PS ARKISTO
Kehitysyhteistyön lainsäädäntöön tehdään tällä vaalikaudella suurin uudistus vuosikymmeniin. Säädösvalmistelun taustalla on kehitysyhteistyötä säätelevien lakien vanhentuminen ja puutteellisuus.
Nykyinen lakipohja on ajalta, jolloin kehitysyhteistyö tarkoitti lähinnä lahjarahaa köyhille maille ja kansainvälisille rahastoille, mutta nykyään osa kehitysyhteistyöstä tapahtuu lainojen ja sijoitusten muodossa, jolloin kyse ei ole lahjoituksesta.
Vanhanmallisten yhteistyömuotojen käyttöä vähennetään asteittain tällä vaalikaudella. Lainsäädännön uudistamista valmistellaan ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion hallinnonalalla.
– Kehitysyhteistyötä koskeva lainsäädäntö on pitkälti luotu 1970- ja 1980-luvuilla, eikä se täsmää nykyaikaisen toiminnan kanssa. Annamme entistä vähemmän lahjarahaa köyhille maille. Kehityslainoilla autamme maita kehittymään ja saamme rahat ajan myötä takaisin, ministeri Tavio sanoo.
Kehityspoliittisia lainoja ja sijoituksia myönnetään esimerkiksi kehittyvien maiden infrastruktuuri- ja energiantuotantohankkeisiin, jotka ovat maiden työllisyydelle ja teollistumiselle tarpeellisia, mutta joihin on käytännössä mahdotonta saada puhtaasti markkinaehtoista lainaa.
Kehityslainojen ja -sijoitusten yleistymisen lisäksi toinen muutos Suomen kehitysyhteistyössä on yksityisen sektorin kasvanut rooli eli yritysten osallistuminen kehitysyhteistyöhön.
Ulkoministeriössä on tekeillä neljä lakihanketta, joista kahden arviomuistiot – lainsäädäntö kehitysyhteistyön järjestämisestä sekä kehityspoliittisia lainoja ja sijoituksia koskeva lainsäädäntö – ovat juuri edenneet lausuntokierrokselle.
– Suomi on yksi edelläkävijämaista kehitysyhteistyön keinojen uudistamisessa. Uudella lainsäädännöllä vakiinnutamme Suomelle palautuvien laina- ja sijoitusvarojen roolin. Samalla edistämme suomalaisten yritysten pääsyä mukaan kehitysyhteistyön hankkeisiin ja viemme yritysosaamista, ministeri Tavio kertoo.
Käynnissä olevassa arviomuistiovaiheessa selvitetään myös EU-delegoituun yhteistyöhön liittyviä säännöstarpeita. Suomi saa jo nyt EU:n myöntämää, Suomen laadukkaan erikoisosaamisen puoltamaa rahoitusta kehitysyhteistyöhön ja jatkossa tämän EU:lta Suomen hallintaan saatavan osuuden suuruutta pyritään kasvattamaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitusohjelmassa linjattu Team Finland -uudistus ja Business Finlandin ulkomaantoimintojen integrointi ulkoasiainhallintoon etenee. Päällekkäisyyksien ja byrokratian tilalle otetaan vienninedistämisen ulkomaantoiminnoissa käyttöön yhteinen johtaminen, yhteiset resurssit ja yhden luukun periaate.
Vihervasemmistolla näyttää olevan entistä kovempi hinku jakaa suomalaisten veronmaksajien rahoja kehitysapuna maailmalle.
SDP:n tuoreesta vaihtoehtobudjetista ilmenee, että demarit tahtoo kiristää verotusta - ja samalla kanavoida koko ajan yhä enemmän lisää veronmaksajien rahaa ulkomaille ja maahanmuuttoon.
Suomen kahdenvälistä kehitysyhteistyötä koskevan Somalia-maaohjelman toimeenpano keskeytetään toistaiseksi. Ratkaisun taustalla ovat kielteisen päätöksen saaneiden henkilöiden palauttamisen vaikeudet Somaliaan, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo.
Eilisessä eduskuntakeskustelussa keskusta kritisoi hallituksen päätöstä leikata kehitysapua 1,2 miljardilla eurolla tämän hallituskauden aikana. Keskustan mielestä kehitysavun määrää tulisi päinvastoin lisätä.
Kehitysyhteistyötä uudistetaan tällä hallituskaudella. Uusi strategia nojaa vahvasti kahteen keskeiseen ohjenuoraan: yksityinen sektori saa suuremman roolin kehitysavun toteuttajana ja rajalliset panostukset kohdennetaan tarkemmin niihin maihin, jotka aidosti haluavat kasvaa ja vaurastua. Eduskunnassa käsiteltiin tiistaina ensimmäistä kertaa yhdessä Suomen kauppa- ja kehityspolitiikan selontekoa.
