Lyly: ”Toivon, että tästä tulee kattava ratkaisu”

Maanantain jännittävä odotus yhteiskuntasopimuksen kohtalosta päättyi sittenkin myönteisesti pahoista odotuksista huolimatta. SAK ilmoitti aamupäivällä pitämänsä hallituksen kokouksen jälkeen, että keskusjärjestö hyväksyy yhteiskuntasopimuksen alustavasti.

– Tulos oli 14 puolesta ja viisi vastaan ja yksi äänesti tyhjää, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly sanoi kokouksen päätteeksi tiedotusvälineille.

Tyhjää äänesti Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Järviharju. Hän ilmoitti perjantaina liittonsa jäävän sopimusneuvotteluiden ulkopuolelle. Järviharju perusteli, että yhteiskuntasopimuksen joustot ovat jo rakennusalalla jo arkipäivää.

Vastaan äänestivät Lylyn mukaan hallituksen pöydän ääressä PAM, auto- ja kuljetusalan AKT ja elintarvikealan liitto SEL.

Lylyn mukaan sopimus menee nyt eteenpäin kaikkien liittojen pöytiin. Hän arvioi käsittelyn alkavan jo niissä liitoissa, jotka ovat jo esittäneet sopimukselle ehtojaan eli asia on tuttu. Muista liitoista ei Lyly sanonut tietävänsä.

Hallitus auttoi myönteiseen ratkaisuun

Lyly sanoi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) valottaneen neuvotteluiden aikana hyvin hallituksen aikeita ja näkemyksiä veroista sekä pakkolaeista ja lisäsäästöistä.

– Se edesauttoi ja avasi tätä tilannetta myös, Lyly kiitti.

Neuvotteluissa puhuttiin myös ns. Suomen mallista, jonka Sipilä on ottanut äskettäin käyttöön.

– Äskeisessä päätöksessä otettiin kantaa siihen, että SAK on valmis jatkamaan Suomen mallin valmistelua tästä eteenpäin, Lyly kertoi.

Lylyn mukaan Suomen malli tarkoittaa, että jos sopimus tulee kattavaksi, vuoden 2017 syksyllä käytäisiin palkkaneuvottelut kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen pohjalta.

– Katsottaisiin kustannusraamit ja eri vaiheiden jälkeen palkkanormit neuvottelukierroksella, Lyly valotti.

Mallia Ruotsista ja Saksasta

Suomen malli tarkoittaa siis vastaavaa tapaa, joka on jo käytössä Ruotsissa ja Saksassa: palkankorotukset tehdään vientialojen maksukyvyn perusteella niin, että muut alat, kuten esimerkiksi julkinen sektori, eivät saisi sitä suurempia korotuksia. Näin pyritään takaamaan kotimaisen elinkeinoelämän kilpailukyky kilpailijamaihin verrattuna.

Juuri tätä kilpailukyvyn eroa, joka arvioidaan noin 15 prosentiksi Saksaan verrattuna, hallitus koettaa eri toimillaan, kuten kilpailukykypaketilla parantaa.

Sopimusesityksen vaikutukset mm. lomarahoihin ja sosiaalivakuutusmaksuihin menevät liittojen käsiteltäviksi. Palvelualojen ammattiliitto PAM jätti näihin asioihin eriävän mielipiteen.

Yhteinen näkemys löytyy

Lyly kertoo, että Suomen mallista SAK:lla on oma käsityksensä ja EK:lla omansa. Neuvotteluissa heillä oli jo varsin yhtenevä käsitys siitä, millainen Suomen malli olisi ollut. Se jäi neuvotteluiden loppuvaiheessa pois.

– Luulen, että jos siltä pohjalta voidaan neuvotteluita käydä ja jatkovalmisteluita tehdä, uskon, että ratkaisu syntyy, Lyly sanoi.

Veronkevennys halutaan porkkanaksi

Lylyn mukaan SAK edellyttää äänestyspäätöksensä jälkeen vielä, että hallitus toteuttaa pakkolakien poistot ja luopuu lisäsäästöistä ja veronkorotuksista ja toteuttaa vielä veronkevennyksenkin.

– Eli kyllä me hallitukselta ja myös työnantajilta edellytämme paikallisesta sopimisesta tasavertaista neuvotteluasetelmaa. Yleissitovuuden vahvistamisen ja luottamusmiesten aseman vahvistamisen pitää olla keskiössä. Työajan pidennyksen osalta haluamme huomioida, että osa-aikaisten asema ei heikkene, vaan mieluummin paranee tämän seurauksena, Lyly jatkoi.

