Ruoka-avun tarve on lisääntynyt merkittävästi vuoden takaiseen verrattuna. Kasvua on eritoten ollut havaittavissa loppuvuodesta 2020. Asia käy ilmi Sininauhaliiton, Ruoka-apu.fi:n ja Kirkkopalvelujen joulukuussa julkaisemasta tilannekatsauksesta.

Ruoka-avun asiakaskunta on koronapandemian myötä monimuotoistunut ja nuorentunut. Apua hakevat nyt yhä useammin työssäkäyvät, lapsiperheet ja opiskelijat.

Suomen Uutiset haastatteli pääkaupunkiseudulla työskentelevää vaikeavammaisten henkilökohtaista avustajaa sekä Helsingin sosiaalipalveluissa työskentelevää lähihoitajaa.

Henkilökohtainen avustaja kertoo, että hänen asiakkaidensa avun tarve on kohentunut keväästä, sillä kotijakelua on lisätty viimeisen puolen vuoden aikana. Ennen koronapandemiaa hän on ollut usein asiakkaidensa kanssa hakemassa ruoka-apua ja on siten tullut seuranneeksi ruoka-avun jakelua ja riittävyyttä.

– Viime keväänä ruoka-avun kotijakelua oli vielä verrattaen vähän. Syksyn aikana tilanne on kohentunut merkittävästi, sillä jakelua hoitaa nyt useampi taho.

Helsingin sosiaalipalveluissa työskentelevä lähihoitaja hakee säännöllisesti ruoka-apua Myllypuron jakelupisteestä.

– Asumiskustannukset, matkakustannukset, vakuutukset, kännykän ja tietokoneen käyttökustannukset, vaatteet, ja auton käyttö työssä hän luettelee kuluja, joihin hän joutuu käyttämään ruokarahansa.

Hän sanoo, että myös palkasta perittävät maksut ovat lisääntyneet ja työttömyysvakuutusmaksun jatkuva nousu on alkanut tulla esille syksystä 2019 alkaen. Tällä hetkellä hän ei tulisi toimeen ilman viikottaista ruokakassia.

– Yritän etsiä halvempaa asuntoa, mikä on vaikeaa. Muistan, että Helsingin kaupunki on joskus aikaisemmin tarjonnut asuntoja työntekijöille alhaisella vuokralla, mutta tästä on varmaan jo 20 vuotta. Mihin ne sellaiset asunnot ovat kadonneet, hän kysyy.

SUOMEN UUTISET