Mäntylä ja Slunga-Poutsalo: Maahanmuuton ongelmat eivät ratkea väheksymällä tai twiittuilulla

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet vähättelee tarvetta avoimelle keskustelulle maahanmuuton kustannuksista, sanovat perussuomalaisten kansanedustaja Hanna Mäntylä ja puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.

Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Mäntylä ja puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo vaativat eilen, että maahanmuuton kustannukset ja vaikuttavuusarvioinnit otetaan kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Keskustelu alkoi, kun kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma kertoi Espoon sosiaalitoimiston antavan maahanmuuttajille uudet lastenvaunut, suomalaisten tyytyessä käytettyihin.

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet´n mielestä Kauman lausunto ja sitä seurannut keskustelu maahanmuuton kustannuksista ”toistaa maahanmuuttovastaisen keskustelun myyttejä”. Biaudet kertoi näkemyksistään Kotimaa24-uutissivuston haastattelussa.

– THL ylläpitää varsin kattavaa rekisteriä toimeentulotuesta ja sen saajien taustatiedoista. Kummastelemmekin, miksi tilastoista ei tuoteta aktiivisesti tietoa ja tutkimuksia yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämä tiedontuottaminen olisi täysin mahdollista siten, ettei kenenkään yksilösuojaa rikottaisi tai ihmisarvoa loukattaisi, Mäntylä ja Slunga-Poutsalo esittävät.

– Olisi oleellista saada – näiden Biaudet´n mainitsemien ”urbaanilegendojen” sijaan – todennettua tutkimusta eri väestöryhmien saamista toimeentulotuen muodoista ja siitä, kuinka täydentävä ja ennaltaehkäisevä toimeentulotuki kohdentuu. Tällainen tieto auttaisi kohdentamaan myös toimenpiteitä kaikista tehokkaimmin, perussuomalaiskaksikko muistuttaa.

Satojen miljoonien eurojen sijoitus

Mäntylä ja Slunga-Poutsalo korostavat myös tiedon tarpeellisuutta ja vaikutusarviointien tekemistä poliittisen päätöksenteon taustalle.

– Tällainen tutkimustieto olisi oleellista myös eduskunnalle, jossa kuitenkin lainsäädäntötyö tehdään ja valtion varojen käytöstä päätetään. Jos halutaan tehdä päätöksiä kansallinen etu edellä ja varmistaa verovarojen oikeudenmukainen kohdentaminen, on oltava valmiutta myös tuottaa ja hyväksyä sellaista tietoa, joka ei ehkä tue sitä omaa ideologiaa.

– Luulisi, että jokaista vastuullista yhteiskunnallista toimijaa kiinnostaisi saada vahvaa tietoa päätöksentekonsa pohjalle, ja näin myös löytää kipukohdat, joissa vaikuttavuus on heikkoa. Jos pumppaamme kyseenalaistamatta satoja miljoonia euroja johonkin ilman mitään seurantaa tai vaikuttavuusarviointeja, on se vastuutonta. Jostain syystä maahanmuuton kokonaiskustannuksista ei Suomessa haluta tehdä tutkimuksia, vaikka tietoa on kyllä olemassa, Mäntylä ja Slunga-Poutsalo ihmettelevät.

Vähemmistövaltuutettu mainitsi myös toimeentulotukilainsäädännön ja katsoi, että se on hyvin tarkkaan säädelty ja koskee kaikkia tasapuolisesti. Hän piti lainsäädäntöä selkeänä ja sanoi sen olevan kaikkien luettavissa.

– Lait ovat kyllä kaikkien luettavissa, mutta ne jättävät erittäin paljon tulkinnanvaraa ja harkintaoikeutta eri tilanteisiin. On totta, että Suomessa viranomaisten toiminta perustuu lakien ja asetusten soveltamiseen. Jos lait kuitenkin jätetään tietoisesti varsin avoimiksi ja tulkinnanvaraisuutta pyritään ohjaamaan ainoastaan eri oppailla, ollaan aika heikoilla – niin viranomaisten kuin asiakkaidenkin – oikeusturvan kannalta, Mäntylä huomauttaa.

Väsynyt ei jaksa valittaa

Biaudet painotti haastattelussaan myös sitä, kuinka ihmiset, jotka kokevat tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluiksi, voivat valittaa ja kannella asiasta. Mäntylä ja Slunga-Poutsalo ihmettelevät onko vähemmistövaltuutettu tietoinen, kuinka haastavia valitusprosessit ovat muutenkin elämässään heikoilla olevan yksilön kannalta.

– Sosiaalitoimen asiakkaat eivät välttämättä edes tiedä oikeuksiaan. Monet ovat elämässään jo valmiiksi liian heikoilla pystyäkseen viemään asioitaan eteenpäin. Ei ole tavatonta, että ihmisille annetaan päätöksiä, jotka eivät ole edes valituskelpoisia, vaikka niiden kuuluisi olla. Ihmiset alistuvat liian usein annettuihin päätöksiin ja jäävät vaille heille kuuluvia oikeuksia. Usein ne, jotka lähtevät valittamaan epäoikeudenmukaisesta päätöksestä, törmäävät muuriin ja saavat häirikön leiman, kaksikko painottaa.

– Vähemmistövaltuutetun puheista saa mielikuvan, että järjestelmä on sujuva, toimiva ja oikeudenmukainen. Näin asia ei ole. Lainsäädäntö alkaa olla monissa tapauksissa sillä tasolla, että sekä niiden soveltajien että päätösten saajien pitäisi olla monen erikoisalan osaajia.

Demareiden torso vaunuleikki

Biaudet´n mielestä myyttien toistaminen ei palvele oikeiden ongelmien selvittelyä. Lisäksi hän katsoo, että toisten kunnioittaminen tai pyrkimys ihmisarvoiseen kohteluun on tavoitteena tärkeämpi kuin urbaanilegendojen ylläpitäminen.

– Tietämättömyys lisää tunnetusti ennakkoluuloja ja vastakkainasettelua, ja ylläpitää näitä mainittuja urbaanilegendoja. Siksi perussuomalaiset vaativat järjestelmiin ja päätöksiin avoimuutta kaikkien kohdalla. Kyse on myös meidän mielestämme toisten kunnioittamisesta ja pyrkimyksestä ihmisarvoiseen kohteluun. On täysin naurettavaa jumittua asiassa lastenvaunuihin, kun puhutaan hiukan eri mittaluokan asioista. Omalta osaltaan tätä keskustelun tasoa kuvaa myös SDP:n riveistä lähtenyt lastenvaunukampanja: ”Ennakkoluulot lähtevät tiedolla. Kerro vaunuistasi ja lataa kuva häsärillä: ”meidänvaunut #piakauma. Jokainen lapsi on vaununsa ansainnut!”.

– Me katsomme, että ennakkoluuloja ja vastakkainasettelua puretaan hiukan eri tyyppisellä tiedontuottamisella, kuin ihailemalla Twitterissä lastenvaunuja. Jokainen puolue toki hakee uskottavuutta parhaaksi katsomallaan tavalla, perussuomalaiskaksikko hymähtää.