

LEHTIKUVA
Mattila: Hallitus katsoo lääkekorvauksia laajalla katseella
Hallitus ei voi suojella vain yhtä tautityyppiä, vaan tarkastelee lääkekorvauksia laajalla katseella. Lääkekorvausjärjestelmää kehitetään samalla pitkäjänteisesti, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila.
Kansanedustaja Sanna-Kaisa Pekonen (vas.) kysyi eduskunnan kyselytunnilla, miksi kakkostyypin diabeteksen lääkekorvauksia on alennettu. Pekonen maalaili, ettei lääkekorvauksista säästäminen johda edes säästöihin, jos potilas joutuu tinkimään hoidostaan.
Mattila vastasi, että potilaita kyllä hoidetaan joka tapauksessa.
– Kyllä, meillä on säästöjä lääkealalla ja yksi ryhmä. Mutta meillä on myös muita potilasryhmiä, joilla lääkemenot ovat suuria. Entäpä se yksinhuoltajaäiti, jolla on astmalääkkeitä, kannatteko huolta myös heistä? Minusta lääkekorvausjärjestelmää pitää tarkastella tulevaisuudessa kokonaisuutena. Ja kyllä, tasa-arvoisemmin niin, ettei se koske näin yhtä potilasryhmää, vaan voitaisiin kiinnittää huomiota siihen, miten pienituloisten lääkehoito toteutuu, Mattila vastasi.
Diabetes ei vain elintapasairaus
Pekonen kysyi, aikooko hallitus arvottaa ihmisiä elintapojen mukaan.
– Vihjaatteko Te nyt elintasosairauteen? Minä en. Kyllä me kaikki tiedämme, että meillä on myös perimä diabetekseen Suomessa. Meillä on myös moneen muuhun sairauteen perimä, Mattila vastasi.
Hän kertoi, että lääkekorvaus säilyy ja tulee samalle tasolle kuin verenpaine- ja muut sydänlääkkeet eli 65 prosenttiin. Ja sen lisäksi rationaalinen lääkehoito on kirjattu hallitusohjelmaan.
– Teen kaikkeni, että myös lääkkeetön hoito etenee, enkä viittaa todellakaan elintasosairauteen, vaan että lääkkeettömän ja lääkkeellisen hoidon yhdistelmällä olisi mahdollista parantaa väestön hyvinvointia, Mattila vastasi.
Sokerivero on EU:n kainalossa
Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) kysyi, voisiko Suomi ehkäistä diabetesta ja kansanterveyden haittoja sokeriverolla.
Mattila vastasi hallituksen olevan sokeriverossa Brysselin ikeen alla. Pienituloisten lääkekatto tulee myös pysymään ennallaan, jopa laskemaan hieman. Lääkkeetöntä hoitoa tulee edistää, mihin liittyy mm. liikunta.
– Sokeriveron kaltaista järjestelmää, kyllä, minä kannatan henkilökohtaisesti sitä. Miten hallitus voi sitä edistää, jää nähtäväksi, Mattila vastasi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää