Nyt se on tutkittu: Woke on median lietsoma, todellisuutta vääristävä kupla

2000-luvun yhteiskunta on historiaan nähden poikkeuksellisen suvaitsevainen erilaisuutta kohtaan. Samaan aikaan termit kuten rasismi, transfobia, homofobia ja islamofobia ovat mediassa esillä enemmän kuin koskaan. Varsinkin woke-liikehdintä on vaikuttanut näiden termien kautta ihmisten mielikuviin ja asenteisiin maailmasta. Tutkijat ovat havainneet, että woken myötä ihmisten käsitykset yhteiskunnan ongelmista ovat vääristyneet.

Tähän mennessä jo useampi tutkija on selvittänyt todellisuuden ja woke-mielikuvien välistä epäsuhtaa perusteellisilla analyyseillä.

Pakkomielteinen rasismipuhe liioittelee ihmisten ennakkoluuloisuutta

Kentuckyn osavaltion yliopiston politiikantutkimuksen apulaisprofessori Wilfred Reilly muistutti epäsuhdasta rasismiin liittyvien mielikuvien ja todellisuuden välillä. Arvovaltaisen Newsweek-lehden kirjoituksessa viime keväänä Reilly nosti esille, että mielikuvat rasismista ovat kasvaneet samalla, kun ihmisten ennakkoluuloiset asenteet tummaihoisia kohtaan ovat vähentyneet. Havainnoille löytyy tukea mm. Manhattan-instituutin vuoden 2021 tutkimuksesta sekä Reillyn omasta data-analyysistä.

Reilly tarjoaa varteenotettavan selityksen tälle epäsuhdalle: Yhteiskunnassa vallitsee ”pakkomielle” puhua rasismista. Sanat kuten ”rasisti” ja ”rasismi” ovat määrältään moninkertaistuneet johtavissa medioissa 1980-lukuun verrattuna. Tutkija huomauttaa, että 2020-luvulle tultaessa arkista mediaympäristöä ovat määrittäneet lehtien otsikot kuten ”Ei ole mitään pelottavampaa kuin vihainen valkoinen mies” tai ”Valkoiset miehet pitää pysäyttää (se on koko planeetan kohtalonkysymys)”.

Amerikkalaiset ja erityisesti etnisiin vähemmistöihin kuuluvat kansalaiset ovat nykyisin aiempaa tietoisempia rasismista. Asia ei kuitenkaan ole Reillyn mukaan yksiselitteinen. Samalla ihmiset nimittäin ”tietävät” rasismista sellaisia asioita, jotka eivät pidä paikkaansa. Hänen mukaansa ihmisillä on tapana olettaa julkisen huomion tarkoittavan aina todellista yhteiskunnallista kriisiä. Mitä enemmän rasismista puhutaan, sitä suurempana ongelmana sitä pidetään.

Reilly havainnollistaa mielikuvien ja todellisuuden epäsuhtaa. Yli puolet vasemmistolaisista amerikkalaisista arvioi esimerkiksi, että poliisi tappaisi vuodessa enemmän kuin 1000 aseetonta tummaihoista miestä. Vuonna 2022 luku oli seitsemän, mikä edustaa tilastojen valossa tavallista vuotta.

Woke-sanasto valloitti median muutamassa vuodessa

Uusiseelantilainen tutkija David Rozado selvitti viime vuonna woke-sanaston yleistymistä maailman medioissa. Hän havaitsi tilastoista seikan, joka vastaa monien arkisia kokemuksia: Woke-liikkeelle läheiset huolenaiheet ennakkoluuloista kuten rasismista, seksismistä, homofobiasta ja islamofobiasta olivat saaneet pienessä ajassa huomiota räjähdysmäisen kiihtyvään tahtiin. Tämä kävi ilmi tiettyjen avainsanojen määrän lisääntymisestä.

Rozado käytti lähteenään 90 miljoonaa uutis- ja mielipidekirjoitusta 124 suositusta medialähteestä, 36 eri maasta, kuudelta eri kulttuurialueelta: Englanninkielisistä länsimaista, Manner-Euroopasta, Latinalaisesta Amerikasta, Saharan eteläpuolisesta Afrikasta, Lähi-idästä ja Aasiasta. Otanta kattoi koko 2000-luvun vuoteen 2021 asti.

Tulosten mukaan woke-sanasto lähti leviämään länsimaissa 2010-luvulla ja yleistyi ympäri maailmaa vuoden 2015 jälkeen. Rozadon esittämät graafit identiteettipoliittisten termien esiintymistiheydestä näyttävät äkkijyrkkää kasvua 2010-luvun lopulla. Tutkimus asettaa kyseenalaiseen valoon väitteet, jotka pyrkivät vähättelemään woke-ilmiön merkitystä ja luonnetta muoti-ilmiönä.

Rozadon mukaan woke näkyy länsimaisten medioiden kielessä kahdella eri tavalla. Tietyt fobiatermit pyrkivät alleviivaamaan ennakkoluuloja ja vihamielisyyttä erilaisia vähemmistöjä kohtaan. Vastaavasti toiset agendatermit kuten ”diversiteetti” ja ”inkluusio” esittävät sosiaalisen oikeudenmukaisuuden aktivismia positiivisessa valossa. Rozadon graafista näkee, että tämä sanasto on ilmestynyt kuin tyhjästä ja omaksuttu osaksi arkista sanastoa vasta aivan viime vuosina.

Tutkimuksessa tunnistettiin myös, että eri kulttuurialueilla käsitteitä käytetään eri tarkoituksiin. Siinä, missä länsimaisessa mediassa woke-sanastoa käytetään enimmäkseen oman yhteiskunnan itseruoskintaan, lännen vastustajat käyttävät termejä länsimaiden kritisointiin ja jopa pilkkaamiseen.

Venäjän valtiollinen media käyttää wokea luodakseen lännestä hullunkurisia karikatyyrejä. Myös Kiinassa irvaillaan länsimaiselle wokelle, ja ilmiölle on syntynyt jopa oma erityinen terminsä, ”baizuo”.

Jo kolme vuotta sitten Ayaan Hirsi-Ali huomautti islamistien valjastaneen woken omaan lännen vastaiseen valtapeliinsä.

Asiat näyttävät kuitenkin muuttuvan nopeasti. Kuluneen vuoden aikana woke on ajautunut maailmalla syöksykierteeseen. Sen voi odottaa näkyvän tulevaisuuden tilastoissa woke-sanaston hiipumisena.