MATTI MATIKAINEN
Laajeneeko Venäjän ja Ukrainan kriisi Krimistä uudeksi kylmäksi sodaksi Eurooppaan? Jos näin käy, on paljon mainostettu EU-jäsenmaiden turvatakuu mennyttä, toteaa perussuomalaisten eurovaaliehdokas Marko Kulpakko. EU:n tuoma turvatakuu oli yksi ratkaisevista tekijöistä, kun suomalaiset äänestyvät EU-jäsenyyden puolesta.
– EU:n ulkoministerit ovat eripuraisia siitä, kuinka järeisiin painostustoimiin EU:n on ryhdyttävä Venäjää vastaan. Baltian maat haluavat mitata nyt heille EU-jäsenyyden kautta luvatun turvatakuun toimivuuden, Kulpakko painottaa.
– Kysymyksessä on koko EU:n uskottavuus. Mikäli Ukrainan kriisi syttyy sodaksi, sortuu viimeinenkin EU-jäsenyyden perustana ollut pilari. EU ei ole tuonut sitä taloudellista vakautta ja sosiaalista hyvinvointia mitä jäsenyyden myötä luvattiin. Uhkarainan kriisi on paljastamassa kansalaisille EU:n olevan pelkkä byrokraattien luoma hallintohimmeli.
Kulpakko ihmettelee, miksi EU ei ole ryhtynyt järeämpiin painostustoimiin – kuin viisumineuvottelujen keskeyttämiseen – Venäjää kohtaan.
– Saa mitä tilaa. Saksan vihreät pakottivat hallituksen luopumaan ydinvoiman lisärakentamisesta ja asteittain myös käynnissä olevista ydinvoimaloista. Saksa energiahuolto turvautuu nyt Venäjän kaasuun. Tästä johtuen koko EU on nyt hampaaton Ukrainan kriisissä, Kulpakko uskoo.
– Nyt pitäisi Suomessakin ymmärtää, kuinka tärkeää – jopa maan turvallisuudenkin kannalta – 100 prosenttinen energiatuotannon omavaraisuus on.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso esittää, että Suomi ryhtyy välittömästi palauttamaan työttömiä maahanmuuttajia kotimaihinsa, koska heillä ei ole hyvää syytä olla Suomessa.
Pappisvallan vastaiset mielenosoitukset ovat Iranissa levinneet yli sataan kaupunkiin. Siitäkin huolimatta, että valtakoneisto on katkaissut internet- ja puhelinyhteydet. Kuvat rajuista väkivaltaisuuksista leviävät maailmalle satelliittiyhteyksien kautta ja ne ovat aivan muuta, kuin Iranin virallisten kanavien välittämä näkymä tapahtumista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan Suomessa eletään outoja aikoja. Miss Suomi menettää kruununsa ystävänsä ottaman ja jakaman kuvan vuoksi, mutta useista vakavista väkivaltarikoksista tuomittu rap-artisti palkitaan Emma-ehdokkuuksilla.
Tilastokeskuksen rekisteriaineisto kertoo vääjäämättömästä muutoksesta pääkaupunkiseudulla. Nuorista yhä suurempi osa on taustaltaan maahanmuuttajia ja vanhat kantasuomalaiset kuolevat pois. Jos segregaatio etenee nykyvauhtia ja kansalaisten yhteisyys katoaa, koko perinteistä yhteiskuntaamme uhkaa mureneminen ja sortuminen.
Viikko sitten Ylen pääuutislähetys uutisoi, että "maahanmuuttoviraston agentti ampui siviilin tämän omaan autoon" Minneapolisissa. Ampumavälikohtauksesta on sen jälkeen saatu uutta tietoa silminnäkijöiden kuvaamilta videoilta, jotka osoittavat, että asiat eivät menneet ihan niin suoraviivaisesti kuin valtamedia meille kertoi. Oikeusministeriö aikoo tutkia surmansa saaneen naisen partnerin yhteydet äärivasemmistolaisiin aktivistiryhmiin.
Pääkaupunkiseudulle on kasaantunut selkeitä maahanmuuttajataustaisten ihmisten keskittymiä. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkimus osoittaa, että pääkaupunkiseudulla on jo 16 asuinaluetta, joissa enemmistö ARA-asukkaista, eli kaupunkien vuokra-asuntojen asukkaista on ulkomaalaistaustaisia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen arvostelee Facebook-kirjoituksessaan SDP:tä ja edellisiä hallituksia Suomen taloustilanteen heikentämisestä. Piisisen mukaan nykyinen hallitus joutuu korjaamaan vuosikymmenien aikana syntynyttä velkaantumista ja rakenteellisia ongelmia.
Iranin uusimman kansannousun symboliksi on noussut kuva, jossa nuori nainen sytyttää savukkeensa uskonnollista johtajaa esittävällä julisteella. Enää tupakan sytykkeeksi kelpaava, liekehtivä ajatolla Ali Khamenei on nyt ikoni, jota levitetään urakalla sosiaalisessa mediassa eri versioina.
Tilastotieteilijä Samuli Salmisen tutkimus "Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla" kertoo Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen pohjalta maahanmuuton sosioekonomisista avainluvuista pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen ensimmäinen versio on julkaistu vuonna 2023.
