Laajeneeko Venäjän ja Ukrainan kriisi Krimistä uudeksi kylmäksi sodaksi Eurooppaan? Jos näin käy, on paljon mainostettu EU-jäsenmaiden turvatakuu mennyttä, toteaa perussuomalaisten eurovaaliehdokas Marko Kulpakko. EU:n tuoma turvatakuu oli yksi ratkaisevista tekijöistä, kun suomalaiset äänestyvät EU-jäsenyyden puolesta.
– EU:n ulkoministerit ovat eripuraisia siitä, kuinka järeisiin painostustoimiin EU:n on ryhdyttävä Venäjää vastaan. Baltian maat haluavat mitata nyt heille EU-jäsenyyden kautta luvatun turvatakuun toimivuuden, Kulpakko painottaa.
– Kysymyksessä on koko EU:n uskottavuus. Mikäli Ukrainan kriisi syttyy sodaksi, sortuu viimeinenkin EU-jäsenyyden perustana ollut pilari. EU ei ole tuonut sitä taloudellista vakautta ja sosiaalista hyvinvointia mitä jäsenyyden myötä luvattiin. Uhkarainan kriisi on paljastamassa kansalaisille EU:n olevan pelkkä byrokraattien luoma hallintohimmeli.
Kulpakko ihmettelee, miksi EU ei ole ryhtynyt järeämpiin painostustoimiin – kuin viisumineuvottelujen keskeyttämiseen – Venäjää kohtaan.
– Saa mitä tilaa. Saksan vihreät pakottivat hallituksen luopumaan ydinvoiman lisärakentamisesta ja asteittain myös käynnissä olevista ydinvoimaloista. Saksa energiahuolto turvautuu nyt Venäjän kaasuun. Tästä johtuen koko EU on nyt hampaaton Ukrainan kriisissä, Kulpakko uskoo.
– Nyt pitäisi Suomessakin ymmärtää, kuinka tärkeää – jopa maan turvallisuudenkin kannalta – 100 prosenttinen energiatuotannon omavaraisuus on.
