

Keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen. / Vesa Moilanen
Kokoomus viittasi kintaalla presidentin toiveelle – nyt selvitetään kavallussyytöstä
Sauli Niinistön vuonna 2006 käymän presidentinvaalikampanjan rahoitusjärjestelyistä on tehty tutkintapyyntö. Siinä pyydetään selvittämään, ovatko kokoomuksen puolesta tai nimissä toimineet henkilöt syyllistyneet kavallus- tai johonkin muuhun rikokseen. Asiasta kertoi Iltalehti.
Vuoden 2006 presidentinvaalien mahdolliset rahoitusepäselvyydet nousivat julkisuuteen ensimmäisen kerran viime lokakuussa, keskustapuolueen entisen puoluesihteerin Jarmo Korhosen Maan tapa -kirjassaan julkaisemien väitteiden myötä. Korhonen esitti tuolloin, että osa Sauli Niinistön presidentinvaalikampanjan kerätyistä varoista olisi ohjattu johonkin muuhun toimintaan kuin varsinaiseen kampanjaan.
Hän perusti väitteensä sähköposteille, jotka hän kertoi saaneensa vaalirahakohun keskiössä olleelta liikemies Arto Merisalolta.
Korhonen esitti kirjassaan, että Niinistön kampanjan varainhankinnasta vastannut kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) olisi kampanjan tukijoukoissa toimineen Merisalon välityksellä neuvonut lahjoittajia maksamaan lahjoituksensa kokoomuksen tileille, jolloin tukimaksua ei raportoida oikeusministeriölle. Zyskowicz kiisti Korhosen väitteet tuoreeltaan.
– Ikinä en ole kirjoittanut tällaista Arto Merisalolle enkä kenellekään muullekaan. On törkeää, että minun suuhuni on pantu tällainen sitaatti, Zyskowicz sanoi tuolloin STT:lle.
Kokoomus sai vuosina 2005–2006 yli kaksi miljoonaa euroa lahjoituksia. Siitä noin kolmasosa päätyi Niinistön tukiyhdistykselle. Zyskowicz myöntää tämän.
Kiista kilpistyykin siihen, onko Zyskowicz luvannut, että puolueen tai sen lähiyhteisöille lahjoitetut varat edelleen ohjattaisiin lyhentymättöminä presidentinvaalikassaan.
Niinistön vastaus
Sauli Niinistö julkisti Korhosen kirjan lokakuussa julkistamispäivänä tiedotteen, jossa hän totesi muun muassa seuraavaa:
– Kaikkien saatujen lahjoitusten summa vastaa liki kolminkertaisesti ja yksilöityjenkin lahjoitusten summa yli kaksinkertaisesti kampanjani puolueelta saaman tuen määrää.
– Vuonna 2009 tehdyt lahjoitusten yksilöinnit kattavat siis merkittävästi enemmän kuin kampanjan saamat 717 191 euroa. On väärä olettamus, että kaikki kyseisinä vuosina kerätyt rahat olisi käytetty Suomi 2006 -kampanjan rahoittamiseen.
– Luonnollisesti olin tietoinen vuonna 2005 ja 2006 siitä, että kampanjalleni kerätään rahoitusta, ja että vastuuhenkilönä tässä oli kansanedustaja Ben Zyskowicz. Sen sijaan siitä en ollut tietoinen, että kampanjani ohella kerättiin näin merkittävissä määrin rahoitusta myös puolueelle. Se oli minulle yllätys jo vuonna 2009 – ja tämän olen jo tuolloin kertonut.
Niinistö peräänkuulutti asian selvittämistä niin lahjoitusten antajien kuin kokoomuksenkin osalta. Hän ei kertomansa mukaan ole tiennyt siitä, että varoja on kerätty puolueen kautta.
– Olisi hyvä, että silloin lahjoitusten pyytäjät ja lahjoitusten saaja eli kokoomus asian selvittäisivät.
Presidentin toive oman kampanjansa vaalirahoituksensa selvittämisestä kaikui kuuroille korville. Kokoomus ei ole antanut asiassa selvitystä.
Tutkintapyyntö
Iltalehden mukaan Helsingin rikospoliisi selvittää nyt tuoretta tutkintapyyntöä, jossa pyydetään selvittämään, ovatko kokoomuksen puolesta tai nimissä toimineet henkilöt syyllistyneet kavallus- tai johonkin muuhun rikokseen. Rikostarkastaja Markku Nisula kertoi Iltalehdelle, että asia ei ole vielä edennyt varsinaiseen rikosharkintaan.
Tutkintapyynnössä pyydetään selvittämään, onko kokoomus ohjannut itselleen presidentinvaalikampanjaan tarkoitettuja varoja.
Iltalehden haastattelema rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mukaan olennaista asiassa on se, onko osapuolten välillä ollut sopimusta tilitysvelvollisuudesta. Hän kertoo, että jos rahojen tilittämisestä on ollut suullinen tai kirjallinen sopimus mutta kaikkia rahoja ei olekaan tilitetty, voi kyseessä tällöin olla kavallus.
Matias Turkkila
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Media puolusti olympiakultaa naisten sarjassa voittanutta algerialaisnyrkkeilijää ja leimasi epäilijät kiusaajiksi – Antikainen: ”Totuus Imane Khelifistä on nyt julki”
Kun fyysisesti selvästi muita naisia vahvempi algerialainen nyrkkeilijä Imane Khelif voitti kultaa Pariisin olympialaisissa 2024 naisten sarjassa nousi esiin huoli naisten turvallisuudesta ja naisten urheilun reiluudesta. Nämä huolensa esittäjät leimattiin nopeasti transfobisiksi, tietämättömiksi tai jopa Kremlinin kätyreiksi.

Autojätti tekee täysäännöksen: Sähköautot jäihin – ”Etäännyimme monien autonostajien todellisista tarpeista”
Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.

Antifan aktivisti tuomittiin kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta ”vasarajengin” pahoinpitelyihin Budapestissa – vasemmistomepit: ”Demokraattinen velvollisuus”
Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".

Ilouutisia maailmalta – Tynkkynen: Saudi-Arabian ja Somalian puolustussopimus romuttaa somalien turvapaikkaperusteet Euroopassa
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on kuullut maailmalta ilouutisia somalikysymykseen: Somalian ja Saudi-Arabian tuore puolustussopimus vahvistaa Punaisenmeren alueen turvallisuutta ja vakautta. Tynkkynen korostaa, että sopimus romuttaa perusteet somalien turvapaikoille Euroopassa – kun Somalia ja Saudi-Arabia rakentavat turvallisuutta yhdessä, on somalien loogista suunnata kulttuurillisesti läheiseen naapurimaahan eikä arktiseen Suomeen.

Empatiafanatismi paisuu Tampereella – intersektionalismia ja etnistä erityiskohtelua yritetään nyt ujuttaa kouluihin
Kohutusta empatiataulusta tuttuja identiteettipoliittisia hankkeita on nyt vaivihkaa ujutettu Tampereen uuden koulutuspoliittisen ohjelman osaksi. Asian esille nostanut perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius moittii etenkin kokoomusta ja keskustaa, jotka ovat hyväksyneet empatiataulun uudet sovellukset kaupunginhallituksessa.

Uusi kansalaisaloite: Turve määriteltävä uusiutuvaksi ja pois EU-päästökaupan piiristä
Tuoreessa kansalaisaloitteessa esitetään, että turve tulee poistaa päästökaupan piiristä ja luokitella se uusiutuvaksi energiaksi vuotuisen kasvun osalta, jotta sen käyttö edullisena energiamuotona sekä välttämättömänä raaka-aineena voidaan turvata - Itse olen edistänyt ja edistän tätä asiaa eduskunnassa kaikin mahdollisin keinoin, kansanedustaja Juha Mäenpää kommentoi aloitetta.

Antikainen tyrmää SDP:n Elorannan ehdotuksen: ”En aio kumarrella punakaartilaisille”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää jyrkästi Eeva-Johanna Elorannan (sd.) ehdotuksen, jossa esitetään Neuvostoliittoon paenneiden ja Stalinin vainoissa kuolleiden entisten kansanedustajien “kunnioittamista” eduskunnassa hiljaisella hetkellä.

Kanadan joukkoampumisesta epäilty on 18-vuotias naiseksi identifioituva mies – taustalla vakavia mielenterveysongelmia
Tumbler Ridgen kouluampumisesta epäilty Jesse Van Rootselar syntyi miehenä, kävi läpi sukupuolenvaihtoprosessia ja identifioitui sen jälkeen naiseksi. Hän oli ollut poliisin kanssa tekemisissä vakavien mielenterveysongelmiensa vuoksi. Kanadan ampumistragediassa kuoli 9 ihmistä.

Päivän pointti: Iltalehden haastattelema vihreä poliitikko lyttää asiantuntijan tittelillä ps-ministerin ajamaa kansalaisuuskoetta – asiantuntijan puoluetaustaa ei kerrota lukijoille

Purra: Tämä häkkyrä ylläpitää halpamaahanmuuttoa ja syrjäyttää kouluttamattomat ihmiset työmarkkinoilta – ”Sosiaaliturvaa pitää uudistaa”
Suomen maatiloilla on tällä hetkellä vaikeuksia löytää työntekijöitä. Kotimaassa tekijöitä kyllä olisi tarjolla, mutta työnteon kannustinongelmat nousevat usein esteeksi työn tekemiselle. Samaan aikaan monissa paikoissa haikaillaan Suomeen lisää ulkomaista halpatyövoimaa.
















