Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras lensi Brysselistä takaisin Ateenaan perjantaina tuloksettomien Kreikka-neuvottelujen jälkeen pitämään hallituksen kriisipalaveria. Kriisipalaverin jälkeen Tsipras ilmoitti lauantaina aamuyöllä televisioidussa puheessaan, että kreikkalaiset päättävät kansanäänestyksessä sunnuntaina 5.7. siitä, hyväksytäänkö velkojien jättämä viimeinen tarjous, jota Saksan liittokansleri Angela Merkel oli luonnehtinut ”epätavallisen avokätiseksi”.

Pian ilmoituksen jälkeen kansalaiset ovat pitkin Kreikkaa sännänneet keskellä yötä pankkiautomaateille nostamaan käteistä niin paljon kuin voivat. Alpha Bank, yksi kreikan suurista pankeista, sulki verkkopalvelunsa Tsiprasin puheen jälkeen.

Kreikan on jo aiemmin arvioitu olevan pakoitettu pääomakontrolleihin ja talletusten nostorajoituksiin, koska euromaiden valtiovarainministereistä muodostuvan euroryhmän lauantaisessa kokouksessa ei välttämättä päästä sopimukseen Kreikan lainaohjelmasta.

Aika ei riitä lauantain jälkeen enää uusien sopimusesitysten ratifioimiseen euromaiden parlamenteissa niin, että Kreikka voisi saada tukirahaa tiistaina erääntyvään noin 1,5 miljardin euron luottoerään Kansainväliselle valuuttarahasto IMF:lle. Maksuhäiriötä pidetään lähestulkoon varmana ilman uutta tukirahaa, sillä Kreikan keskuspankki joutui auttamaan Kreikan hallitusta eläkemaksujen suorittamisessa.

Kreikalle tarjottiin lisää rahaa

Perjantain aikana velkojat laativat uuden suunnitelman, johon sisältyisi noin 15,5 miljardin euron apupaketti joulukuulle asti. Kreikka saisi varoja hiljalleen maksaakseen aiempien tukiohjelmien lainaeriä. Samalla Kreikan hallitus sitoutuisi säästötoimiin.

Kreikka kuitenkin hylkäsi tarjouksen nopeasti. Kreikan hallituksen mukaan ohjelma sisälsi edelleen toimia, joita hallitus ei voi hyväksyä. Lisäksi tarjolla olevan tukipaketin varat riittäisivät vain vaivoin aiempien tukilainojen takaisinmaksuun.

Kreikan valtiovarainministeri Gianis Varoufakis kertoi yhteisöpalvelu Twitterissä, että Syriza sai vain 36 prosenttia äänistä tammikuun vaaleissa. Se ei hänen mielestään anna mandaattia allekirjoittaa velkojien tarjoamaa sopimusta. Kansanäänestys voisi sementoida suostumuksen. Toisaalta markkinoita hermostuttanee riski siitä, että sopimus hylätään äänestyksessä.

Kansanäänestyksen vastaanotto hurjaa

Kreikan oppositiopuolueet ovat suomineet Tsiprasin päätöstä kovin sanoin. Sosialidemokraattinen Pasok vaati Tsiprasia eroamaan. Kritiikki on ollut rajua myös muiden puolueiden osalta. Äänestyksen pelätään johtavan Kreikan eroon paitsi eurosta, myös koko EU:sta.

Joki-puolue katsoi, että Tsipras lobbaa maalle uutta drakmaa ja sysää Kreikan ulos Euroopan sydämestä ja kielekkeeltä alas. Uuden demokratian mukaan Tsiprasin tulisi itse kantaa päätöksestä vastuu, eikä sysätä päätöstä kansalaisten harteille.

Kreikan perustuslaki ei kuitenkaan hyväksy kansanäänestystä finanssipoliittisissa kysymyksissä. Kansanäänestys ei siten voi koskea sitä, hyväksyvätkö kreikkalaiset velkojien vaatimat finanssipoliittiset toimet.

Kansanäänestys tulee kuitenkin IMF-luoton kannalta liian myöhään. Lauantain kokouksessa voidaan vielä päätyä sopimukseen, vaikka kansanäänestysilmoituksen arvellaan tulehduttavan entisestäänkin heikkoja välejä Kreikan ja velkojien välillä.

Kreikka on ilmoittanut kansanäänestysaikeistaan Euroopan keskuspankille ja muille velkojille. Perjantain ja lauantain välisenä yönä velkojilta ei ole saatu kommentteja.

Henri Myllyniemi