

PIXABAY
Kiina suuntaa pehmeään vaikuttamiseen valtavia resursseja – nousevan mahdin voima vaikuttaa Suomenkin mediaan
Kiina on runsaan kymmenen vuoden ajan sijoittanut massiivisia rahasummia kansainväliseen mediaan ja uutistoimistoihin maailmankuvansa levittämiseksi ja Kiinan sisäisen vakauden turvaamiseksi. Ruotsissa asiasta ollaan erityisen huolissaan – aiheesta kirjoittaa Expressen.
Propaganda ei ole kielteinen sana Kiinassa. Presidentti XI Jinping muistutti median tehtävästä vieraillessaan kommunistisen puolueen pää-äänenkannattaja Kansan Päivälehdessä nelisen vuotta sitten. Median tärkein tehtävä on presidentin mukaan välittää keskuskomitean ajatukset kansalle. Median on oltava lojaali ja ”kannettava puolueen sukunimeä”, kuten Xi Jinping vielä ohjeisti.
”Pehmeä vaikuttaminen” keskeistä
Vuonna 2007 Kiinan kommunistinen puolue nimesi ”pehmeän vaikuttamisen” keskeiseksi keinoksi vaikuttaa maailman mielipiteeseen. Kaksi vuotta myöhemmin Kiina sijoitti maailmanlaajuiseen mediaan jo 5,7 miljardia euroa. XI Jinpingin kaudella vauhti on vain kiihtynyt.
– Siitä lähtien kun Xi Jinping nousi valtaan vuonna 2012 poliittinen, sosiaalinen ja taloudellinen kontrolli on kiristynyt ja ideologia on saanut lisää painoarvoa Kiinassa. Propaganda on kommunistisen puolueen oman ilmoituksenkin mukaan sen ”elinehto”, kuvailee Canterburyn yliopiston professori Anne-Marie Brody.
Johto haluaa turvata oman asemansa
– Kiinan johdon suurin huolenaihe on maan sisäinen vakaus ja maan nykyisen hallinnon johtavan aseman turvaaminen, sanoo tutkija David Bandurski Hong Kongin yliopistosta.
– Tämä määrittää valtion kaikkea toimintaa myös ulkomailla. Kyse on ”monimutkaisten vivahteiden poistamisesta” viestinnästä, liittyen vaikkapa ihmisoikeuksiin tai ympäristöpolitiikkaan. Kaiken on tapahduttava Kiinan ehdoilla, tutkija tarkentaa.
Massiivinen mediakoneisto
Kiinan valtion ulkomailla toimiva mediakoneisto on massiivinen: Uutistoimisto Xinhua on läsnä yli 200 maailman maassa ja sillä on 180 toimistoa kautta maapallon. CGTN-tv-yhtiö tuottaa ohjelmia neljässä maanosassa. CRI-radioketju tuottaa 2 700 tuntia ohjelmaa vuorokaudessa 44 eri kielellä.
Englanninkielisellä China Daily -sanomalehdellä on 500 toimittajaa ja lehden voi tilata myös 23 Euroopan maassa. Kiina tiettävästi myös maksaa eri puolilla maailmaa toimiville medioille kiinalaisen materiaalin julkaisemisesta.
Erilaisia lähestymistapoja vaikuttamiseen
Kiinan ja vaikkapa Venäjän lähestymistavat kansainväliseen vaikuttamiseen median keinoin ovat hyvinkin erilaiset. Georgian valtionyliopiston tutkimusassistentti Maria Repnikovan mukaan Venäjän lähestymistapaa vaikuttamiseen voi kuvata ”konstruktiiviseksi” ja Kiinan puolestaan ”destruktiiviseksi”.
– Venäjän lähestymistavassa halutaan murtaa länsimainen poliittinen käsitys maailmasta osoittamalla sen heikkoudet ja taustalta loistava tekopyhyys. Kiinalainen metodi puolestaan korostaa ja kaunistelee Kiinan omia saavutuksia ja pyrkii rakentamaan uskottavuutta sitä kautta, Repnikova määrittelee.
Laineet lyövät Suomeen asti
Kiinan mediamahdista saatiin viime vuoden lopulla maistiaisia Suomessakin. Helsingin Sanomat julkaisi Kiinan kommunistisen tasavallan kokosivun propagandailmoituksen. Kiina ilmoitti maksetussa mainoksessa irtisanoutuvansa Hong Kongissa tapahtuvasta väkivallasta. Propagandailmoitus herätti Suomessa laajaa suuttumusta ja kummastusta, irtisanoutuipa yksi HS-kolumnistikin protestiksi. Lehden päätoimittaja Kaius Niemi saikin urakalla selitellä asiaa parhain päin.
Mielenkiintoinen kysymys on sekin, missä määrin suomalaiset lehdet voivat vapaasti kirjoittaa kommunistidiktatuurin edesottamuksista. Esimerkiksi Sanoma-konsernin ja kommunistisen mahtivaltion välillä on taloudellinen kytkös. Kone Oyj:n pääomistaja on samalla Sanoma Oyj:n suuromistaja. Sama suuromistaja on lisäksi päättävässä asemassa molemmissa yhtiöissä. Kone Oyj:n pääasiallinen markkina-alue on Kiina.
Pehmeää vallankäyttöä soveltavavalla Kiinalla lienee suhteellisen pieni kynnys tarvittaessa käyttää vaikutusvaltaansa Sanomien suuntaan, esimerkiksi näin: pitäkää toimituksenne kritiikki kohtuullisena tiettyjen avainhankkeidemme suhteen, tai muutoin sidosryhmienne toiminta saattaa kohdata Kiinan markkinoilla odottamattomia vastoinkäymisiä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.