

LEHTIKUVA
Maatilojen ahdinko jatkuu – tuottajahintojen nousu ei kata kuluja
Vaikka maatalouden tuotantohinnat ovat nousseet, nousu ei kata tuotantokustannusten kasvua, varsinkaan lihantuotannossa. Kotimaisen sian- ja naudanlihan tuotanto vähenee, kun vuosittain 6-10 % kotieläintiloista lopettaa tuotantonsa. Myös kasvihuonetuotanto supistuu tänä talvena sähkön ja lämmityksen hintojen noustua. Kuluttajat saavat varautua siihen, että kaikkia kotimaisia vihanneksia ei talvella saa kaupasta.
Tänä vuonna tilojen ahdinkoa helpottivat vuosi sitten ostetut edullisemmat tuotantopanokset. Ensi vuonna kaikkien kulujen nousu iskee tiloihin kunnolla. Lannoitteiden ja sähkön saatavuus ja hinta huolettavat. Kotieläintilat eivät juuri pysty sähköä säästämään.
Tuottajahinnat eivät kata tuotantokustannuksia
Tuottajahinnat ovat nousseet, mutta eivät kustannusnousua vastaavasti.
– Katetuotot ovat kaikissa kotieläintuotantosuunnissa edelleen merkittävästi heikommat kuin vuoden 2021 alkupuolella. Vaikeinta on lihan ja kanamunan tuotannossa. Sian- ja naudanlihan osalta tuottajahinnat eivät edelleenkään kata tuotannon muuttuvia kustannuksia, kertoo Suomen Uutisille MTK:n tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen.
Maitotiloilla tilanne on kaksijakoinen.
– Osa maidonjalostajista on pystynyt nostamaan tuottajahintoja, ja huomattava osa kustannusnoususta on siten saatu vietyä hintoihin. Osalla maidonjalostajista tuottajahinta ei ole juuri muuttunut, joten hajonta tuottajahinnassa on poikkeuksellisen suuri.
Maatalouden muuttuvat kustannukset nousevat tänä vuonna noin miljardilla eurolla vuoteen 2020 verrattuna. Jos viljasato on ennusteiden mukainen ja viljan hinta säilyy nykyisellään, niin tuottajahintojen nousu kattaa hieman yli puolet kustannusnoususta.
Viljat saatava talteen
Viime vuonna helteet ja kuivuus pienensivät satoa. Viljatiloilla on koko maan tasolla ennusteiden mukaan tulossa pitkästä aikaa normaali viljasato.
– Tosin se pitää saada vielä kunnialla pellolta pois. Satonäkymien osalta tänäkin vuonna tilanne vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Kaakossa on taas kerran ollut liian kuivaa, kun Pohjanmaan alueella on monin paikoin satanut selvästi liikaa tarpeeseen nähden. Lounais-Suomen tilanne on huomattavasti viime vuotta parempi, arvioi Lappalainen.
Ne viljatilat, jotka ehtivät ostaa tuotantopanokset vuosi sitten ennen kustannusnousua, tekevät MTK:n mukaan taloudellisesti ihan hyvän tuloksen. Jos tuotantopanosten ostaminen jäi kevääseen, niin sitten taloudellinen tuloskin on ihan toinen.
Tilojen koko on kasvanut
– Tilakoon kasvaessa on maataloudessakin saatavissa mittakaavaetua, eli keskimäärin suurempi tila on kannattavampi kuin pienempi. Mutta yleensä nämä suuret tilat ovat investoineita tiloja, joilla on huomattava määrä velkaa. Viimeisen vuoden aikana tapahtuneissa hintasuhteiden muutoksissa nämä investoineet tilat ovat joutuneet kaikkein vaikeimpaan asemaan, koska maksuvalmius on heikentynyt voimakkaasti.
Hyvällä kannattavuudella ei ole mitään merkitystä, jos tila ei lyhyellä aikavälillä pysty maksamaan laskujaan ja lyhentämään lainojaan.
– Nyt pärjäävät tilat, joilla on hyvä maksuvalmius ja vähän velkaa ja jotka ovat onnistuneet tuotantopanosten hankinnan ajoituksessa ja pystyvät sopeuttamaan tuotantoaan hintatilanteiden mukaan, sanoo Lappalainen.
Omavaraisuus uhattuna
Kotieläintuotannossa omavaraisuus on haaste.
– Uudesta investoinnista on näillä hintasuhteilla todella vaikea saada kannattavaa. Kotieläintiloista kuitenkin 6-10 prosenttia lopettaa tuotannon joka vuosi, ja näitä korvaamaan tarvittaisiin investointeja jatkavilta tiloilta.
Kotimainen ruoantuotanto luo työtä ja hyvinvointia Suomeen.
– Lisäksi kotimainen ruuantuotanto on jokaisen kansakunnan itsenäisyyden kulmakiviä kriisitilanteissa, painottaa Juha Lappalainen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- viljatilat Juha Lappalainen sähkön hinnannousu maatilojen ahdinko lannoitteiden hinnat Ruoantuotanto kasvihuonetuotanto maitotilat kotieläintuotanto tuottajahinnat tuotantokustannukset omavaraisuus lihantuotanto MTK Maatalous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Maatalouden kriisi on kärjistynyt siihen pisteeseen, että tukea tarvitaan välittömästi – ”Suomen maatalouden tulevaisuudesta päätetään nyt”

Ruuan hinta räjähtämässä, maatiloja suljetaan jopa 1 200 vuodessa – veronalennukset eivät sovi hallitukselle

Ruokakriisi, hätätila, maatiloja nurin! – ruoantuottajat vihersiirretään konkurssiin (video)

Kike Elomaa: Energian hintapommi osuu kipeästi maatalouteen – ”Jos tilat lopettavat, katoavat työpaikat myös muualtakin”

Hallitus keskittyy ideologiseen puuhasteluun ja keskinäiseen riitelyyn – Meri: Hallituksen toimintakyky ja asioiden priorisointikyky ovat täysin hukassa
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.
Uusimmat

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää











