Kaisa Garedew sanoo, että edellinen hallitus asetti Suomelle täysin epärealistisen tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Esimerkiksi EU:n tavoitevuosi on vasta 2050.
– Päästövähennykset ja puhdas siirtymä vaativat niin valtiolta, kunnilta kuin yrityksiltäkin lukuisia erilaisia toimintatapojen muutoksia ja hankintoja. Nämä aiheuttavat merkittäviä kustannuksia, jotka siirtyvät väistämättä myös kuluttajahintoihin tai valtion kompensoitaviksi, Garedew muistuttaa.
Suomen luovuttava epärealistisista ilmastotavoitteista
Ilmakehässä on 0,04 prosenttia hiilidioksidia. Tuosta hiilidioksidimäärästä 96 prosenttia syntyy ilman ihmisen vaikutusta, luonnosta ja meristä. Neljä prosenttia hiilidioksidista on ihmisten aiheuttamaa. Tästä neljästä prosentista Suomen päästöt ovat 0,1 prosenttia.
– Pähkähullu hiilineutraalisuustavoite on jo aiheuttanut Suomelle kilpailijamaihin verrattuna enemmän kuluja ja rajoituksia, ja heikentää täten Suomen kilpailukykyä, Garedew toteaa.
– Tämän vuoksi ja hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti Suomen tulisi luopua kaikista sellaisista ilmastotoimista, joiden todetaan heikentävän Suomen kilpailukykyä tai nostavan suomalaisten arjen kustannuksia joko suoraan tai välillisesti.
Jo maksetut maksut ja hintalappu selvitettävä
Garedew yhtyy metsäalan järjestöjen, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin, valtiovarainministeri Riikka Purran ja monien muiden kantaan ilmastolain avaamisen tarpeellisuudesta ja on jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen hiilineutraalisuustoimien kustannusten laskemiseksi ja hiilineutraalisuustavoitteen siirtämiseksi.
– Hiilineutraalisuuden hintalappu niin tavalliselle kansalaiselle kuin valtiollekin on selvitettävä. Kuinka paljon Suomi on tavoitteestaan jo tähän mennessä maksanut ja mitä vielä on odotettavissa, Garedew toteaa.
Talouden tasapainottaminen ja turvallisuus etusijalle
Aloitteen mukaan Suomen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden varmistamisen, hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden säilyttämisen ja valtiontalouden tasapainottamisen tulee olla ensisijaista.
– Hiilineutraalisuudesta syntyy valtiolle, yrityksille ja kansalaisille enemmän menoja kuin tuloja, Garedew korostaa.
– Hiilineutraalisuuteen ei tule pyrkiä selvittämättä toimien kokonaiskustannuksia. Tavoitteesta tulisi luopua, sillä Suomen päästöillä ei ole vaikutusta koko maapallon ilmaston lämpenemiseen, ja koska siihen pyrkiminen hankaloittaa monien arkea, nostaa tavallisen ihmisen elämisen kustannuksia ja aiheuttaa valtiolle mittavia lisäkuluja, joilla ehkäistään negatiivisten vaikutusten kasautumista kansalaisille. Tavoitteessa pysyminen ei ole kestävä ratkaisu.
