LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen vaatii hallitukselta nopeita ja vaikuttavia toimia perinnebiotooppien suojelemiseksi ja hoitotuen pelastamiseksi. Seppänen on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen eduskunnassa.
Perinnebiotoopit – kuten niityt, kedot, hakamaat ja metsälaitumet – ovat perinteisen maatalouden muovaamia arvokkaita elinympäristöjä, jotka ylläpitävät erittäin rikasta lajistoa. Nykyisin niitä on jäljellä enää noin prosentti 1800-luvun lopun määrästä.
– Nämä alueet ovat lajistoltaan kaikkein uhanalaisimpia. Silti juuri nyt Suomi rajaa niitä ympäristötukien ulkopuolelle tiukemmin kuin yksikään muu EU-maa, Sara Seppänen kritisoi.
Suomi on sitoutunut hoitamaan vähintään 46 000 hehtaaria luonnonlaitumia ja perinnebiotooppeja vuoteen 2028 mennessä, mutta tähän mennessä hoidossa on vasta 23 569 hehtaaria – alle 70 prosenttia asetetusta välitavoitteesta.
Seppäsen mukaan yksi merkittävä syy tähän on maa- ja metsätalousministeriön sekä Ruokaviraston kansallinen käytäntö, jonka mukaan tukeen hyväksytään vain yli aarin kokoiset alueet. Tämä on poikkeuksellisen tiukkaa – Ruotsissa sallitaan 5 aaria ja Virossa 10 aaria.
– Tällainen rajaus sulkee pois juuri ne mosaiikkimaiset ja monimuotoisimmat alueet, joita luonto tarvitsee. Samalla EU-rahoitus jää käyttämättä ja hoitotyötä tekevien yrittäjien tulot romahtavat, Seppänen huomauttaa.
Seppänen painottaa, että Suomen tulee käyttää hyväkseen EU:n sallimaa liikkumavaraa tukiehtojen soveltamisessa. Kansanedustajan mukaan myös Helmi-ohjelman puitteissa kunnostetut alueet on palautettava ympäristösopimusten piiriin.
– Nyt tarvitaan nopeita päätöksiä ja tarvittaessa kansallista lisärahoitusta, jotta tilanne ei käänny pysyväksi alamäeksi, Seppänen vaatii.
Kirjallisessa kysymyksessään Seppänen tiedustelee hallitukselta muun muassa aiotaanko aarin rajauskäytäntöä muuttaa EU:n salliman liikkumavaran mukaiseksi, miten jo hylätyt alueet palautetaan tukikelpoisiksi, mihin toimiin ministeriöt ryhtyvät, jotta vuoden 2025 hakukierros turvaa luonnonlaitumien hoidon sekä aiotaanko kansallista lisärahoitusta kohdentaa, kunnes tulkintoja muutetaan.
– Nyt ei saa jäädä lepäämään säädösten taakse. Kyse on sekä luonnon monimuotoisuudesta että suomalaisten laidunyrittäjien toimeentulosta, Seppänen sanoo.
PS ARKISTO
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Laidunnuksen vaikeutuminen suurpetojen vuoksi uhkaa tilojen kannattavuutta. Tämä lisää maaseudun näivettymistä ja vähentää mahdollisuuksia kestävään ruokatuotantoon, ympäristövaliokunnan perussuomalaiset varoittavat.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Expressenin kolumnisti Sofie Löwenmark seurasi muslimiyhteisöjen verkostoitumista Ruotsissa. Hän kirjoittaa, että samaan aikaan, kun poliittisessa keskustelussa korostetaan integraatiota, vahvistuu rinnakkaisyhteiskunta muslimiyhteisöjen tiiviiden verkostojen voimalla. Eikä se ole hänen mukaansa sattumaa.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen uskoo, että tulevaisuudessa eri Euroopan maat tekevät kahdenkeskisiä sopimuksia rajattomista alueistaan ja vapaasta liikkuvuudesta. Tämä tulee johtamaan siihen, että maahanmuutossa epäonnistuneet valtiot joutuvat alistumaan rajatarkastuksiin naapurien suojellessa itseään.
