Minusta tällaisesta velkavankeudesta tulee pysyä poissa. Suomalaisten palvelut ja maksukyky ovat vakavassa vaarassa.
&#8211; Liittovaltio aiotaan perustaa käytännössä keittiön kautta vastoin perussopimusten muuttamista eli yhteisen velan kautta.
Iso harppaus kohti liittovaltiota
Valtiosääntöoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg pohti Ylen haastattelussa, pitäisikö asian saada eduskunnalta 2/3 enemmistön hyväksyntä sen suuren mittaluokan vuoksi.
&#8211; Tämä on iso harppaus kohti liittovaltiota ja tätä ei tulisi missään tapauksessa hyväksyä. Ja joka tapauksessa tämä on sen kokoluokan asia, että hallitus tarvitsi päätökselle vahvan tuen. Pelkkä yksinkertainen enemmistö ei saa riittää näin suuressa asiassa, johon sitoudutaan hyvin pitkäksikin aikaa, Meri huomauttaa.
Väliaikaiset verot pysyväksi menoksi
Meri ei sulata myöskään kaavailtuja lisäveroja suomalaisille. Komissio nimittäin esittää, että EU keräisi jäsenmaksujen lisäksi muita tuloja verotuksen kautta. Esityksessä kaavaillaan muun muassa hiiliveroa, digiveroa ja muoviveroa sekä isompia päästökauppatuloja.
-Suomi maksaa jo nyt suuria summia jäsenmaksuja. Näiden jäsenmaksujen rinnalle tulevat ”väliaikaiset” verot eivät todellisuudessa olisi väliaikaisia, vaan jäisivät pysyviksi ja taas Suomen menot kasvaisivat. Suomella ei ole varaa hyväksyä näitä liittovaltiopyrkimyksiä, Meri kritisoi.

Meri: Liittovaltiota valmistellaan perussopimuksia kiertämällä – Suomi jälleen maksajan roolissa