
Onni Rostila tyrmää vaihtoehtobudjetit: ”Maahanmuutto-haihattelu ei yllättäne ketään”
Opposition vaihtoehtobudjetit ovat kaikki julki ja tulevat keskiviikkona eduskunnan käsittelyyn.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ja puheenjohtaja Antti Kaikkonen tarjoavat suomalaisille lisää maahanmuuttoa ja veronkorotuksia. / LEHTIKUVA
Kansanedustaja Joakim Vigelius on juuri lukenut oppositiopuolue keskustan tuoreen vaihtoehtobudjetin, josta kansanedustaja - vähemmän yllättäen - löytää ristiriitaisia ehdotuksia keskustan aikaisempiin puheisiin nähden.
Oppositiosta koko ajan lyödään hallitusta siitä, että hallitus on korottanut veroja, mutta sitten ne keskeisimmät hallituksen tekemät veronkorotukset kuitenkin löytyvät myös opposition vaihtoehdoista, perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius ihmettelee.
Esimerkiksi Vigelius nostaa alv:n korotuksen, puolitoista prosenttiyksikköä.
– Alv-korotuksen ovat nyt siunanneet omissa vaihtoehdoissaan sekä keskusta että sosialidemokraatit. Siis sen kaikista keskeisimmän veronkorotuksen, mikä on valitettavasti tehty, ja josta he ovat paljon hallitusta sättineet.
Sen lisäksi, että kepu kuittaa omassa vaihtoehtobudjetissaan hallituksen päättämän alv-korotuksen, keskustasta löytyy muutenkin huimaa veronkorotustahtoa.
– Se ei jää siihen, vaan alv:n päälle vielä korotetaan sadoilla miljoonilla veroja. Se näkyy jo kepun aiemmissa vaihtoehdoissa. Niissä oli miljarditolkulla enemmän veronkorotuksia kuin mitä hallituksen omassa paperissa ja siinä politiikassa, jota Suomeen tällä hetkellä ajetaan.
– Mutta mitä erityisesti ihmettelen keskustan kohdalla on se, että samaan aikaan kun he korottaisivat noin puolella miljardilla veroja, niin ei keskustasta ole myöskään tekemään säästöjä. He nimittäin peruuttaisivat aika merkittävästikin hallituksen tekemiä säästöjä, ja menosäästöjä tulisi sellainen 170 miljoonaa euroa vähemmän kuin mitä hallituksen linjalla tällä hetkellä, Vigelius ihmettelee.
Kansanedustaja Miko Bergbom luonnehtii keskustan linjaa hapuilevaksi ja toteaa, että puolueella on iso kuva hukassa.
– Viime vuoden aikana lähes jokainen hallituksen tekemä uudistus tai sopeutus, valtiontalouteen tai jonnekin muualle, niin keskusta on demareiden kanssa kilpalaulanut eitä. Ei, ei, ei ja ei. Ja sitten heillä onkin tavallaan mennyt tilanne vähän vaikeaksi, kun alettu rakentamaan vaihtoehtoa ja ryhdytty miettimään, että hetkinen, meidänhän pitäisi itse asiassa perua nämä kaikki, ja että mitäs nyt tehdään ja lopputulos on mitä se on: enemmän veronkorotuksia, ja enemmän menoja valtiolle.
Bergbom moittii, ettei keskustalla ole kykyä päästä eroon valtiouskovaisuudesta, mistä kielii keskustan hurja into verottaa.
– Minun mielestäni äärimmäisen surullista on se, nämä vanhat systeemipuolueet eivät kerta kaikkiaan millään pääse eroon tiukasta valtiouskovaisuudesta. Heidän täytyy vaan lisätä valtion menoja riippumatta siitä, että työikäinen väestö pienenee, verotaakka on valtava. Siihen päälle lisätään vielä veroja. Yhtälö on aivan käsittämätön, Bergbom päivittelee.
Kepu on myös viime aikoina pitänyt esillä erityistalousaluemallia, jossa erityistalousalueelle tai alueille luotaisiin määräaikainen, esimerkiksi kymmenvuotinen erityistoimien paketti, jossa olisi kokeiluja, kuten vapauksia sääntelyyn ja erilaisia verohelpotuksia.
Voisiko Suomessa muka onnistua tehdä malli, jossa joillakin alueilla olisi kokonaan erilainen verokohtelu ja oikeudet ja velvollisuudet olisivat erilaisia kuin vaikkapa Uudellamaalla?
Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Niko Ohvo ei pidä kepun erityistalousaluemallia toteuttamiskelpoisena.
– Näen juridisesti aika mahdottomana, että olisi erityistalousalue, missä olisi aivan eri säännöt kuin muualla Suomessa. En tiedä, miten se perustuslain valossa tai muuten olisi oikeasti tehtävissä. Ja uskon, että kyllä keskusta tietää sen varsin hyvin myös, että eihän tällaista käytännössä voi tehdä. Tämä on jo etukäteen mahdoton ja edellyttää luultavasti perustuslain muutoksia ja tämän kaltaisia todella järeitä toimia, että ei tällä ole mitään reaalipohjaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Opposition vaihtoehtobudjetit ovat kaikki julki ja tulevat keskiviikkona eduskunnan käsittelyyn.
Tuoreessa vaihtoehtobudjetissaan SDP tahtoo rajusti paisuttaa julkisia menoja. Demarit verottaisi suomalaisia yli 300 miljoonalla eurolla hallitusta enemmän, korottaisi polttoaineiden jakeluvelvoitetta, tarjoaisi laittomasti maassa oleville parempia terveyspalveluita ja edistäisi maahanmuuttoa. Talouskasvun avaimia demarien vaihtoehdosta ei ole löydettävissä.
SDP:n tuoreesta vaihtoehtobudjetista ilmenee, että demarit tahtoo kiristää verotusta - ja samalla kanavoida koko ajan yhä enemmän lisää veronmaksajien rahaa ulkomaille ja maahanmuuttoon.
Eilisessä eduskuntakeskustelussa keskusta kritisoi hallituksen päätöstä leikata kehitysapua 1,2 miljardilla eurolla tämän hallituskauden aikana. Keskustan mielestä kehitysavun määrää tulisi päinvastoin lisätä.
Eduskunta keskusteli tiistaina kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteosta. Keskustalaiskansanedustajan tunteikas argumentointi hallituksen kehitysapuleikkauksia vastaan ihmetyttää perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigeliusta, joka arvostelee voimakkaasti keskustan prioriteetteja Suomen vaikeassa taloustilanteessa.
Keskusta arvosteli hallitusta arvonlisäveron korottamisesta, vaikka sama sopeutuskeino löytyy puolueen omasta työkalupakista - muiden veronkorotushaaveiden lisäksi.
Viikon suosituimmat
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.