

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Koulusegregaatio etenee: Ruotsalaislapset häipyvät monikulttuurisesta koulusta
Vanhempien vapaus valita haluamansa koulu lapsilleen on johtanut Ruotsissa koulujen lisääntyvään segregaatioon. Erityisen selvästi tämä näkyy Tukholman kouluissa. Ruotsalaisvanhempien lisäksi myös korkeakoulutetut maahanmuuttajavanhemmat haluavat lapsensa pois maahanmuuttajavaltaisista kouluista.
Vielä kolme vuotta sitten Igelbodan koulu Saltsjöbadenissa oli monikulttuurinen sekakoulu, mutta nyt lähes kaikki etnisesti ruotsalaiset lapset ovat kadonneet, kertoo tukholmalainen kaupunkilehti Mitt i Stockholm.
– Miksi ihmiset valitsevat koulunsa etnisyyden perusteella vielä vuonna 2020, kysyy tukholmalaisisä Naveed Khan.
Taksiyrittäjänä toimivan Khanin lapset kävivät ennen maahanmuuttajavaltaisen Fisksätran kerrostalolähiön koulua. Nackan kunnanvaltuutetut päättivät kuitenkin sulkea koulun, koska se ei täyttänyt oppimistavoitteita. Suuri osa lapsista siirrettiin Igelbodan kouluun, joka sijaitsee vain yhden junapysäkin päässä Saltsjöbadenista, joka on yläluokan suosima vanha huvila-alue.
Naveed Khan oli aluksi hyvin tyytyväinen koulun vaihdoksesta. Nyt lapset saisivat kunnon opetusta.
– Opetus on täällä selvästi parempaa, Naveed sanoo. Mutta kaikki asiat eivät enää ole hyvin.
– Täällä ei ole enää ruotsalaislapsia, Naveed toteaa koulunpihaa osoittaen. He ovat kaikki kadonneet jonnekin.
Valkopako tapahtui nopeasti
Tutkijat kutsuvat ilmiötä nimellä White Flight, valkopako. Kun maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä kasvaa, ruotsalaisvanhemmat siirtävät lapsensa toiseen kouluun.
– Vain harvat vanhemmat myöntävät ääneen, että he vastustavat monikulttuurisuutta. Mutta he saattavat sanoa, että heillä on huoli opetuksen tason laskusta, kertoo Tukholman yliopiston koulututkija Stefan Lund.
Mitt i Stockholm -lehti haastattelee äitiä, joka on nimestään päätellen itsekin maahanmuuttajataustainen. Sairaanhoitaja Pia Rousu asuu Igelbodan koulun lähellä. Hän aikoo siirtää kaksi tytärtään johonkin toiseen kouluun ensi syksynä.
– Ennen täällä oli hyvä sekoitus. Mutta nyt lähes 90 prosenttia lapsista tulee Fisksätrasta. Sekoituksen tulisi olla 50-50. Se on tärkeää molemmille puolille, Pia Rousu sanoo.
– Fisksätran lapset tarvitsevat meitä oppiakseen tuntemaan Ruotsia. Me tarvitsemme heitä avartaaksemme maailmankuvaamme, Pia Rousu selittää.
Igelbodan koulu aikoo taistella valkopakoa ja oppilaskatoa vastaan satsaamalla musiikkiluokkiin ja montessoripedagogiikkaan, kertoo rehtori Jens Lindgren.
Koulusegregaatio yleinen ilmiö Tukholmassa
Oppilasaineksen eriytyminen näkyy erityisen selvästi Tukholman kouluissa. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus eri kouluissa vaihtelee välillä 4-98 prosenttia. Joissakin kouluissa ei siis ole juuri lainkaan maahanmuuttajia, kun taas toisissa on pelkästään maahanmuuttajia.
Vapaa kouluvalinta on lisännyt koulujen eriytymistä. Tutkimuksen mukaan ruotsalaisvanhemmat ja korkeakoulutetut maahanmuuttajavanhemmat eivät halua laittaa lapsiaan sellaiseen kouluun, jossa on paljon maahanmuuttajia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäkynen: Kaduilla riehuvat maahanmuuttajanuoret eivät halua sopeutua Suomeen – ”Vuosikausien rahan lappaaminen ei ole tuottanut, eikä tuota jatkossakaan haluttua tulosta”

Ruotsin nuoriso muuttuu – lähes 40 % maahanmuuttajataustaisia

Halla-aho: Maahanmuuttajien kotoutuminen on Suomessa poikkeuksellisen surkeaa – ja ainoa sallittu selitys kotoutumisen epäonnistumiselle on rasismi ja rakenteet

Ruotsi siivosi maahanmuuttajat pois PISA-oppimisvertailusta – OECD hyväksyi tempun, suomalaisasiantuntija ihmettelee moista

Monikulttuurisessa koulussa huono suomi tarttuu suomalaislapsiinkin

Polttopulloja kansankirkkoon Ruotsissa: ”Vahvasti symbolinen teko”
Viikon suosituimmat

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen: ”Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen väitteet maahanmuuton hyödyistä harhaanjohtavia”
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.

PS-Nuoriso: Suomalaiset ulos ja mamut tilalle – tähän johtaa kuntien punavihervalta
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.

Vasemmiston verkkomedia huolestui naispoliitikkojen häirinnästä – samaan aikaan vasemmiston puolueaktiivi lietsoo häirintää naispoliitikkoa kohtaan
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.

Mikkeli häätää suomalaiset pois ja remontoi sitten tulijoille uudet tilat – Antikainen: ”Tässä hälyttävä esimerkki siitä, miksi kuntien kotoutumistuista pitää leikata”
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.

Valtamedia tutki mutta unohti uutisen: Vieraskielisten suuri lukumäärä leimaa huono-osaisimpien asuma-alueita
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.

Demarit hamuavat lisää äänestäjiä: 600 000 maahanmuuttajaa asutettava Ruotsin halutuimmille alueille
Ruotsi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa hyvinvoivat nettoveronmaksajat asuvat omakotitaloissaan vehreillä huvila-alueilla. Sosialidemokraattien mielestä tämä on kestävän kehityksen vastaista ja väestö pitäisi sekoittaa. Muutto veden ääreen äveriäälle alueelle olisi varmasti monen kolmen miljoonan vuokralaisen mieleen ja tämä demareiden kädenojennus muistettaisiin varmasti myös vaaleissa.

Talousprofessori Matti Virén: On leikattava suomalaisten hyvinvoinnille toissijaisista menoista
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Purra: Suomessa edelleen kuvitellaan, että tunkemalla veronmaksajan rahaa joutavaan tai haitalliseen tuotetaan elinvoimaa ja kasvua – ”Siksi kai maa tähän jamaan on päätynytkin”
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi somekanavillaan tapausta, jossa Mikkelin kaupunki ajaa vuokra-asukkaita pois kodeistaan, koska asunnot jatkossa vuokrataan turvapaikanhakijoille. Purra kuvaa Mikkelin toimintaa harhaiseksi.

Espanjalaiskaupunki julisti muslimien julkiset juhlat pannaan – ”Paikallisen kristillisen perinteen vastaista”
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.