
MATTI MATIKAINEN
Koskela: Hallitusohjelmassa ei mainita johtajuutta – julkisen sektorin työntekijöillä huolestuttavan paljon poissaoloja
Johtajuusongelma ja puutteelliset esimies- ja organisointitaidot ovat maamme yksi vähiten julkisissa keskusteluissa esillä olevista isoista epäkohdista, painottaa perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela.
Kansanedustaja Jari Koskelan mielestä johtajuus on 2020-luvulla osaamisessa, työssä ja yrittäjyydessä.
– Avainasemassa ovat vahvat perustaidot sekä kyvyt ja valmiudet oppia uutta. Samalla pitää olla valmis päivittämään omaa osaamistaan koko elämän ja työuran ajan.
– Nämä sanat ovat aivan totta, mutta kun tavoitteena on maailman paras työelämä, siis onnellisten ja hyvinvoivien ammattilaisten Suomi, missä jokaisen tiedot ja taidot ovat työelämän käytössä. Tavoite ei toteudu pelkillä sanoilla, vaan jäämme odottamaan tekoja, Koskela totesi eduskunnassa.
Julkinen puoli paisunut aivan liian suureksi
Koskela painottaa, että jos haluamme työn tuottavuuden uusille ulottuvuuksille, tarvitsemme nykyistä parempaa johtajuutta. Tulevan hallitusohjelman Osallistuva ja osaava Suomi -johdannossa kirjoitetaan arvokkaasti hyvinvoinnin perustasta.
– Yksityisellä puolella huonot johtajuus- ja esimiestaidot johtavat yleensä erottamisiin tai jopa yrityksen alasajoon, Koskela toteaa.
– Tiedämme, että julkinen puoli ja talous ovat jo nyt paisuneet aivan liian suuriksi. Siksi ongelma on siellä merkittävä. Huono johtajuus vaikuttaa sairauspoissaoloihin.
Huono johtaminen lisää poissaoloja
Koskela huomauttaa, että Työterveyslaitoksen tekemissä tutkimuksissa on löytynyt selkeä ero yksityisen ja julkisen sektorin sairauspoissaoloissa.
– Tästä voimme tehdä suoran johtopäätöksen, että yksityisen puolen toimijat ovat kyenneet paremmin ratkaisemaan tämänkin ongelman. Johtopäätöksen voi tehdä myös siitä, että epäonnistunut esimiehen tai johtajan valinta johtaa useasti yhteisön huonoon työilmapiiriin ja työntekijät kadottavat motivaation, mikä taas saattaa johtaa yhteisön sisäisiin jännitteisiin, uupumisiin, mielenterveysongelmiin ja lisääntyviin sairaspäiviin.
– Julkisella sektorilla poissaolot ovat lähes poikkeuksetta liian korkealla tasolla. Silloin kun keskimääräinen luku lähentelee jopa 20 työpäivää työntekijää kohti vuodessa koko työyhteisössä, niin jokainen meistä osaa laskea, mitä se tarkoittaa. Yksityisellä puolella vastaava tilanne johtaisi pahimmillaan konkursseihin, arvioi Koskela.
Kukaan ei halua lisää verotusta
Hallituksen ohjelmassa puhutaan julkisen talouden kestävyydestä.
– Kannamme kaikki huolta siitä. Emme halua leikkauksia tai verojen korottamista. Haluamme kuroa kestävyysvajetta.
– Hallitusohjelmassa luvataan, että Suomen on oltava maailman kärjessä koulutuksessa. Siksi ihmettelenkin, miksi ette ole ohjelmassanne painottaneet esimies- ja organisointitaitojen parantamista ja panostusta tämän ongelman ratkaisemiseen?
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- uupuminen esimiehet työilmapiiri johtaminen poissaolot työntekijät Työterveyslaitos Jari Koskela Julkinen sektori perussuomalaiset koulutus verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kansanedustaja Simula huolissaan kuntien ja maataloustuottajien kantokyvystä

Ranne: Punavihreä, maailmaa pelastava ja suomalaisia kurittava hallitus tekee selväksi, että perheen elättäminen on kallista ja lasten hankkiminen ilmastonvastainen teko

Wihonen: Kansa pannaan hallituksen holtittomuuden maksajaksi

Kansanedustaja Koskela muistuttaa, että viisi-kuusikymppisilläkin riittää virtaa työelämään: ”Työllistämisen kynnystä helpotettava, että työnantajat uskaltaisivat palkata myös varttuneempaa väkeä”
Viikon suosituimmat

Purra: Surkeaa, Iltalehti, uskomattoman surkeaa
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.

MTV Uutiset otti selvää, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan – Halla-aho: “Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista”
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.

Päivän pointti: Oikeuskanslerin ratkaisu ministeri Mari Rantasesta ei miellyttänyt Ylen toimitusta – kutsui kommunistitaustaisen professorin haukkumaan lopputulosta

Ulosottovelallisten tilanne paranee – Ari Koponen: ”Aito mahdollisuus päästä pois veloista”
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.

Jäikö Iltalehdessä vapunvietto päälle? Toimitus häröili lehden kanteen jättiotsikon tulevasta eläkeleikkauksesta, vaikka eläkkeitä nimenomaan ei leikata – lehti pahoittelee Äpy-levelin koheltamistaan

Purra myllyttää hyväuskoisia poliitikkoja: “Voisi kysyä, että miten mitään näin päätöntä voi edes keksiä”

Hallitus uusii YEL-työtulon – Marinin hallituksen kohtuuton ja typerä järjestely johtaisi katastrofiin
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.

Purra: “Suomalaisen veronmaksajan ei pidä kustantaa sitäkin lystiä, että joku roudaa jopa bisneksenä porukkaa tänne”

Maahanmuuton kustannukset ovat massiivisia – kansanedustaja Strandman: Suomessa maahanmuuton hintalappu on arviolta 10,5 miljardia euroa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.

Sodan kurimus vaati Jyrki Ålandin lapsen hengen – 20-vuotias lähti Ukrainaan vapaaehtoisena, eikä hän koskaan enää palaa kotiin
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää