

Leena Meri. / Matti Matikainen
Leena Meri: Hallituksen esityksen perheenyhdistämisestä tulisi mennä sellaisenaan läpi
Ylen Ykkösaamussa puitiin viime päivinä kohua herättäneen irakilaisperheen tapausta. Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri muistutti, ettei päätöksiä ratkaista huutoäänestyksellä. Asiaa kommentoivat myös kansanedustajat Ben Zyskowicz (kok.) ja Ville Niinistö (vihr.).
Meri sanoi olevansa tyytyväinen siihen, että Suomi on reagoinut viime vuotiseen maahanmuuttovyöryyn, joka on tuonut Eurooppaan yli miljoona pakolaista. Perussuomalaisilla on ollut vanhastaan maahanmuuttopoliittinen ohjelma ja hallitus on toiminut pitkälti sen mukaan.
– Hallituksen esityksen pitäisi mennä sellaisenaan läpi. Perustuslakivaliokuntahan katsoo, että laki voidaan säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, Meri totesi.
Hyvinkääläinen Meri on ensimmäisen kauden kansanedustaja ja varatuomari. Hän toimii eduskunnassa myös perustuslakivaliokunnassa.
Vihreät haraa vastaan, Zyskowiczilta tukea
Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö osallistui samaan radio-ohjelmaan. Hänen mielestään Suomessa on ollut liian nuiva ilmasto viime vuosina näissä asioissa. Uusi laki kiristäisi entisestään jo nyt tiukkaa lakia.
Kokoomuksen Ben Zyskowicz sen sijaan oli vahvasti samoilla linjoilla Meren ja perussuomalaisten kanssa. Hän korosti, että kaikki muutkin EU-maat ennen niin humaanista Ruotsista alkaen ovat kiristäneet perheenyhdistämisen ehtojaan Suomea tiukemmiksi. Suomi ei voi jäädä yksin muita houkuttelevammaksi saarekkeeksi.
Zyskowicz myös oikoi vihreiden esittämiä väärinkäsityksiä.
– Tämä esitys ei koske varsinaisia pakolaisia eli turvapaikan saaneita, mikäli perheenyhdistäminen haetaan tietyn määräajan kuluessa siitä, kun pakolaisstatus on saatu. Tämä ei ole myöskään vastoin EU-direktiiviä eikä vastoin Suomea sitovia kansainvälisiä sopimuksia. Tämän on perustuslakivaliokunta viime viikolla, mm. Ville Niinistö mukana todennut yksimielisessä lausunnossaan, Zyskowicz muistutti.
– Miksi tätä esitetään? Siksi, että kaiken A ja O on, että onnistumme kotouttamaan tänne saapuvat turvapaikanhakijat. Kotoutumisen ehdoton edellytys on, että se määrä, joka Suomeen tulee, on sellainen, että meillä on edes jonkinlaiset onnistumisen mahdollisuudet.
Zyscowicz muistutti, ettei Suomi voi jäädä vetovoimaisemmaksi maaksi kuin esimerkiksi Ruotsi – siellä Ville Niinistön vihreät puoluetoverit ovat hallituksessa kiristäneet perheenyhdistämisen säädöksiä kireämmiksi kuin mitä nyt Suomen hallitus esittää. Säädökset tulevat heinäkuussa voimaan, Zyskowicz huomautti.
– Jos emme onnistu kotouttamisessa, siitä tulisi suuria ongelmia sekä suomalaiselle yhteiskunnalle että tulijoille itselleen, Zyscowicz korosti.
Tulorajat olleet samat ennenkin
Meri muistutti, että perheenyhdistämisessä on ollut samat tulorajat ruokakunnalle kuin ennenkin. Niiden soveltamisala laajenee, mutta tulorajat pysyvät samoina.
– Ville Niinistön puheista sai käsityksen, että hallitus asettaa uusia tulorajoja, mutta näinhän ei ole, Meri oikoi.
– Euroopan ihmisoikeussopimushan lähtee perhe-elämän suojasta. Mutta useassa yhteydessä on todettu, että se ei suojaa kaikkia henkilökohtaisia valintoja, kuten asuinpaikkaa. Eli henkilöillä ei ole mitään ehdotonta oikeutta asettua johonkin maahan ja valita sitä asuinpaikakseen. Alunperinhän pakolaisuus on perustunut tilapäiseen suojaan.
– Direktiivi antaisi mahdollisuuden vielä tiukempiin säädöksiin, joita Suomi ei ole edes ottanut käyttöön, kuten asumisen varmistuminen ja tietyt kotoutumisen kriteerit. Esimerkiksi Saksassa on nämä, Meri totesi.
Emme tiedä kaikkia yksityiskohtia
Viikonloppuna kohutusta pakolaisperheen ”hajottamisesta” Meri sanoi, ettemme tiedä asiasta kaikkia yksityiskohtia, joten siihen ei kannata ottaa suoraan kantaa. Oikeuden pitää saada tehdä työtään rauhassa.
– Minusta on erikoista sanoa, että tämä on ”selvästi epäinhimillistä”. Me emme tiedä yksityiskohtia – annamme korkeimmalle hallinto-oikeudelle työrauhan, Meri sanoi.
Leena Meri viittasi myös eilen julkaistuun Maahanmuuttoviraston tiedotteeseen, jonka mukaan irakilaisperheen asiaa on käsitelty julkisuudessa vain yhdestä näkökulmasta. Viraston mukaan julkisuudessa ei ole esitetty kaikkia irakilaisperheen tapaukseen vaikuttaneita faktoja. Media on siteerannut päätöstekstiä valikoiden, minkä vuoksi tapauksesta on muodostunut yksipuolinen kuva.
Tiedotteessa oli mukana tällainen kohta: ”Pakolaisaseman saamisen jälkeen kotimaahan matkustaminen ja siellä oleskelu on peruste tarkastella pakolaisaseman lakkauttamista, koska tällöin voi olla kyse siitä, ettei henkilöllä enää ole perusteltua pelkoa vainosta.”
Meri tarttui tähän asiakohtaan.
– On erikoista myös, miksei ole kerrottu kaikkea siitä, miten maahan on tultu. Minun huomiotani kiinnitti Maahanmuuttoviraston tiedotteessa, että jos on vieraillut maassa josta on tullut, onko perusteltua pelätä vainoa. Kun en tiedä, onko perheen mies vieraillut Irakissa, en voi tästä käsitystä saada, Meri aprikoi.
Hän korosti myös, että tätä perhettä koskevat päätökset tehdään voimassa olevan lain mukaan, joita ei ole nykyinen hallitus säätänyt.
– Jos huutoäänestyksellä päätämme nämä päätökset niin emme ole enää demokraattinen valtio, Meri muistutti ja piti hallituksen esitystä hallitusohjelman mukaisena.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Meri: Pakolaissopimukset uusiksi – ”Väärinkäytösten, piilottelun ja rahastamisen on loputtava”

