Maailmankuulu woke-parodiahahmo Titania McGrath SuomiAreenassa: ”Kulttuurisota on kielellinen kamppailu – kyse siitä, kuka määrittelee sanojen merkityksen ja sen, miten hahmotamme todellisuutta”

Parodiahahmo Titania McGrathin ”isä” vertaa woke-ideologiaa 1600-luvun noitavainoon, jossa kirkuvat ja sormella osoittelevat pikkutytöt saivat tuomioistuimen tuomitsemaan kaksikymmentä ”noitaa” kuolemaan. Samanlaiset, omasta vallastaan huumaantuneet aktivistit yrittävät nykyään hankkia vääristä ajatuksista syytetyille ihmisille potkut.

Englantilainen kirjailija ja toimittaja Andrew Doyle esiintyi Porissa Suomalaisuuden Liiton järjestämässä keskustelussa kertomassa uudesta teoksestaan The New Puritans – How the Religion of Social Justice Captured the Western World (”Uusi Puritanismi – Kuinka sosiaalisen oikeudenmukaisuuden uskonto valtasi länsimaailman”). Keskustelu on katsottavissa MTV Katsomossa.

Doylen avauspuheenvuoron jälkeen woke-ideologiaa analysoivat juristitaustaiset kansanedustaja Onni Rostila (ps) ja kirjailija Jarkko Tontti. Suomen Uutisten toimittaja haastatteli Doylea SuomiAreenan tapahtuman jälkeen.

Pikkutyttöjen joukkohysteria johti noitavainoon

Kirjassaan Doyle vertaa woke-ideologiaa kuuluisiin Salemin noitavainoihin, jotka tapahtuivat Englannista Amerikkaan muuttaneiden puritaanien keskuudessa. Vuonna 1692 Salemin kaupungissa nuoret, 9-17 -vuotiaat tytöt alkoivat saada selittämättömiä, kaatumataudin kaltaisia kohtauksia, joista he syyttivät kylässä asuvia ”noitia”.

Joukkohysteria sai valtavat mittasuhteet. Yhtäkkiä noitia nähtiin kaikkialla. Yhä useammat teinitytöt kokivat joutuneensa noituuden uhreiksi. Yli kaksi sataa ihmistä joutui oikeuden eteen noituudesta syytettyinä, ja parikymmentä teloitettiin. Lisäksi viisi noituudesta epäiltyä kuoli vankilassa.

Doylen mielestä ”eletty kokemus” on woke-ideologian ydinkohtia. Jos joku ”kokee” olevansa noituuden tai rasismin tai syrjinnän uhri, tätä kokemusta ei saa kyseenalaistaa. Salemin noitavainot eivät johtuneet siitä, että pikkutytöt alkoivat yhtäkkiä kirkua ja osoitella ”noitia” sormellaan, vaan siitä, että vallanpitäjät lähtivät mukaan teinityttöjen harhoihin ja käynnistivät noitaoikeudenkäynnit.

Natsijankutusta ja taistelua sanojen merkityksistä

Andrew Doyle kertoo varttuneensa katolisena. Hän on jo pitkään elänyt avoimesti homoseksuaalina ja kannattaa sosiaaliliberalismia, eli laajoja ihmisoikeuksia ja hyvinvointivaltiota. Hän on myös ehdoton rasismin vastustaja. Siitä huolimatta jopa häntä on haukuttu ”natsiksi”.

Doylelle woke-ideologia edustaa totalitarismia liberalismin nimissä: sensuuria, uuskielisyyttä, ryhmäidentiteettejä ja sortaja/uhri-valtarakenteita. Wokettajille oma, subjektiivinen kokemus on kaiken mittapuu. He ovat äänekäs vähemmistö, jonka edessä vallanpitäjät alistuvat.

– Jos he kokevat, että sinä olet ”natsi” tai ”TERF” tai jotain muuta niistä lukuisista sanoista, jotka periaatteessa tarkoittavat vain ”noitaa” tai ”vääräoppista”, niin pelkkä syytös riittää. Todisteita ei tarvitse esittää, Doyle sanoo.

– Nykyään Twitter on täynnä animehahmon näköisiä aktivisteja, joilla on värikäs tukka ja jotka kirkuvat jatkuvasti sanaa ”natsi”, vaikka eivät edes tunne historiaa sen vertaa, että tietäisivät, mitä se tarkoittaa.

– Nuortenkirjailija J. K. Rowlingia kutsutaan fasistiksi, TERFiksi ja transfoobikoksi. Ja häntä haukkuvat ovat pikkutyttöjä, jotka nauttivat uhriutumisen antamasta vallasta.

Kulttuurisota on kielellinen kamppailu

Doyle on huolissaan siitä, että sanat menettävät merkityksensä. Jos natseja, rasisteja, homofobeja ja seksistejä aletaan nähdä joka puolella, vaikka se ei olisikaan totta, kyseiset termit kärsivät inflaation.

