

Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana toimii tänä vuonna Suomi. Lulu Ranne (ps.) emännöi toimittajien lounaskeskustelua yhdessä Erkki Tuomiojan (sd.) kanssa Eduskuntatalon istuntoviikolla, joka on koonnut yhteen kansanedustajia ja ministereitä kaikista Pohjoismaista.
Kansanedustaja Lulu Ranne räväyttää: ”Jospa EU korvattaisiin Pohjolan Unionilla!”
”Tarvitaan enemmän pohjoismaista yhteistyötä ja vähemmän EU:ta. Jospa voisimme jatkossa korvata EU:n uudistuneella Pohjoismaiden neuvostolla, Pohjolan unionilla, jota baltit voisivat vahvistaa.” Näin rohkeasti visioi kansanedustaja Lulu Ranne (ps.). Hän muistuttaa, ettei Pohjolan Unioni olisi keinotekoinen kerho, kuten EU, vaan perustuisi laajaan ja luontevaan yhtenäisyyteen.
– Pohjoismaat ovat maailman vertailut kestävä, poikkeuksellisen yhtenäinen ja monella tapaa samat arvot omaava yhteisö.
Entä mitkä olisivat hyvän pohjoismaisen yhteistyön tärkeitä tavoitteita?
– Kriisinkestävyys ja turvallinen arki, Ranne tiivistää. Sellainen olisi vahva Pohjola: huoltovarma, omavarainen ja kohtuuhintainen, asukkailleen turvallinen koti.
Pohjoismaisen yhteistyön tabut: maahanmuutto ja rajat
Ranteen mainitsema Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien ja hallitusten välinen yhteistyöelin, joka perustettiin 1952. Sen puheenjohtajamaana toimii tänä vuonna Suomi, presidenttinään Erkki Tuomioja (sd.) ja varapresidenttinä Lulu Ranne (ps.).
Erkki Tuomiojan lähdettyä Pohjoismaiden neuvoston toimintaan 1970-luvulla, oli puolustuspolitiikka aiheena tabu. Nykypäivän tabuaihe on Lulu Ranteen havaintojen mukaan maahanmuutto, vaikka esimerkiksi Ruotsin uusi hallitus näyttääkin nyt ottaneet ongelmat tosissaan. – Tämän tabun olen huomannut monissa keskusteluissa, Ranne kertoo ja muistuttaa, että myös rajoista on vaikeaa puhua.
– Rajojen pitää aina suojella itsenäisiä valtioita ja niiden kansalaisia erilaisilta uhkilta kuten huumeilta, rikollisuudelta, väkivallalta ja sodilta. Tämän sanominen ääneen on kuitenkin vaikeaa, Ranne toteaa.
Hän toivoo Pohjoismaiden laativan yhteisiä strategioita siitä, miten jatkossa selvitään yhdessä koronan tai maahanmuuton kaltaisilta uhkilta. – Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelmassa lukee, että vaadimme Pohjolalle esimerkiksi yhteistä kyberturvallisuusstrategiaa.
Avoimessa Pohjolassa torjutaan rajat ylittävää rikollisuutta
Lulu Ranne on toivonut Pohjoismaiden neuvoston ottavan vahvan rooli pohjoismaisen yhteistyön johtajana ja turvallisuuden rakentajana. – Meidän tulee vaatia pohjoismaiden hallituksilta toimia, jotka ratkaisevat yhteisiä ongelmia ja pysäyttävät kokonaisturvallisuutta heikentävän kehityksen, sanoi Ranne Visbyssa heinäkuussa.
Hän korosti pohjoismaisessa yhteistyössä tehtävän todella tärkeätä työtä sellaisten rajaesteiden poistamiseksi, jotka vaikeuttavat turvallisen ja kestävän pohjoismaisen arjen rakentamista. – Rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi tarvitaan yhteinen, realistinen tilannekuva, lainsäädännön yhtenäistämistä, lisää resursseja sekä viranomaisten entistä tiiviimpää yhteistyötä, Ranne korosti.
– On kuitenkin aina huolehdittava siitä, etteivät rikolliset tai yhteiskuntarauhaa järkyttävät tahot käytä yhteistyötämme hyväkseen.
Pohjoismaiden neuvoston on uudistuttava nyt
Pohjoismainen yhteistyö on kullan arvoista, sille on tilausta ja sen arvo tunnustetaan. Kuitenkin Lulu ranne huomasi jo kautensa alussa, että Pohjoismaiden neuvostoa pitäisi uudistaa reippaasti.
– Pohjoismaiden neuvoston on pakko määritellä uudelleen oma merkityksensä, tavoitteensa ja prosessinsa, joilla tavoitteisiin päästään, Ranne toivoo.
Uudistus ei toki tapahdu itsestään vaan poliitikkojen on uudistettava se. – Neuvostossa tapaa mielenkiintoisia ihmisiä ja siellä työskentelee kokeneita ammattilaisia. Tästä porukasta pitäisi saada paljon enemmän irti. Lulu Ranne huomauttaa, että uudistamisen hetki, momentum, on nyt, kun neuvosto täyttää 70 vuotta, ja Ruotsi ja Suomi ovat matkalla Natoon. – Yhteistyötä pitää toteuttaa muutoin kuin matkustelukerhon ja vanhanaikaisen organisaatioviidakon kautta. Se, että neuvosto antaa suosituksia Pohjoismaiden hallituksille ja hyväksyy vuosittain pienen budjetin, ei ole nykypäivää.
– On myös harkittava tarkkaan, voisiko Baltian yleiskokouksen kanssa tehtävää yhteistyötä tiivistää ja kehittää, Ranne miettii.
MARIA ASUNTA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Näissä helsinkiläiskouluissa yli puolet oppilaista on vieraskielisiä
Vieraskielisten osuus helsinkiläisissä kouluissa jatkaa kasvuaan. Kantaväestö hakeutuu omiensa pariin puoluekannasta riippumatta ja valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, missä on vähiten vieraskielisiä.

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Tavio torppasi hankkeet Somaliaan
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Purra palautti keskustan maan pinnalle: ”Tehän sen rahoituslain teitte”
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Koneen Säätiön rahoittama liike ja Elokapina tunkeutuivat hakkuutyömaalle – aktivistien väitteet romahtivat faktantarkistuksessa
Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi
Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Somalian avustusrahat jäihin – Vigelius: ”Erinomaista”
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion päätös olla myöntämättä avustuksia Somaliaan suunnattujen kansalaisjärjestöjen avustushankkeille saa kiitosta useammalta suunnalta. - Kun puhutaan toissijaisista menokohteista ja niistä säästämisestä, tämä jos jokin on sitä, sanoo perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius.

Puolassa kansallinen surupäivä – Krakovan joukkoampuja surmasi myös oman perheensä
Puolan Krakovassa lauantaina tapahtuneen joukkoampumisen uhriluku on noussut kuuteen. Lisäksi hyökkäyksestä epäillyn miehen kotoa on löydetty kolme kuollutta, tiettävästi ampujan vanhemmat sekä sisko. Viranomaiset selvittävät hyökkääjän äärinationalistisiksi kuvailtuja näkemyksiä ja niiden mahdollista yhteyttä veritekoon.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää











