

Eritrean Asmaran ylänköä. Wikipedia.
Viikon 18/2018 luetuin
Maahanmuuttovirasto: Suurin osa Suomeen lennätettävistä eritrealaisista hakee turvapaikkaa vältelläkseen armeijapalvelusta – vaikka sotaa ei ole, lähes kaikki saavat turvapaikan
Kansanedustaja Ville Tavio (ps.) jätti viime viikon keskiviikkona kirjallisen kysymyksen Eritrean kansalaisten myönteisistä turvapaikkapäätöksistä. Kansanedustaja ihmettelee, miksi yli 95 prosenttia eritrealaisten turvapaikkahakemuksista hyväksytään Suomessa, vaikka maa ei ole sotatilassa. Suomen Uutiset tiedusteli asian laitaa Maahanmuuttovirastolta.
Eritrealaisten turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut Suomessa yli kolminkertaiseksi kolmessa vuodessa. Viime vuonna Eritrean kansalaiset olivat lukumäärältään jo kolmanneksi suurin turvapaikanhakijaryhmä. Heidän edellään tilastossa olivat vain Irakin ja Syyrian kansalaiset.
Lennätetään Suomeen Italiasta
Eritrealaisten turvapaikanhakijoiden määrän valtavan kasvun syyksi paljastuvat EU:n taakanjaon nimissä tehdyt siirrot Italiasta ja Kreikasta Suomeen.
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kertoo Suomen Uutisille, että kesän 2015 turvapaikanhakijakriisin alkamisen jälkeen eritrealaisia on tuotu Suomeen EU:n sisäisinä siirtoina Italiasta 755 ja Kreikasta 9 henkilöä. Samalla aikavälillä muutamia kymmeniä eritrealaisia on tullut itsenäisesti suoraan Suomeen hakemaan turvapaikkaa.
Siirtolentojen kustannuksista vastaa siirtävä valtio, joka saa EU:lta siirtokulujen vastineeksi 500 euron kertakorvauksen per siirretty, Repo kertoo sähköpostiviestissään. Turvapaikanhakijoiden saavuttua Suomeen kaikki kulut ovat tietenkin Suomen vastuulla.
Hakuperuste: armeijakarkuruus
Suurimmalla osalla hakijoista ensisijainen hakuperuste on armeijakarkuruus tai kansallispalvelukseen joutumisen ja sen välttelystä aiheutuvien rangaistusten vaara.
– Suurin osa hakijoista ilmoittaa perusteeksi myös luvattoman maasta poistumisen ja siitä aiheutuvan rangaistuksen pelon, Repo kertoo.
Maahanmuuttoviraston mukaan kansallispalveluksesta karanneilla ja palvelusikäisillä Eritreasta laittomasti lähteneillä henkilöillä on todellinen vaara joutua ankarien, epäinhimilliseksi kohteluksi katsottavien rangaistusten kohteeksi.
Määrittelemättömän kestoiseen ja henkilön liikkumisvapautta rajoittavaan palvelukseen joutumisen voidaan katsoa aiheuttavan Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisen kohtelun vaaran. Virallisesti kansallispalveluksen kesto Eritreassa on 18 kuukautta, mutta käytännössä se saattaa kestää vuosia.
– Edellä mainitut riskit ovat puhtaasti maatiedon valossa valtaosalle eritrealaisista varsin todennäköisiä, Repo kertoo.
Tämän vuoksi eritrealaisille myönnetään EU-tasolla syyrialaisten jälkeen toiseksi yleisimmin suojelua. Eurostatin tilastojen mukaan vuonna 2017 eritrealaisten hakemuksista 92 % tehtiin myönteinen päätös. Suomessa hakemuksista hyväksytään yli 95 %, eli turvapaikka on käytännössä varma.
– Jokainen hakemus tutkitaan kuitenkin yksilöllisesti ja hakijalla on selvittämisvelvollisuus henkilökohtaisten olosuhteidensa ja kokemustensa osalta, Repo kertoo. Mikäli hakija ei riittävästi asiaansa selvitä, myös kielteisiä päätöksiä eritrealaisille voidaan tehdä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäkelä: Rajavartiolaitoksen päällikkö houkuttelee lausunnoillaan laittomia maahantulijoita

Etiopian ja Eritrean sotatila päättyy – Halla-aho: ”Pakolaisten kotiinpaluuta edistettävä”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Iranilaisjohtaja käynnisti varainkeruun Trumpin ja Netanjahun salamurhaa varten: ”Tätä tehdään Euroopassa 10–20 miljoonalla dollarilla”
Kovan linjan iranilainen islamistijohtaja Abdolmajid Kharaghaani on ilmoittanut sosiaalisessa mediassa varainkeruukampanjasta Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun tappamiseksi. Myös Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossin pää on pölkyllä - hänelle vaaditaan teloitusta Iranin valtionmediassa.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.
Uusimmat

Ansiotuloverotuksen vähennykset tasaavat tulonjakoa Suomessa

Perussuomalaisten kannattajat erottuvat kaikkein menokriittisimpinä
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää