Katalonian presidentti Artur Mas kertoo talouslehti Financial Timesin haastattelussa Katalonian itsenäistymissuunnitelmistaan, mikäli itsenäisyyttä hakevat puolueet saavuttavat parlamentin enemmistön 27.9. järjestettävässä Katalonian aluevaaleissa. Suunnitelmiin kuuluu perustaa Kataloniaan oma keskuspankki ja verotusjärjestelmä puolentoista vuoden aikana . Sen lisäksi Katalonian diplomaattisuhteista alkaisi vastata oma ulkoasiainministeriö.
Kiperämpi kysymys muodostuu Katalonian puolustusvoimista. Mas kertoo FT:lle, että Katalonian tulisi pysyä Naton jäsenmaana. Tällöin maalla olisi oltava omat sotilasjoukot sekä riittävä sotilaskalusto.
Katalonian aikeet itsenäistyä Espanjasta ei miellytä kuitenkaan Espanjan hallintoa. Maan hallitus on toistuvasti estänyt kaikki ajatukset Katalonian itsenäisyydestä. Kataloniassa järjestettiin viime vuoden lopulla epävirallinen kansanäänestys Katalonian itsenäisyydestä. Äänestysinto jäi epävirallisuuden vuoksi vähäiseksi, mutta äänestyksen tulos oli selkeästi itsenäisyyden puolella.
Kataloniassa on järjestetty suuria mielenilmauksia itsenäisyyden puolesta. Katalonian kansallispäivänä sadattuhannet ihmiset ovat olleet mukana maan itsenäistymisen kannalla. Myös tänä vuonna odotetaan runsasta osanottoa. Katalonian kansallispäivä on perjantaina.
Katalonian itsenäisyys on kerännyt merkittävästi kannatusta viime vuosina. Kataloniassa katsotaan, että maan verovaroja käytetään liiaksi keskushallinnon määräämänä muualla Espanjassa. Talouskriisi on omalta osaltaan vaikuttanut asenteiden muutokseen.
– Olemme edistyneet viimeisen kolmen vuoden aikana enemmän kuin kolmen viime vuosisadan aikana, Mas puhui Barcelonassa viitaten itsenäisyyden kannatuksen nousuun.
Kriitikoiden mukaan aluevaalien parlamenttipaikat eivät kuitenkaan riittäisi itsenäistymiseen. Heidän mukaansa Katalonian alueparlamenttiin voi saada enemmistön jopa 45 prosentin äänisaaliilla. Mas torjuu kuitenkin kritiikin toteamalla, että aluevaaleissa ei lasketa ääniä vaan parlamenttipaikkoja.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
