LEHTIKUVA
Oikeusministeriössä on valmistunut lakiehdotus hallitusohjelman mukaisista muutoksista vankeus- ja tutkintavankeuslakiin. Tavoitteena on muun muassa parantaa vankilaturvallisuutta ja torjua järjestäytynyttä rikollisuutta.
Lakiehdotus pyrkii varmistamaan, ettei avolaitokseen sijoiteta vankeja, joiden arvioidaan jatkavan rikollista toimintaa tai vaarantavan vankilaturvallisuutta. Vangin rikollisuuden laatuun ja vangin vaarallisuuteen kiinnitettäisiin harkinnassa nykyistä enemmän huomiota. Tarkoitus on myös luopua määräaikaisista sijoituksista avolaitoksiin.
– Uudistuksella mahdollistettaisiin tutkintavangin sijoittaminen varmuusosastolle. Varmuusosastosijoitusten tavoitteena olisi nykyistä selkeämmin rikollisen toiminnan estäminen, vankilaturvallisuuden varmistaminen ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen puuttuminen, oikeusministeriö tiedottaa.
Lakiehdotuksella pyritään myös varmistamaan, että vakavissa yhteiskunnallisissa häiriötilanteissa vankiluvun säätely olisi mahdollista vankiloiden toiminnan turvaamiseksi.
– Lisäksi on tarkoitus edistää vankiloiden ulkopuolisia laitossijoituksia erityisesti päihderiippuvuuksien hoidossa. Muut keskeiset muutosehdotukset koskevat päihteiden käytön ja salakuljetuksen ehkäisemistä vankilassa.
Lausuntokierrokselle lähteneet lakiehdotukset perustuvat pääosin hallitusohjelmaan sekä Rikosseuraamuslaitoksen esittämiin muutosehdotuksiin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ulkomaalaiset rikolliset ovat yliedustettuina Tanskan tilastoissa ja siksi maan hallitus yhä tiukentaa lainsäädäntöä. Jos maassa ei elä maan tavalla, edessä on lähtö maasta. - Vasaran on iskettävä entistäkin lujemmin, muotoilee maahanmuuttoministeri.
Hallitus esittää vuoden 2025 talousarvioesityksessä oikeusministeriön hallinnonalalle määrärahoja kaikkiaan 1,2 miljardia euroa. Kokonaismäärärahan taso on 26 miljoonaa euroa enemmän kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa, kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei huomioida. Lisärahoitusta varattiin muun muassa vankiloiden turvatekniikkaan.
Hallitus on saanut valmiiksi talousarvion ensi vuodeksi. Oikeusministeri Leena Meri kertoo olevansa erittäin tyytyväinen oikeusministeriön saamista lisäpanostuksista.
Viikon suosituimmat
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.