Eduskunnan lähetekeskustelussa käsiteltiin tänään kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selontekoa eli KaKe-selontekoa. Aiheesta esittelypuheenvuoron pitäneen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion mukaan geopoliittisten ja geotaloudellisten jännitteiden kasvu, nousevien ja kehittyvien maiden vahvistuva asema ja talouden riskit edellyttävät muutoksia myös Suomen kauppa- ja kehityspolitiikkaan.
Nykyisessä taloustilanteessa julkisia menoja on asetettava tärkeysjärjestykseen. Niinpä leikkaukset kehitysyhteistyöhön ja maahanmuuton kuluihin saavat jatkoa myös hallituksen tuoreessa ensi vuoden talousarvioesityksessä.
Viikon suosituimmat
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK jätti viime viikolla valituksen hallinto-oikeuteen ministeri Ville Tavion päätöksestä leikata järjestön rahoitusta 6,4 miljoonalla eurolla. Järjestön retoriikan mukaan oikeusvaltiota olisi loukattu. SASK:n oma toimintakertomus kertoo rahoja käytetyn muun muassa hallituksen vastustamiseen ja sateenkaaritoimintaan.
Kansanedustaja Sanna Antikainen pitää vakavana sitä, että vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on tehnyt oikeuskanslerille kantelun sisäministeriön virkamiehestä, joka antoi hallintovaliokunnalle lausunnon sisäisen turvallisuuden selonteosta. Lausunnossa virkamies nimesi jihadistisen, äärioikeistolaisen sekä äärivasemmistolaisen ja anarkistisen ekstremismin merkittäviksi väkivaltauhkiksi Suomessa.
Helsinki on ilmeisen aktiivisesti luopumassa kotimaisen polttoaineen käytöstä kaukolämmön tuotannossa. Energiayhtiö Helen lämmittää pääkaupunkia pähkinänkuorilla, jotka on laivattu Afrikan Norsunluurannikolta asti. Lieneekö kyseessä aito ympäristöteko, vai onko pähkinäralli pelkkää punaviherkokoomuslaisten poliittista hyvesignalointia.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja erityisopettaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä lukuvuoden rytmittämistä uudelleen siten, että kevätlukukaudelle voi tulla pidempi yhtenäinen vapaa pääsiäisen yhteyteen. Opetusministeriö laittoi asian lausunnoille.
Presidentti Trumpin uusimmasta murhayrityksestä epäilty mies on vangittuna. Häntä on pidetty eristyksissä muista vangeista ja erityistarkkailussa itsemurhariskin takia. Ihmisoikeuksien edistämiselle omistautunut tuomari Zia Faruqui oli sitä mieltä, että murhaepäiltyä on kohdeltu poikkeuksellisen tiukasti, joten tuomari päätti aivan ensimmäiseksi pyytää tutkintavangilta anteeksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila hämmästelee Euroopan komission mainoskampanjaa. "Sananvapaus - turvataan se, mikä on tärkeää", mainostaa EU itseään samaan aikaan kun se ajaa yhä kovempia rajoituksia sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan.
Rajalain jatko tulee taas tämän vuoden lopussa eduskunnan käsittelyyn, ja äänestys tulee olemaan menneiden vuosien tapaan tiukka. Nyt esityksen läpimenoa puoltaa myös Britannian uusi päätös. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii vasemmistoliittoa, vihreitä sekä rajaturvallisuuslakia vastustaneita demareita ja RKP:läisiä selittämään kantojaan uudelleen.
Perussuomalaiset julkisti päivitetyn logonsa ja uuden sloganin lauantaina puoluetapahtuma Kiihdytysajoissa. Kasvisruoan ystävänä tunnettu puoluejohtaja Riikka Purra korosti myös PS-kukan terveyshyötyjä.
Viktor Orbánin Unkarissa 80 prosenttia medioista muuttui vuosien saatossa vallan palvelukoiriksi. Toimittajat mustamaalasivat opposition edustajia ja sulkivat silmänsä hallituksen väärinkäytöksiltä. Kun oppositio voitti vaalit, valtamedia sai laittaa lapun uutisluukulle.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi perussuomalaisten entisen kansanedustajan Reijo Tossavaisen kunnianloukkauksesta. Tossavainen oli arvostellut Veronika Honkasalon osallistumista Palestiina-mielenosoitukseen.
