Nato linjasi Venäjän olevan suora uhka – Halla-aho: ”Euroopan on alettava kantaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan”

Suomen Nato-jäsenyys otti tällä viikolla tärkeän askeleen, kun puolustusliitto päätti keskiviikkona Madridin huippukokouksessa kutsua Suomen ja Ruotsin jäseniksi liittokuntaan. Hakijamaiden erimielisyydet Turkin kanssa ratkesivat päivää ennen kokouksen alkamista yhteisymmärrysasiakirjalla. Perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Halla-ahon mukaan on turhaa pohtia, kuka voitti tai hävisi neuvotteluissa. – Laiha sopu on parempi kuin lihava riita, Halla-aho sanoi eilen Ylen A-studiossa.

Turkin aiheuttama viivytys saatiin siis ratkaistua yhteisymmärrysasiakirjalla, joka allekirjoitettiin tiistaina, ennen varsinaisen huippukokouksen alkamista. Kyseessä on löyhä ja monitulkintainen tahdonilmaus.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi eilen Ylen A-studiossa, että epävirallinen asiakirja oli parasta, mitä tilanteessa oli saatavissa, sillä Turkin toiveet ja vaatimukset olivat aluksi kaukana siitä, mihin Suomi ja Ruotsi olivat valmiita tulemaan vastaan.

– Paperi on kompromissi, joka ilmeisen tarkoituksella on jätetty niin väljäksi, että osapuolet voivat kotiyleisön edessä tulkita sitä suotuisalla tavalla. Turkin johto voi kertoa saaneensa mitä halusi, toisaalta Suomi ja Ruotsi voivat sanoa, että eivät antaneet periksi.

– Mielestäni on kuitenkin turhaa tässä tilanteessa kiistellä, kuka neuvottelussa voitti eniten. Laiha sopu on parempi kuin lihava riita, Halla-aho sanoi.

Ei syytä huoleen

Vaikka kyseessä ei ole varsinainen valtiosopimus, sen sisällöstä saattaa syntyä jatkossa tulkinnallisia erimielisyyksiä, ja jo nyt Turkki on esittänyt useiden terroristeiksi epäiltyjen henkilöiden luovuttamista Suomesta ja Ruotsista.

Halla-ahon mukaan asiasta ei ole syytä suuremmin huolestua.

– Suomen ja Turkin allekirjoittamassa paperissa selvästi todetaan, että Suomi käsittelee viipymättä Turkin luovutuspyynnöt, mutta ei olla sitouduttu suoraan luovuttamaan Turkin pyytämiä henkilöitä. Selvää lienee, että Suomi ei tule luovuttamaan niitä henkilöitä, joiden osalta on olemassa oikeuden päätös siitä, että ei voida luovuttaa. Luotan siihen, että turkkilaiset järkevinä ihmisinä tämän ymmärtävät.

Halla-aho huomauttaa, että asiakirja ei myöskään kasaa painetta muuttaa Suomen lainsäädäntöä tai muitakaan käytäntöjä. Asiakirjassa esimerkiksi todetaan, että Suomi ja Ruotsi sitoutuvat olemaan tukematta järjestöjä, joita Suomi ei ole tähänkään mennessä tukenut.

– Arvioisin, että Ruotsille tiedossa on enemmänkin poliittisia ongelmia koska Ruotsin hallitus tällä hetkellä istuu yhden kansanedustajan enemmistön varassa, ja se yksi ääni kuuluu kurdiaktivistille, jonka kanssa Ruotsin hallitus on sopinut tukevansa kurdijärjestöä.

Turkki havahtui tosiasioihin

Halla-aho arvioi, että sopimus saatiin aikaan osittain myös siksi, että Turkki ymmärsi, että sen julkisuuteen esittämät aiemmat vaatimukset muun muassa lakien muuttamisesta eivät voi toteutua.

– Epäilemättä Turkissakin ollaan realisteja sen suhteen, mikä Pohjoismaissa on mahdollista ja mikä ei. Toisaalta Turkissa lienee ymmärretty, että jossain vaiheessa poliittinen pääoma Naton jäsenenä loppuu, eli jonkinlainen ratkaisu oli saatava aikaan.

Turkin huolet terrorismista saavat nyt huomiota, sillä asiakirjan mukaan sopimuspuolten välille myös perustetaan yhteistyömekanismi, jonka tarkoitus on tiivistää terrorismin torjuntaa.

Toisaalta useat Turkin alkujaan esittämät vaatimukset olivat hyvin epämääräisiä.

– Ehkä Turkin tosiasiallisena tavoitteena oli vain nostaa esille omia turvallisuushuoliaan ja toiveitaan keskusteluun Naton sisällä. Suomi ja Ruotsi olivat tässä vain työkaluja, joiden avulla asiat oli mahdollista nostaa agendalle, Halla-aho sanoi.

Yhdysvallat ei julkisesti ottanut kantaa Turkin erimielisyyksiin Suomen ja Ruotsin kanssa, mutta kulissien takana tapahtui paljon asioita. Tiedetään esimerkiksi, että USA:n presidentti Joe Biden soitti turkkilaiselle kollegalleen Recep Tayyip Erdoganille tiistaiaamuna ja kehotti tätä hakemaan ratkaisua. Eilen USA ilmoittikin tukevansa Turkin halukkuutta hankkia uusia F-16-hävittäjiä.

Halla-ahon mukaan ei kuitenkaan ole vielä selvää, hyväksyykö USA:n kongressi asekaupan.

– Toistaiseksi asiasta on vain presidentti Bidenin julistuksenomainen lausunto, joten asiasta voi tulla ongelmia kongressissa.

Vanha maailma tuli takaisin

Madridin kokouksessa Nato on sopinut uudesta strategiasta, joka määrittelee Venäjän olevan suora uhka liittokunnalle.

Halla-ahon mukaan linjaus on itsestäänselvyyden toteamista.

– Venäjä on ainoa Eurooppaan kohdistuva sotilaallinen uhka. Ylipäätään vielä kymmenen vuotta sitten Naton tehtävät ja rooli ajateltiin täysin toisenlaisina, eli että suuret sotilaalliset konfliktit ovat menneisyyttä, ja että uhkakuvat liittyisivät vain terrorismiin. Tämän vuoksi monessa Nato-jäsenmaassa sotilaallista suorituskykyä ajettiin alas. Nyt ollaan herätty vanhan maailman paluuseen.

Halla-ahon mukaan uusi tilanne vaatii uudenlaista ajattelua ja toimia Euroopassa.

– Ennen kaikkea Euroopan on alettava kantaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys toteutuu joka tapauksessa vasta sen jälkeen, kun jäsenyydet on hyväksytty jäsenvaltioiden parlamenteissa. Tämä tapahtunee aikaisintaan loppuvuodesta, mutta voi hyvin kestää jopa ensi kevääseen saakka.