Ministeri Ranne: Liikenteessäkin keskitytään nyt perusasioihin – turvallisuuteen ja talouteen

Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt koko Suomea koskevan, päivitetyn 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman lausunnoille tänään. Kyseessä on lakisääteinen suunnitelma, joka päivitetään hallituskausittain. Suunnitelma tehdään vuosille 2026–2037 ja sen visio ulottuu vuoteen 2050 saakka. Suunnitelma pitää sisällään toimenpideohjelman ja valtion rahoitusohjelman.

Päivitystä on työstetty parlamentaarisessa työryhmässä yli vuoden ajan. Työtä on johtanut liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne. Esitys on virkavastuulla valmisteltu virkamiesesitys. Lopullinen liikennejärjestelmäsuunnitelma tuodaan eduskunnalle syksyllä 2025 selontekona. Parlamentaarinen työryhmä ei ole linjannut lausunnoille lähetettävästä suunnitelmaluonnoksesta.

Koko Suomeen turvallinen, toimiva ja kestävä liikenne

Suunnitelma kertoo, miten koko Suomen liikennejärjestelmää tulisi kehittää pitkäjänteisesti. Suunnitelma kattaa kaikki liikennemuodot ja tekee liikennejärjestelmää koskevasta päätöksenteosta tietopohjaisempaa.

– Liikenteessäkin keskitytään nyt perusasioihin. Kun rahaa on niukasti, on paukut pistettävä ensisijaisesti nykyisistä tie- ja raideyhteyksistä huolehtimiseen. 12-vuotisen suunnitelman esitys sisältää mm. linjauksia, joilla huonokuntoisten teiden ja raiteiden kilometrimäärien kasvu saadaan taitettua ja vuosien ajaksi kasvu myös käytännössä pysähtyisi. Korjausvelan kanssa tekee siis tiukkaa, mutta kun talous lähtee kasvuun, on meillä varaa satsata enemmän myös perusinfraan, toteaa ministeri Ranne.

Päivitetty liikennejärjestelmäsuunnitelma muuttuu merkittävästi aikaisemmasta, Marinin hallituksen aikana laaditusta suunnitelmasta. Suunnitelman uudet tavoitteet ovat turvallisuus, toimivuus ja kestävyys. Tavoitteet saavutetaan toimenpideohjelmalla, joka pitää sisällään kaikki eri liikennemuodot, henkilö- ja tavaraliikenteen, liikenne- ja viestintäverkot, palvelut sekä liikennejärjestelmän tukitoimet.

Suunnitelmassa huomioidaan myös Suomen eri alueiden erityispiirteet.

Kumipyörähallituksen jälki näkyy – Suomi on autoilijamaa

Hallitus on tehnyt reilun puolentoista vuoden aikana esityksiä ja päätöksiä tiehankkeista jo lähes 1,5 miljardin euron edestä. Se on jo nyt yli kaksi kertaa enemmän kuin mitä Marinin hallitus satsasi teihin koko kautensa aikana.

Hallitus on tähän mennessä päättänyt 570 miljoonan euron lisärahoituksesta korjausvelan taklaamiseen. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa myös todetaan, että huonokuntoisten maanteiden kilometrimäärä ja siten myös korjausvelan määrä laski vuoden 2024 lisärahoituksen ansiosta. Vuoden 2025 rahoitus näyttää myös lupaavalta.

Voi siis aiheesta todeta, että kyseessä on todellinen kumipyörähallitus, kuten ministeri Ranne on useaan otteeseen todennut.

Ministeri Ranne sanoi jo hallituskauden alussa, että vaikka hallitusohjelma on hyvä, on sen painoisteitä syytä muuttaa enemmän turvallisuutta ja taloutta painottavaksi.

Investointilistalta puuttui useita keskeisiä turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta vahvistavia tiehankkeita. Tässä on nyt onnistuttu, sillä kevään 2024 riihessä hallituksen investointilistalle useita, täysin uusia tiehankkeita, kuten useita vaalikausia toivomuslistalla olleet vt12, vt15 ja vt 21.

– Tarvitsemme lisää ajettuja kilometrejä, lisää autoja, lisää ihmisiä ja tonneja teille, lisää liikenneturvallisuutta. Mitä turvallisempi, toimivampi ja kestävämpi liikenne ja liikennejärjestelmämme on koko Suomessa, sitä enemmän se tuo talouskasvua. Teillä on tulevaisuus! Tähän tarpeeseen päivitetty liikennejärjestelmäsuunnitelma vastaa erinomaisesti, Ranne sanoo.

Lisää rahaa perusväylänpitoon – korjausvelkaa taklataan

Ohjelmassa perusväylänpidon rahoitustasoa esitetään korotettavan merkittävästi. Tavoitteena on taittaa korjausvelan kasvu ja varmistaa väyläverkon ja palvelujen riittävä taso.

Kokonaisuutena perusväylänpidon rahoitus on yhteensä yli 20 miljardia euroa vuosina 2026–2037. Väyläverkon kehittämiseen suunnataan rahoitusta yhteensä noin 6 miljardia euroa sekä palveluihin ja avustuksiin noin 1,8 miljardia euroa.

– Nyt Suomen liikenneverkkoa kehitetään jalat maassa, tosiasiat ymmärtäen, tärkeimpään keskittyen. Suunnitelma näyttää hyvin suomalaiselta ja vastaa kansalaisten, yritysten ja koko yhteiskunnan tarpeisiin.

– Muistutan vielä kaikkia näin joulun alla, että liikenneturvallisuutta rakennetaan yhdessä, ja siinä kaikkein tärkein tekijä on ratin ja istuimen välissä. Ollaan siis joululiikenteessäkin kunnossa ja kunnolla. Toivotan turvallista joulua koko Suomeen!