Niinistö: Jalkaväkimiinat saatava takaisin

Perussuomalaiset esittää maamiinojen hankkimista takaisin. Varapuheenjohtaja Jussi Niinistö kertoi asiasta perjantaina työmiehen tuumaustunnilla perussuomalaisten puoluetoimistossa. Asia liittyi puolueen puolustuspoliittista ohjelmaan, jota Niinistö esitteli.

Jotta miinat saataisiin takaisin, täytyisi Suomen irtautua Ottawan miinasopimuksesta, johon Suomi liittyi presidentti Tarja Halosen kaudella ja ohjauksessa. Eräiden tietojen mukaan jo noin 90 prosenttia jalkaväkimiinoista on tuhottu. Niitä räjäytettiin runsaasti viime kesänä.

– Toivomme, että tämä järjetön päätös saadaan peruttua, Niinistö toivoi.

– Emme ole tässä asiassa enää yksin. Myös kokoomuksen puoluekokouksessa kannatettiin hanketta, vaikka puoluejohto ei ajatusta tukenut.

Miinojen käyttöä puolustaa Suomen pitkä raja: suomalaisessa maastossa mikään ase ei korvaa jalkaväkimiinoja.

– On selvitettävä mahdollisuudet irtautua Ottawan sopimuksesta ja enemmistön saaminen päätöksen taakse. Keskusta on tässä asiassa temppelin harjalla. Meidän täytyy myös ylläpitää kykyä valmistaa miinoja nopeasti ja massamaisesti tarpeen niin vaatiessa. Se ei ole kovin vaikeaa eikä mitään rakettitiedettä, Niinistö totesi.

Asevoimien rahoitus
saatava kuntoon

Puolustuspoliittinen ohjelma päivittää edellisen vuonna 2011 tehdyn ohjelman tähän päivään. Peruslinja pysyy samana, mutta rahoitusta painotetaan jopa vielä vahvemmin.

Puolustusvoimien suorituskyky täytyy palauttaa vahvaksi nostamalla rahoituksen tasoa.

– Rahoitusta pitää lisätä 50 miljoonalla eurolla vuodessa indeksien päälle niin, että vuonna 2020 kasvua tulee yhteensä 150 miljoonaa – ja indeksit päälle.

Olemme valmiit myös enempäänkin, Niinistö linjasi.

– Puolustusmäärärahojen leikkaaminen 10 prosentilla oli ainoa asia, jossa Jyrki Kataisen (kok.) hallitus onnistui. Tämä korjaus paikkaisi vasta noin puolet tästä leikkauksesta, Niinistö huomautti.

Asevelvollisuutta
ei saa lyhentää

Asevelvollisuutta ei saa enää lyhentää. Sitä on lyhennetty jo jopa viiteen ja puoleen kuukauteen – neljästä kuukaudestakin on puhuttu, mutta perussuomalaiset ei siihen suostu.

– Neljässä kuukaudessa voi kouluttaa varusmiehen, mutta hän ei opi siinä ajassa toimimaan joukon osana, Niinistö perustelee.

Asevelvollisuuden täytyy myös pysyä puolustuksen perustana. Valikoivuutta puolue ei kannata: se johtaisi kansainvälisten esimerkkien mukaan ammattiarmeijaan, kuten kävi Ruotsissakin, joka ottaa asiassa nyt taka-askeleita.

Sukupuolten tasa-arvoa ei puolue toisi puolustukseen, vaikka Norjassa on näin tehty, mutta naiset voitaisiin ottaa kutsuntoihin, jotta maanpuolustustietoisuus kasvaisi tyttöjenkin keskuudessa, Niinistö tuumaili.

Natosta tarvittaessa
kansanäänestys

Perussuomalaiset painottaa puolustuspolitiikassaan itsenäistä puolustusta. Puolue ei rakenna puolustuspolitiikan tulevaisuutta EU:n varaan, koska EU:lla ei ole omia puolustusvoimia, eikä niitä myöskään tule. Naton kanssa tehdään yhteistyötä. Nato-jäsenyydestä täytyy tehdä selvitys, jossa punnitaan hyödyt ja haitat.

– Ensisijaisesti panemme oman puolustuksemme kuntoon. Natosta täytyy selvittää hyödyt ja haitat. Tarvittaessa täytyy tehdä neuvoa-antava kansanäänestys. Mahdollisena vauhdittajana tässä asiassa olisi todennäköisemmin Ruotsin Nato-jäsenyys, Niinistö sanoi.

Pohjoismainen yhteistyö on luontevampaa kuin väkinäinen EU-yhteistyö. Se sujuu jo mainiosti Ruotsin ja Norjan ilmavoimien kanssa. Valtiosopimuksia ei kuitenkaan ole solmittu ja puolustusliitto on poissuljettu.

-Pohjoismainen yhteistyö ei ratkaise rahoitusongelmia eikä annan turvatakuita. Omaa päätösvaltaa ei saa antaa Suomesta muualle: emme voi luovuttaa mitään puolustuskykyä ulkomaiseen hallintaan, kuten esimerkiksi laivaston johtoa Ruotsille, Niinistö linjasi.

Mallia Ruotsin puolustusteollisuudesta

Sen sijaan huoltovarmuudessa ja puolustusteollisuudessa täytyy ottaa mallia Ruotsista. Suomi on menettänyt asekauppoja, kun ei ole myöntänyt lupia aseiden vientiin. Ongelma koskee eritoten Sakon kivääritehdasta, jonka omistaa italialainen Beretta. On pelätty jopa joidenkin asetyyppien valmistuksen siirtämistä ulkomaille, kun Italia olisi myöntänyt vientiluvan, mutta Suomi ei.

– Olemme ampuneet omaan jalkaan. Suomi on Euroopan tiukin aselupien myöntämisessä. Meidän tulisi ottaa oppia Ruotsista oman puolustusteollisuutemme ja huoltovarmuutemme turvaamisessa, Niinistö suositteli.

Puolueen mukaan Suomi jatkaa kansainvälistä toimintaa, mutta oma puolustus etusijalla. Myös YK-tehtävissä painotetaan tehtäviä, jotka parantavat omaa puolustuskykyä. Ja jos joukkoja lähetetään, niitä pitää tukea täysin voimin, vaikka itse lähettämisestä olisi kiistelty, kuten viimeksi Afganistanin kohdalla.

Artikkelin otsikkoa muutettu 13.2.2015 klo 15.27.