Viikon 20/2015 luetuin
KOMMENTTI | Vihreiden kansanedustaja Emma Kari lähetti blogissaan äkäistä palautetta Timo Soinille, joka leikitteli plokissaan vaalituloksen hurjimmille tulkinnoille.
– Kaikki on meidän syytä. Suomi impivaaralaistuu, ahdasmielistyy, ukkoutuu, suomalaistuu, käpertyy sisäänpäin , enää puuttuvat vain heinäsirkat ja ilmastouskonnon tyrkyttämä maailmanloppu, Soini kirjoitti ja jatkoi:
– Kyllä me nyt olemme tuhon omia, kun saunominen ei ole synti, formuloissa ja raveissa voi käydä ilman lupaa, lihansyöntiä ei kielletä, eikä kouluihin tule pakollista kasvisruokapäivää. Kanarian saarilla voi vierailla ilman tasa-arvoluentoja. Metsän riistaa voi paistaa parilalla, ajaa autolla Helsingin keskustassa ja pyyhkiä pöytää jäniksenkäpälällä.
Lihansyönnillä leikittelevä sarkasmi ei yllättäen purrut Emma Kariin. Hänen mielestään Soini ei ymmärrä ihmisten huolia.
– Sen sijaan, että Soini osoittaisi millään tavalla ymmärtävänsä ihmisten huolta tai tekemiensä päätösten seurauksia, hän turvautuu halpoihin heittoihin kasvisruokapäivistä tai saunomisesta. Kummallakaan asialla ei ole mitään tekemistä tavallisten ihmisten todellisen huolen kanssa, Kari kirjoitti.
Kuka ymmärsikään arkea?
Näinköhän se nyt oli? Muistuttaisin taannoisesta Evan tutkimuksesta, jossa kartoitettiin suurten puolueiden puheenjohtajien kykyä ymmärtää tavallisten suomalaisten arkea. Soini voitti tämän kategorian ylivoimaisesti.
Voi toki olla niinkin, että kaupunkilaisvihreästä perspektiivistä tarkasteltuna perussuomalaisten toiveet vaikuttavat oudoilta. Metsästäminen, hyvän hirvipihvin jäytäminen, saunominen ja formulakisojen seuraaminen eivät ehkä ole progressiivisimpien syvävihreiden toiveunia, mutta näiden seurassa miljoonat suomalaiset rentoutuvat hakiessaan hetken taukoa arkisesta aherruksesta.
Ei kukaan ole kieltämässä vihreiltä maailmanparannusta. Mutta ottakaa, ystävät hyvät, välillä vähän iisimmin. Vihreän eetoksen pakkosyöttö on asia, joka aidosti risoo monia.
Olisi myös kohtuullista, että vihreät edes muodon vuoksi yrittäisivät osoittaa arvostusta niitä ihmisiä kohtaan, jotka pitävät tämän maan rattaat pyörimässä.
Toisaalta: koskapa ideologisessa hurmoksessa viilettävät tulevaisuuden toivot olisivat pysähtyneet kuuntelemaan kansalaisia ja kysyneet, onko muutoksen suunta hyvä ja oikea?
Matias Turkkila
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.
Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen ja kansallismielinen Reformipuolue pyyhki perinteisillä puolueilla pöytää Britannian paikallisvaaleissa. Konservatiivit ja työväenpuolue suorastaan romahtivat äänestäjien purkaessa raivoaan nykyvaltaa vastaan. Kahden puolueen valtakausi Britanniassa on ohitse.
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.
Sähköt katkesivat tänään Espanjassa sekä Portugalissa ja kaaos iski välittömästi. Lähes kaikki modernin yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia toimivasta sähköverkosta, mikä tuli jälleen todistetuksi. Espanjan kansallinen kyberturvallisuusinstituutti tutkiikin, onko sähköverkon romahtamisen syynä kyberhyökkäys. Todennäköisin syy liittyy kuitenkin säätilaan.
