Kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö ei tulevaisuudessa pysty enää katoamaan viranomaisten tutkasta kovinkaan helposti. Ruotsin hallituksen selvityshenkilö Johan Lundmark nimittäin esittää, henkilö voidaan ottaa säilöön jopa 18 kuukauden ajaksi, jos hän ei suostu poistumaan maasta vapaaehtoisesti. Tämä on myös EU:n säännösten mukainen maksimiaika.
Muitakin keinoja maassa laittomasti oleskelevien valvontaan on tiedossa. Henkilölle voidaan muun muassa määritellä tietty alue tai kunta, jossa oleskelu on sallittu. Määräyksen noudattamista seurataan elektronisesti jalkapannalla.
Vauhtia palautuksiin
Ehdotuksessa on mainittu myös erityisosastot, joihin sijoitettaisiin erityisen vaarallisiksi sekä yleiselle turvallisuudelle riskiksi katsotut henkilöt.
– Hyvin toimiva säilöönotto- ja valvontajärjestelmä on tärkeä osa hallituksen työtä varjoyhteiskuntien laajenemisen estämiseksi ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden kotiinpaluun vauhdittamiseksi, sanoi maahanmuuttoministeri Johan Forssell tiedotustilaisuudessa.
– Viime kädessä kyse on siitä, että meillä on tieto siitä, ketkä Ruotsissa oleskelevat, Forssell tiivisti.
Forssellin mukaan todellinen ongelma on se, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt eivät palaa vapaaehtoisesti kotimaahansa. Yksinkertaisesti siitä syystä, että kieltäytymisellä ei ole ollut seuraamuksia.
Vaikeuksia vastaanottopäässä
Vuonna 2023 säilöön otettiin Maahanmuuttoviraston mukaan 3 000 henkilöä.
Näiden lisäksi selvittämätön määrä karkotuspäätöksen saaneita henkilöitä liikkuu vapaasti Ruotsissa. Viranomaisten on ollut käytännössä mahdotonta toimittaa heitä takaisin kotimaahansa, koska tietyt valtiot eivät suostu ottamaan vastaan palautettavia kansalaisiaan. Suuria vaikeuksia on varsinkin Afganistanin, Irakin ja Somalian kaltaisten maiden kanssa.
Lainmuutokset astuvat näillä näkymin voimaan heinäkuun alusta vuonna 2026.
