Katalonian presidentti Artur Mas kertoo talouslehti Financial Timesin haastattelussa Katalonian itsenäistymissuunnitelmistaan, mikäli itsenäisyyttä hakevat puolueet saavuttavat parlamentin enemmistön 27.9. järjestettävässä Katalonian aluevaaleissa. Suunnitelmiin kuuluu perustaa Kataloniaan oma keskuspankki ja verotusjärjestelmä puolentoista vuoden aikana . Sen lisäksi Katalonian diplomaattisuhteista alkaisi vastata oma ulkoasiainministeriö.
Kiperämpi kysymys muodostuu Katalonian puolustusvoimista. Mas kertoo FT:lle, että Katalonian tulisi pysyä Naton jäsenmaana. Tällöin maalla olisi oltava omat sotilasjoukot sekä riittävä sotilaskalusto.
Katalonian aikeet itsenäistyä Espanjasta ei miellytä kuitenkaan Espanjan hallintoa. Maan hallitus on toistuvasti estänyt kaikki ajatukset Katalonian itsenäisyydestä. Kataloniassa järjestettiin viime vuoden lopulla epävirallinen kansanäänestys Katalonian itsenäisyydestä. Äänestysinto jäi epävirallisuuden vuoksi vähäiseksi, mutta äänestyksen tulos oli selkeästi itsenäisyyden puolella.
Kataloniassa on järjestetty suuria mielenilmauksia itsenäisyyden puolesta. Katalonian kansallispäivänä sadattuhannet ihmiset ovat olleet mukana maan itsenäistymisen kannalla. Myös tänä vuonna odotetaan runsasta osanottoa. Katalonian kansallispäivä on perjantaina.
Katalonian itsenäisyys on kerännyt merkittävästi kannatusta viime vuosina. Kataloniassa katsotaan, että maan verovaroja käytetään liiaksi keskushallinnon määräämänä muualla Espanjassa. Talouskriisi on omalta osaltaan vaikuttanut asenteiden muutokseen.
– Olemme edistyneet viimeisen kolmen vuoden aikana enemmän kuin kolmen viime vuosisadan aikana, Mas puhui Barcelonassa viitaten itsenäisyyden kannatuksen nousuun.
Kriitikoiden mukaan aluevaalien parlamenttipaikat eivät kuitenkaan riittäisi itsenäistymiseen. Heidän mukaansa Katalonian alueparlamenttiin voi saada enemmistön jopa 45 prosentin äänisaaliilla. Mas torjuu kuitenkin kritiikin toteamalla, että aluevaaleissa ei lasketa ääniä vaan parlamenttipaikkoja.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Expressenin kolumnisti Sofie Löwenmark seurasi muslimiyhteisöjen verkostoitumista Ruotsissa. Hän kirjoittaa, että samaan aikaan, kun poliittisessa keskustelussa korostetaan integraatiota, vahvistuu rinnakkaisyhteiskunta muslimiyhteisöjen tiiviiden verkostojen voimalla. Eikä se ole hänen mukaansa sattumaa.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen uskoo, että tulevaisuudessa eri Euroopan maat tekevät kahdenkeskisiä sopimuksia rajattomista alueistaan ja vapaasta liikkuvuudesta. Tämä tulee johtamaan siihen, että maahanmuutossa epäonnistuneet valtiot joutuvat alistumaan rajatarkastuksiin naapurien suojellessa itseään.
Lue lisää
Lue lisää
