
Onni Rostila tyrmää vaihtoehtobudjetit: ”Maahanmuutto-haihattelu ei yllättäne ketään”
Opposition vaihtoehtobudjetit ovat kaikki julki ja tulevat keskiviikkona eduskunnan käsittelyyn.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ja puheenjohtaja Antti Kaikkonen tarjoavat suomalaisille lisää maahanmuuttoa ja veronkorotuksia. / LEHTIKUVA
Kansanedustaja Joakim Vigelius on juuri lukenut oppositiopuolue keskustan tuoreen vaihtoehtobudjetin, josta kansanedustaja - vähemmän yllättäen - löytää ristiriitaisia ehdotuksia keskustan aikaisempiin puheisiin nähden.
Oppositiosta koko ajan lyödään hallitusta siitä, että hallitus on korottanut veroja, mutta sitten ne keskeisimmät hallituksen tekemät veronkorotukset kuitenkin löytyvät myös opposition vaihtoehdoista, perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius ihmettelee.
Esimerkiksi Vigelius nostaa alv:n korotuksen, puolitoista prosenttiyksikköä.
– Alv-korotuksen ovat nyt siunanneet omissa vaihtoehdoissaan sekä keskusta että sosialidemokraatit. Siis sen kaikista keskeisimmän veronkorotuksen, mikä on valitettavasti tehty, ja josta he ovat paljon hallitusta sättineet.
Sen lisäksi, että kepu kuittaa omassa vaihtoehtobudjetissaan hallituksen päättämän alv-korotuksen, keskustasta löytyy muutenkin huimaa veronkorotustahtoa.
– Se ei jää siihen, vaan alv:n päälle vielä korotetaan sadoilla miljoonilla veroja. Se näkyy jo kepun aiemmissa vaihtoehdoissa. Niissä oli miljarditolkulla enemmän veronkorotuksia kuin mitä hallituksen omassa paperissa ja siinä politiikassa, jota Suomeen tällä hetkellä ajetaan.
– Mutta mitä erityisesti ihmettelen keskustan kohdalla on se, että samaan aikaan kun he korottaisivat noin puolella miljardilla veroja, niin ei keskustasta ole myöskään tekemään säästöjä. He nimittäin peruuttaisivat aika merkittävästikin hallituksen tekemiä säästöjä, ja menosäästöjä tulisi sellainen 170 miljoonaa euroa vähemmän kuin mitä hallituksen linjalla tällä hetkellä, Vigelius ihmettelee.
Kansanedustaja Miko Bergbom luonnehtii keskustan linjaa hapuilevaksi ja toteaa, että puolueella on iso kuva hukassa.
– Viime vuoden aikana lähes jokainen hallituksen tekemä uudistus tai sopeutus, valtiontalouteen tai jonnekin muualle, niin keskusta on demareiden kanssa kilpalaulanut eitä. Ei, ei, ei ja ei. Ja sitten heillä onkin tavallaan mennyt tilanne vähän vaikeaksi, kun alettu rakentamaan vaihtoehtoa ja ryhdytty miettimään, että hetkinen, meidänhän pitäisi itse asiassa perua nämä kaikki, ja että mitäs nyt tehdään ja lopputulos on mitä se on: enemmän veronkorotuksia, ja enemmän menoja valtiolle.
Bergbom moittii, ettei keskustalla ole kykyä päästä eroon valtiouskovaisuudesta, mistä kielii keskustan hurja into verottaa.
– Minun mielestäni äärimmäisen surullista on se, nämä vanhat systeemipuolueet eivät kerta kaikkiaan millään pääse eroon tiukasta valtiouskovaisuudesta. Heidän täytyy vaan lisätä valtion menoja riippumatta siitä, että työikäinen väestö pienenee, verotaakka on valtava. Siihen päälle lisätään vielä veroja. Yhtälö on aivan käsittämätön, Bergbom päivittelee.
Kepu on myös viime aikoina pitänyt esillä erityistalousaluemallia, jossa erityistalousalueelle tai alueille luotaisiin määräaikainen, esimerkiksi kymmenvuotinen erityistoimien paketti, jossa olisi kokeiluja, kuten vapauksia sääntelyyn ja erilaisia verohelpotuksia.
Voisiko Suomessa muka onnistua tehdä malli, jossa joillakin alueilla olisi kokonaan erilainen verokohtelu ja oikeudet ja velvollisuudet olisivat erilaisia kuin vaikkapa Uudellamaalla?
Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Niko Ohvo ei pidä kepun erityistalousaluemallia toteuttamiskelpoisena.
– Näen juridisesti aika mahdottomana, että olisi erityistalousalue, missä olisi aivan eri säännöt kuin muualla Suomessa. En tiedä, miten se perustuslain valossa tai muuten olisi oikeasti tehtävissä. Ja uskon, että kyllä keskusta tietää sen varsin hyvin myös, että eihän tällaista käytännössä voi tehdä. Tämä on jo etukäteen mahdoton ja edellyttää luultavasti perustuslain muutoksia ja tämän kaltaisia todella järeitä toimia, että ei tällä ole mitään reaalipohjaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Opposition vaihtoehtobudjetit ovat kaikki julki ja tulevat keskiviikkona eduskunnan käsittelyyn.

Tuoreessa vaihtoehtobudjetissaan SDP tahtoo rajusti paisuttaa julkisia menoja. Demarit verottaisi suomalaisia yli 300 miljoonalla eurolla hallitusta enemmän, korottaisi polttoaineiden jakeluvelvoitetta, tarjoaisi laittomasti maassa oleville parempia terveyspalveluita ja edistäisi maahanmuuttoa. Talouskasvun avaimia demarien vaihtoehdosta ei ole löydettävissä.

SDP:n tuoreesta vaihtoehtobudjetista ilmenee, että demarit tahtoo kiristää verotusta - ja samalla kanavoida koko ajan yhä enemmän lisää veronmaksajien rahaa ulkomaille ja maahanmuuttoon.

Eilisessä eduskuntakeskustelussa keskusta kritisoi hallituksen päätöstä leikata kehitysapua 1,2 miljardilla eurolla tämän hallituskauden aikana. Keskustan mielestä kehitysavun määrää tulisi päinvastoin lisätä.

Eduskunta keskusteli tiistaina kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteosta. Keskustalaiskansanedustajan tunteikas argumentointi hallituksen kehitysapuleikkauksia vastaan ihmetyttää perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigeliusta, joka arvostelee voimakkaasti keskustan prioriteetteja Suomen vaikeassa taloustilanteessa.

Keskusta arvosteli hallitusta arvonlisäveron korottamisesta, vaikka sama sopeutuskeino löytyy puolueen omasta työkalupakista - muiden veronkorotushaaveiden lisäksi.
Viikon suosituimmat

Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Minnesotan osavaltiossa epäillään tapahtuneen laajoja sosiaaliturvapetoksia. Rahaa on huijattu asunnottomien palveluilla, köyhien lasten välipaloilla ja autististen lasten terapiapalveluilla. Monissa tapauksissa epäillyt ovat Minnesotan somaliyhteisön jäseniä. Viranomaislähteet vahvistavat, että miljoonia dollareita petoksilla hankittua rahaa on lähetetty Somaliaan, missä osa rahoista on päätynyt Al-Shabaab-terroristijärjestön käsiin.

Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.