
MATTI MATIKAINEN
Koskela: Hallitusohjelmassa ei mainita johtajuutta – julkisen sektorin työntekijöillä huolestuttavan paljon poissaoloja
Johtajuusongelma ja puutteelliset esimies- ja organisointitaidot ovat maamme yksi vähiten julkisissa keskusteluissa esillä olevista isoista epäkohdista, painottaa perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela.
Kansanedustaja Jari Koskelan mielestä johtajuus on 2020-luvulla osaamisessa, työssä ja yrittäjyydessä.
– Avainasemassa ovat vahvat perustaidot sekä kyvyt ja valmiudet oppia uutta. Samalla pitää olla valmis päivittämään omaa osaamistaan koko elämän ja työuran ajan.
– Nämä sanat ovat aivan totta, mutta kun tavoitteena on maailman paras työelämä, siis onnellisten ja hyvinvoivien ammattilaisten Suomi, missä jokaisen tiedot ja taidot ovat työelämän käytössä. Tavoite ei toteudu pelkillä sanoilla, vaan jäämme odottamaan tekoja, Koskela totesi eduskunnassa.
Julkinen puoli paisunut aivan liian suureksi
Koskela painottaa, että jos haluamme työn tuottavuuden uusille ulottuvuuksille, tarvitsemme nykyistä parempaa johtajuutta. Tulevan hallitusohjelman Osallistuva ja osaava Suomi -johdannossa kirjoitetaan arvokkaasti hyvinvoinnin perustasta.
– Yksityisellä puolella huonot johtajuus- ja esimiestaidot johtavat yleensä erottamisiin tai jopa yrityksen alasajoon, Koskela toteaa.
– Tiedämme, että julkinen puoli ja talous ovat jo nyt paisuneet aivan liian suuriksi. Siksi ongelma on siellä merkittävä. Huono johtajuus vaikuttaa sairauspoissaoloihin.
Huono johtaminen lisää poissaoloja
Koskela huomauttaa, että Työterveyslaitoksen tekemissä tutkimuksissa on löytynyt selkeä ero yksityisen ja julkisen sektorin sairauspoissaoloissa.
– Tästä voimme tehdä suoran johtopäätöksen, että yksityisen puolen toimijat ovat kyenneet paremmin ratkaisemaan tämänkin ongelman. Johtopäätöksen voi tehdä myös siitä, että epäonnistunut esimiehen tai johtajan valinta johtaa useasti yhteisön huonoon työilmapiiriin ja työntekijät kadottavat motivaation, mikä taas saattaa johtaa yhteisön sisäisiin jännitteisiin, uupumisiin, mielenterveysongelmiin ja lisääntyviin sairaspäiviin.
– Julkisella sektorilla poissaolot ovat lähes poikkeuksetta liian korkealla tasolla. Silloin kun keskimääräinen luku lähentelee jopa 20 työpäivää työntekijää kohti vuodessa koko työyhteisössä, niin jokainen meistä osaa laskea, mitä se tarkoittaa. Yksityisellä puolella vastaava tilanne johtaisi pahimmillaan konkursseihin, arvioi Koskela.
Kukaan ei halua lisää verotusta
Hallituksen ohjelmassa puhutaan julkisen talouden kestävyydestä.
– Kannamme kaikki huolta siitä. Emme halua leikkauksia tai verojen korottamista. Haluamme kuroa kestävyysvajetta.
– Hallitusohjelmassa luvataan, että Suomen on oltava maailman kärjessä koulutuksessa. Siksi ihmettelenkin, miksi ette ole ohjelmassanne painottaneet esimies- ja organisointitaitojen parantamista ja panostusta tämän ongelman ratkaisemiseen?
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- uupuminen esimiehet työilmapiiri johtaminen poissaolot työntekijät Työterveyslaitos Jari Koskela Julkinen sektori perussuomalaiset koulutus verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kansanedustaja Simula huolissaan kuntien ja maataloustuottajien kantokyvystä

Ranne: Punavihreä, maailmaa pelastava ja suomalaisia kurittava hallitus tekee selväksi, että perheen elättäminen on kallista ja lasten hankkiminen ilmastonvastainen teko

Wihonen: Kansa pannaan hallituksen holtittomuuden maksajaksi

Kansanedustaja Koskela muistuttaa, että viisi-kuusikymppisilläkin riittää virtaa työelämään: ”Työllistämisen kynnystä helpotettava, että työnantajat uskaltaisivat palkata myös varttuneempaa väkeä”
Viikon suosituimmat

Ilta-Sanomat teetti faktantarkistuksen Teemu Keskisarjan puheista, mutta lukijoille ei kerrota, että faktantarkistaja on vihreissä vaikuttanut kuntapoliitikko
Suomen Uutiset teki faktantarkistuksen Ilta-Sanomien käyttämän faktantarkistajan poliittisista kytköksistä. Tarkistuksessa selvisi, että Keskisarjan puheita arvioivalla faktantarkistajalla on taustaa ja kytköksiä vihreisiin.

Teemu Keskisarjan kolumni: V-sana, T-sana ja R-sana

Riikka Purra: ”Miksi Yle valehtelee?”
Yleisradion toimitus menee välittömästi epäkuntoon kaikesta puheesta, jossa mainitaan väestöpohjan muutokset. Yleisradion mielestä sen toimituksella on toisten ihmisten puolesta oikeus päättää, mitä demografisista muutoksista tilastotietojen perusteella puhuva henkilö tarkoittaa.

Helsingin Sanomat kaivoi esille asiantuntijan, joka lausuu huntukiellon olevan islaminvastaisuutta – Purra: ”Väitteet eivät kestä loogista ja moraalista tarkastelua”

Pääkaupunkiseudun ongelmat valuvat maakuntiin – silminnäkijä kertoo Jyväskylän nuorisokahakasta: ”Aivan sairasta touhua, mitä ei uskoisi tapahtuvan Suomessa”
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.

Teemu Keskisarja: Maahanmuuton lieveilmiöistä pitää puhua oikeilla nimityksillä – ”Työperäinen on valheellinen sana”
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.

Vigelius ja Honkasalo ottavat yhteen karkotuksista: ”Vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi”
Kansanedustajat Joakim Vigelius (ps.) ja Veronika Honkasalo (vas.) kiistelevät suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin. Vigeliuksen mukaan "vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi".

USA:ssa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa – Suomessa kuuluu vielä viimeisiä kuolinkorahduksia
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.

Yle hehkutti, kun Marinin hallitus etsi säästöjä mutta lisäsi menoja 900 miljoonalla – nyt talouspolitiikan uutisoinnin sävy on vaihtunut toisenlaiseksi
Yleisradion talousuutisissa ja -kommenteissa ääneen pääsevät usein veronalennusten kriitikot ja sopeutusten vastustajat. Samaan aikaan journalistista kritiikkiä vasemmisto-opposition talouslinjauksia kohtaan Ylellä ei juuri ole.

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.
Uusimmat

Brittiläinen imaami joutuu oikeuteen kahden lapsen vihkimisestä

USU: Yhä harvempi kunta ottaa kiintiöpakolaisia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää