Maahanmuutto ja queer-maailmat mukana Suomen Akatemian tutkimusrahoituksessa

Suomen Akatemian rahoittamissa kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen hankkeissa tutkitaan muun muassa maahanmuuttoa, turvapaikanhakua, vihapuheeseen kytkeytyviä tunteita ja ”rajallistamisen intiimiä maantiedettä”. Myös queer- ja transaktivismi on saanut osansa rahoituksesta. Rahaa palaa jopa puoli miljoonaa per projekti.

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen akatemiahankkeet on valittu, tiedottaa Suomen Akatemia. Rahoitusta on myönnetty yhteensä lähes 30 miljoonaa euroa 59 eri hankkeelle.

– Päätöksentekoa ohjasivat tänäkin vuonna rahoitettavien tutkimusryhmien kansainvälisen vertaisarvioinnin kautta todettu laatu, vaikuttavuus ja kyky uudistaa tiedettä, kommentoi toimikunnan puheenjohtaja, professori Sami Pihlström.

”Affektiivinen aktivismi: queer- ja transmaailmojen luomisen paikat”

Mukana tiedettä uudistamassa on muun muassa Tuula Juvosen projekti, joka ”tutkii tapoja, joilla queer- ja transaktivistit ottavat itselleen tilaa ja luovat uusia maailmoja”. Projekti ”osallistuu tieteellisiin keskusteluihin erityisesti affektien merkityksestä queer- ja transaktivismissa sekä tämän aktivismin roolista yhteiskunnallisessa muutoksessa, joka on käynnissä evankelisluterilaisessa kirkossa, muistiorganisaatioissa, taiteessa ja alakulttuuristen yhteisöjen rakentamisessa.”

Apurahan hakijat korostavat sitä, että ”Tampereen yliopistossa toteutettu tieteellinen tutkimus queer- ja transtutkimuksen kentällä on ratkaisevan tärkeää myös julkiselle keskustelulle queer- ja transihmisten elämistä ja elinmahdollisuuksista”. Projekti sai puolen miljoonan euron rahoituksen nelivuotiskaudelle.

Queer-projektia vetävä Tuula Juvonen tunnetaan myös siitä, että hän äskettäin poisti kurssiltaan opiskelijan, joka kyseenalaisti yliopiston opetuksen ”miesten kuukautisista”. Luentoa kritisoinutta opiskelijaa syytettiin muun muassa ”transfobiasta”. Ehkäpä luennolta poistaminen oli yksi konkreettinen esimerkki tavoista, joilla transaktivistit ottavat itselleen tilaa.

”Kehollisten kohtaamisten politiikka turvapaikan hakemisessa”

Pakolaisuus ja turvapaikanhaku ovat esillä monissa tutkimushankkeissa. Yksi niistä on Jouni Häklin vetämä hanke, joka koskee pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden ”kehollisia kohtaamisia” maahanmuuttoregiimin ja vastaanottavan yhteiskunnan kanssa. Hankkeessa tutkitaan muun muassa turvapaikkapuhutteluun sisältyviä kehollisia kohtaamisia.

Tutkimuksessa tuotetun tiedon toivotaan lisäävän ymmärrystä turvapaikka- ja pakolaispolitiikan dynamiikoista. Hanke sai rahoitusta 497 044 euroa.

Vihapuhe ja tunteet

Kaarina Nikunen Tampereen yliopistosta ja Tuija Saresma Jyväskylän yliopistosta tutkivat ”verkon affektiivisia käytäntöjä: vihapuheen tuottamista, kokemusta ja hallintaa digitaalisella aikakaudella”. Hanke on saanut 279 995 euron rahoituksen.

Projektissa tarkastellaan sitä, kuinka vihapuheeseen kytkeytyviä tunteita tuotetaan, koetaan, kierrätetään ja hallinnoidaan. Tutkijat pohtivat myös siitä, kuinka digitaaliset alustat osallistuvat ”affektiivisten käytäntöjen” tuottamiseen ja kuinka vihapuheen hallinnoimisesta on itsessään tullut mediateollisuuden ja digitaalisten infrastruktuurien kannalta keskeinen kysymys myös taloudellisesti.

”Rajallistamisen intiimi maantiede”

Saara Pellander Siirtolaisuusinstituutista tutkii ”karkotettavuutta ja sen vaikutuksia ylirajaisissa parisuhteissa eläviin suomalaisiin sekä heidän lähipiiriinsä”. Rahaa tähän tutkimukseen annettiin 485 619 euroa.

Hankkeessa tarkastellaan kuinka maahanmuuton kontrolli vaikuttaa intiimeihin suhteisiin ja kuinka intiimit suhteet vaikuttavat maahanmuuton kontrolliin. Apurahan hakijoiden mukaan karkotusuhan kanssa elämisen kielteiset vaikutukset ulottuvat ulkomaan kansalaisia pidemmälle: ne vaikuttavat myös heidän suomalaisiin kumppaneihinsa, perheisiinsä ja ystäviinsä.