Kiina on runsaan kymmenen vuoden ajan sijoittanut massiivisia rahasummia kansainväliseen mediaan ja uutistoimistoihin maailmankuvansa levittämiseksi ja Kiinan sisäisen vakauden turvaamiseksi. Ruotsissa asiasta ollaan erityisen huolissaan – aiheesta kirjoittaa Expressen.

Propaganda ei ole kielteinen sana Kiinassa. Presidentti XI Jinping muistutti median tehtävästä vieraillessaan kommunistisen puolueen pää-äänenkannattaja Kansan Päivälehdessä nelisen vuotta sitten. Median tärkein tehtävä on presidentin mukaan välittää keskuskomitean ajatukset kansalle. Median on oltava lojaali ja ”kannettava puolueen sukunimeä”, kuten Xi Jinping vielä ohjeisti.

”Pehmeä vaikuttaminen” keskeistä

Vuonna 2007 Kiinan kommunistinen puolue nimesi ”pehmeän vaikuttamisen” keskeiseksi keinoksi vaikuttaa maailman mielipiteeseen. Kaksi vuotta myöhemmin Kiina sijoitti maailmanlaajuiseen mediaan jo 5,7 miljardia euroa. XI Jinpingin kaudella vauhti on vain kiihtynyt.

– Siitä lähtien kun Xi Jinping nousi valtaan vuonna 2012 poliittinen, sosiaalinen ja taloudellinen kontrolli on kiristynyt ja ideologia on saanut lisää painoarvoa Kiinassa. Propaganda on kommunistisen puolueen oman ilmoituksenkin mukaan sen ”elinehto”, kuvailee Canterburyn yliopiston professori Anne-Marie Brody.

Johto haluaa turvata oman asemansa

– Kiinan johdon suurin huolenaihe on maan sisäinen vakaus ja maan nykyisen hallinnon johtavan aseman turvaaminen, sanoo tutkija David Bandurski Hong Kongin yliopistosta.

– Tämä määrittää valtion kaikkea toimintaa myös ulkomailla. Kyse on ”monimutkaisten vivahteiden poistamisesta” viestinnästä, liittyen vaikkapa ihmisoikeuksiin tai ympäristöpolitiikkaan. Kaiken on tapahduttava Kiinan ehdoilla, tutkija tarkentaa.

Massiivinen mediakoneisto

Kiinan valtion ulkomailla toimiva mediakoneisto on massiivinen: Uutistoimisto Xinhua on läsnä yli 200 maailman maassa ja sillä on 180 toimistoa kautta maapallon. CGTN-tv-yhtiö tuottaa ohjelmia neljässä maanosassa. CRI-radioketju tuottaa 2 700 tuntia ohjelmaa vuorokaudessa 44 eri kielellä.

Englanninkielisellä China Daily -sanomalehdellä on 500 toimittajaa ja lehden voi tilata myös 23 Euroopan maassa. Kiina tiettävästi myös maksaa eri puolilla maailmaa toimiville medioille kiinalaisen materiaalin julkaisemisesta.

Erilaisia lähestymistapoja vaikuttamiseen

Kiinan ja vaikkapa Venäjän lähestymistavat kansainväliseen vaikuttamiseen median keinoin ovat hyvinkin erilaiset. Georgian valtionyliopiston tutkimusassistentti Maria Repnikovan mukaan Venäjän lähestymistapaa vaikuttamiseen voi kuvata ”konstruktiiviseksi” ja Kiinan puolestaan ”destruktiiviseksi”.

– Venäjän lähestymistavassa halutaan murtaa länsimainen poliittinen käsitys maailmasta osoittamalla sen heikkoudet ja taustalta loistava tekopyhyys. Kiinalainen metodi puolestaan korostaa ja kaunistelee Kiinan omia saavutuksia ja pyrkii rakentamaan uskottavuutta sitä kautta, Repnikova määrittelee.

Laineet lyövät Suomeen asti

Kiinan mediamahdista saatiin viime vuoden lopulla maistiaisia Suomessakin. Helsingin Sanomat julkaisi Kiinan kommunistisen tasavallan kokosivun propagandailmoituksen. Kiina ilmoitti maksetussa mainoksessa irtisanoutuvansa Hong Kongissa tapahtuvasta väkivallasta. Propagandailmoitus herätti Suomessa laajaa suuttumusta ja kummastusta, irtisanoutuipa yksi HS-kolumnistikin protestiksi. Lehden päätoimittaja Kaius Niemi saikin urakalla selitellä asiaa parhain päin.

Mielenkiintoinen kysymys on sekin, missä määrin suomalaiset lehdet voivat vapaasti kirjoittaa kommunistidiktatuurin edesottamuksista. Esimerkiksi Sanoma-konsernin ja kommunistisen mahtivaltion välillä on taloudellinen kytkös. Kone Oyj:n pääomistaja on samalla Sanoma Oyj:n suuromistaja. Sama suuromistaja on lisäksi päättävässä asemassa molemmissa yhtiöissä. Kone Oyj:n pääasiallinen markkina-alue on Kiina.

Pehmeää vallankäyttöä soveltavavalla Kiinalla lienee suhteellisen pieni kynnys tarvittaessa käyttää vaikutusvaltaansa Sanomien suuntaan, esimerkiksi näin: pitäkää toimituksenne kritiikki kohtuullisena tiettyjen avainhankkeidemme suhteen, tai muutoin sidosryhmienne toiminta saattaa kohdata Kiinan markkinoilla odottamattomia vastoinkäymisiä.

SUOMEN UUTISET