– Kun minä näen, että jotakuta haukutaan netissä rasistiksi tai natsiksi, minä oletan automaattisesti, että se ei ole totta, koska 99 prosentissa tapauksista syytös ei ole totta.

– Kulttuurisota on pitkälti kielellinen kamppailu. Kyse on siitä, kuka pääsee määrittelemään sanojen merkityksen ja sen, miten me hahmotamme todellisuutta, Doyle sanoo.

Titanian esikuvat ovat todellisuudessa

Suomen Uutiset kysyi Doylelta, mistä hän sai idean Titania McGrath -parodiahahmoon. Titania on valkoihoinen, etuoikeutettu, nuori nainen, joka on aivan valtavan edistyksellinen: todellinen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden esitaistelija.

Doyle kertoi, että Titanian esikuvat ovat todellisuudessa, koska maailma on täynnä hänen kaltaisiaan nuoria naisia, jotka julistavat ylimielisinä woke-ideologiaansa. Erityisen paljon heitä on Twitterissä, joten se oli sopiva alusta myös parodiahahmolle.

– Tyrannit vihaavat satiiria, Doyle sanoo. Ja suvaitsevaisto vihaa Titaniaa todella paljon.

Parodiasta on tullut totta

Doyle nautti siitä, että alussa kukaan ei tiennyt, kuka Titanian hahmon takana on. Kirjoittajan henkilöllisyys paljastui vasta sen jälkeen, kun Titania oli julkaissut ensimmäisen kirjansa (”Woke: opas yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen”) joka on saatavilla myös suomeksi. Monet Titanian satiirisesti ehdottamat asiat ovat toteutuneet.

– Se on pelottavaa, Doyle sanoo.

Woke-ideologia tarjoaa ”edistyksellisille” ihmisille tekosyyn toimia kuten Titania ja laukoa ylimielisiä ”totuuksiaan” hyvyyden kaapuun verhoutuneena, Doyle sanoo. Ideologiansa siivittämänä ihminen kokee olevansa ”hyvä ihminen” ja ”historian oikealla puolella”, vaikka tekisi asioita, jotka ovat pahoja, vääriä tai jopa sadistisia. Lähes kaikki maailman diktaattorit ovat kokeneet olevansa ”enkelien puolella”.

Yhteiskunnan pitää puolustaa musliminaisia – ei imaameja

Andrew Doyle korostaa itse olevansa sosiaaliliberaali ja avoimen maahanmuuton kannattaja. Hän ei ole silti sokea islamin Britanniassa aiheuttamille ongelmille.

Doylen mielestä viranomaiset ovat tehneet virheen lähtiessään myötäilemään vanhoillisia imaameja sen sijaan, että puolustaisivat musliminaisten oikeuksia. Sama ilmiö näkyy siinä, että suvaitsevaisto ei ole ollut kovin kärkäs puolustamaan Iranissa huivipakkoa vastaan kapinoivia naisia.

Monikulttuurisuusideologia ei toimi, sillä samassa yhteiskunnassa ei voi olla eri sääntöjä eri ryhmille. Doyle korostaa olevansa ehdoton uskonnonvapauden kannattaja, mutta ei voi hyväksyä sharia-tuomioistuimia.

Woke-ideologia perustuu intersektionaaliseen ”uhrihierarkiaan” ja ihmisten jakamiseen eri ryhmiin. Ihmistä kohdellaan ryhmän jäsenenä, ei yksilönä. Pitkälle vietynä tämä johtaa rotuerotteluun ja segregaatioon. Esimerkkinä Doyle kertoo päiväkodeista, joissa vanhempainillat järjestetään ihonvärin mukaan jaetuissa ryhmissä.

Uudet vähemmistöryhmät ovat vallanneet Priden

Nuorelle Andrew Doylelle Pride-kulkue oli turvallinen paikka, jossa hän saattoi vihdoinkin avoimesti pitää poikaystäväänsä kädestä. Nyt monet homot tuntevat, että eivät ole enää tervetulleita Pride-kulkueeseen. Pridestä on tullut yleinen suvaitsevaisuuskarnevaali.

Pride-ideologia keskittyy intersektionaalisuuden hengessä luomaan yhä uusia ryhmäidentiteettejä, joiden kaikkien on saatava oma juovansa sateenkaarilippuun. Jotkut näistä uusista ryhmistä – kuten transaktivistit – vaativat erittäin äänekkäästi ja aggressiivisesti ”oikeuksiaan”, kuten oikeutta päästä naisten pukuhuoneisiin.

Jos perinteiset lesbot ja homot uskaltavat olla eri mieltä siitä, voiko naisella olla pippeli, transaktivistit kutsuvat heitä ”transfobeiksi”. Doylen mielestä tämä on vahingollista aidosti transseksuaalisten ihmisten asialle.

Ensimmäistä kertaa Suomessa vieraillut Doyle jatkoi Porista matkaansa Helsinkiin. Hän toivoi, ettei törmäisi siellä Pride-lippuihin.