– Veronkevennyksistä on käyty paljon keskusteluita ja hallitus tekee varmaan omia ratkaisujaan. Viimeistään kesäkuussa nähdään, miten neuvottelut ovat menneet. Nyt tehtiin alustava neuvottelutuloksen hyväksyminen ja kesäkuussa tehdään lopullinen arvio, kun nähdään kattavuus ja kuinka toimenpiteet ovat menneet maaliin tai ovat menossa maaliin, niin se ratkaisee lopullisen kannan. Silloin tiedämme, syntyykö tämä kilpailukykysopimus, Lyly povasi.

Lyly sanoi, että yksi mietittävä polku on veronkevennysten antaminen Suomen mallin vastapainoksi niin, että naisalat, joihin leikkaukset kohdistuvat kovasti, saisivat siitä korvauksen.

– Tämä on polku, jota lähdetään tavoittelemaan, Lyly aprikoi.

Veroratkaisuja huhtikuussa?

Lyly toivoi, että sopimuksesta irtaantuneet liitot voisivat vielä muuttaa mielensä, mutta se on liittojen itsensä päätettävä asia.

Asioista on Lylyn mukaan nyt riittävä selko: liitot neuvottelevat toukokuun loppuun saakka ja hallitus ja muut osapuolet katsovat tuloksia yhdessä kesäkuussa. Hallituksella on huhtikuussa kehysriihi, jossa hallitus voi esittää esimerkiksi veronkevennyksiä. Se sopisi SAK:lle se riittää nyt neuvotteluiden käynnistämiseen.

– Meille riittää se. Nyt on sovellusneuvottelut lähteneet liikkeelle. Ainoa epäselvä asia liittyy veroratkaisuun ja siihen taas liittyy Suomen malli, Lyly kertoi.

Lyly korostaa, että Suomen mallista neuvotellaan laajasti kaikkien osapuolten kesken.

– Tässä on viisi osapuolta, joiden kaikkien pitää neuvotella, myös STTK ja Akava ja Kuntatyönantajat. Kyllä tässä kaikkien pitää olla valmiita, jos Suomen malli aiotaan ottaa neuvotteluiden kohteeksi. Ja sekin vielä, että sitten vasta tiedetään, että jos saamme mallin aikaiseksi, jolla on merkitystä myöskin tulevien kierrosten osalta, Lyly sanoi ja totesi, että nyt on vaikeaa ennustaa tulevaisuuden näkymiä, jotka neuvotteluiden tuloksiin vaikuttavat.

Lyly sanoi SAK:n ehtojen olleen koko ajan selvät: ensin pakkolait pois, sitten lisäleikkaukset pois, verojen kiristykset pois ja lopuksi ovat listalla veronkevennykset.

– Tämä on ollut peruslinjamme ja on yhä. Mutta kun sopimuksessa sanotaan, että toteutetaan nämä kaikki. Liitot ovat tämän todenneet monissa kannanotoissaan ja se on ollut se linja. Nyt pääministeri kävi hyvin selittämässä tilanteen, miten tätä voidaan ryhtyä avaamaan ja Suomen malli on ollut yksi väline tähän. Me vastasimme, että me olemme valmiit keskustelemaan siitä omalta osaltamme. Näistä neljästä muusta osapuolesta emme tiedä, Lyly sanoi.

80 prosenttia palkansaajista mukana

Lyly sanoi vielä, että kun tätä on 11 kuukautta tehnyt, pitää olla optimisti ja täytyy uskoa, että tämä menee maaliin.

Lyly piti sopimusta varsin kattavana: vaikka 40 prosenttia on sopimuksen ulkopuolella, suomalaisista palkansaajista on kuitenkin yli 80 prosenttia lähdössä neuvottelemaan.

– Toivon, että tästä tulee kattava ratkaisu. Jos muitakin tulee mukaan niin hyvä on. Mutta minkään liiton osalta neuvotteluista ei tule helppoja. Varmaan liittopöydissä vielä mietitään, miten näitä sovelletaan ja kuinka kovia paineita on niin liittojen kuin työnantajienkin puolella. Kannattaa olla hötkyilemättä ja katsoa kesäkuussa, mentiinkö maaliin, Lyly totesi.

Hän sanoi huojentuneensa siitä, että neuvottelut saatiin eteenpäin, mutta se huoletti, että jouduttiin äänestämään, eikä kaikkia tyydyttävää sopimusta saatu.

– Siitä kannan huonoa mieltä, ettei saatu sellaista sopimusta aikaiseksi, Lyly pahoitteli.

Lyly kuvasi sopimusta tarpeelliseksi taka-askeleeksi, täysin rinnoin ei tällaista liikettä tehdä.

– Ei voi sanoa, että täysin rinnoin. Tämä on tarpeellinen taka-askel, jotta myöhemmin voimme ottaa askeleita eteenpäin, Lyly sanoi.