PS: Hallitus on luvannut kiristää perheenyhdistämisen kriteereitä täysimääräisesti – ”Ei muuta kuin hihat heilumaan!”
Viikon suosituimmat

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Purra palautti keskustan maan pinnalle: ”Tehän sen rahoituslain teitte”
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Tavio torppasi hankkeet Somaliaan
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi
Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Koneen Säätiön rahoittama liike ja Elokapina tunkeutuivat hakkuutyömaalle – aktivistien väitteet romahtivat faktantarkistuksessa
Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.

Grönroos Espoon ryöstösarjasta: ”Suomi alkaa olla samassa tilanteessa kuin Ruotsi”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan Espoon nuorten ryöstösarja on seurausta vuosia jatkuneesta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän vaatii maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista sekä poliisin resurssien turvaamista.

Seppänen jyrähtää Tavion Somalia-kohusta: ”Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään”
Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään siitä, että hän tekee poliittisen linjauksen kehitysavusta, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.

Somalian avustusrahat jäihin – Vigelius: ”Erinomaista”
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion päätös olla myöntämättä avustuksia Somaliaan suunnattujen kansalaisjärjestöjen avustushankkeille saa kiitosta useammalta suunnalta. - Kun puhutaan toissijaisista menokohteista ja niistä säästämisestä, tämä jos jokin on sitä, sanoo perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää












