

LEHTIKUVA
Oppositiojohtajat Halla-aho ja Orpo väittelivät ihmisoikeuksista ja maahanmuutosta: ”Oikeus tulla Suomeen ja asettua tänne elätettäväksi veronmaksajien rahoilla ei ole mikään ihmisoikeus”
Petteri Orpon mukaan perussuomalaisten ja kokoomuksen suurin ero ilmenee siinä, että perussuomalaiset ylipäätään suhtautuvat nuivasti maahanmuuttoon. Jussi Halla-aho tarkensi, että perussuomalaiset haluavat lopettaa humanitaarisen maahanmuuton, koska se on kustannustehoton tapa auttaa ihmisiä ja vahingollista vastaanottavalle yhteiskunnalle.
Ylen A-studion vieraina maanantai-iltana nähtiin suurimpien oppositiopuolueiden puheenjohtajat, perussuomalaisten Jussi Halla-aho ja kokoomuksen Petteri Orpo.
Tv-juontaja Katri Makkonen oli etukäteen kysynyt Halla-aholta ja Orpolta kolme keskeistä asiaa, joilla heidän johtamansa puolueet eroavat toisistaan.
Orpon mielestä perussuomalaiset olisi vasemmistolainen populistipuolue siinä missä kokoomus on maltillinen oikeistopuolue. Halla-Aho totesi, että ministeri Li Andersson on äskettäin määritellyt perussuomalaiset oikeistopuolueeksi.
– Meitä haukutaan tilanteen mukaan joko vasemmisto- tai oikeistopuolueeksi. Näkisin, että paremminkin perussuomalaiset on ihan jo kannattajaprofiilinsakin puolesta perinteisen vasemmisto-oikeisto-akselin ulkopuolella.
Halla-aho myös totesi, että perussuomalaisilla on selkeät painopistealueet ja selkeät kannat niihin, eikä perussuomalaiset poukkoile trendien perässä. Orpon mukaan kokoomuksen politiikka on ollut vastuullista niin hallituksessa kuin nyt oppositiossakin.
– Emme me juokse trendien perässä, Orpo puolustautui.
Turvapaikkashoppailijat eivät ole hädässä
Kokoomuksen mukaan perussuomalaisten mielestä ihmisoikeudet eivät kuuluisi kaikille. Halla-aho vastasi, ettei väite pidä paikkaansa.
– Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, mutta esimerkiksi oikeus tulla Suomeen ja asettua tänne elätettäväksi veronmaksajien rahoilla ei ole mikään ihmisoikeus. Viime vuosina suurin osa turvapaikanhakijoista on tullut Ruotsista ja sitä ennen seitsemän tai kahdeksan turvallisen maan läpi. Me katsomme, että nämä ihmiset eivät ole todellisessa hädässä, vaan he ovat turvapaikkashoppailijoita, Halla-aho sanoi.
Orpon mukaan perussuomalaisten ja kokoomuksen suurin ero ilmenee siinä, että perussuomalaiset ylipäätään suhtautuu nuivasti maahanmuuttoon, myös työperäiseen maahanmuuttoon.
– Minusta tässä on meidän puolueidemme suurin ero, kokoomusjohtaja sanoi.
Halla-aho tarkensi, että perussuomalaiset haluaa lopettaa humanitaarisen maahanmuuton, koska se on ensinnäkin kustannustehoton tapa auttaa ihmisiä ja toiseksi se on vahingollista vastaanottavalle yhteiskunnalle.
– Työperäistä maahanmuuttoa sinänsä emme vastusta. Me kyllä vastustamme halpatyövoiman maahanmuuttoa, koska se vääristää työmarkkinoitamme ja aiheuttaa monenlaisia yhteiskunnallisia ongelmia.
Vääristymä Postin johdon ja työntekijöiden palkkojen välillä
Puoluejohtajilta kysyttiin mielipidettä Postin johtajien toiminnasta ja ymmärtävätkö johtajat mitä ovat vaatimassa henkilöstöltä. Juontaja Makkonen kysyi myös näkemystä valtio-omistajan toiminnasta.
Halla-ahon mukaan Postin johdon palkkioiden ja ruohonjuuritason postin työntekijöiden palkkojen välinen epäsuhta on muuttunut vääristyneeksi.
– Valitettavasti olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa Posti joutuu kilpailemaan yksityissektorin kanssa ja yksityissektori pystyy käyttämään halpaa työvoimaa. Jos Suomesta ei löydykään ihmisiä, jotka suostuvat tekemään nälkäpalkalla töitä, niin kolmansista maista löytyy varmasti. Posti sitten on lähtenyt tähän mukaan.
– Meidän näkemyksemme on se, että Posti on ennen kaikkea julkista palvelua tuottava organisaatio, jonka tehtävä on varmistaa se, että ihmisille kulkee posti kohtuuhintaan ja kohtuullisessa ajassa, Halla-aho painotti.
Makkonen tivasi Halla-aholta, putoaisiko Postin työehtojen heikentämiseltä todella pohja pois ilman matalapalkkamaahanmuuttoa.
– Totta kai. Kehitysmaasta tulevan ihmisen kannattaa ottaa työpaikka Suomesta vastaan millä tahansa palkalla, koska hän saa sen työpaikan mukana oleskeluluvan ja todennäköisesti pääsee sen jälkeen loppuelämäkseen suomalaisen sosiaaliturvan piiriin. Kuitenkin tänne tulevien matalapalkkatyöntekijöiden työllisyysaste romahtaa muutamassa vuodessa, Halla-aho vastasi.
Halpatyövoimalla hamutaan palkka-alennuksia
Orpokin paheksui yritysjohtajien palkitsemiskäytäntöjä. Kuitenkin Orpon mukaan Suomeen tarvitaan lisää ulkomaalaisia työntekijöitä, koska Suomessa ei riittäisi työntekijöitä eri tehtäviin.
– Suomessa työntekijät ovat työehtosopimusten piirissä. Ne määrittävät sen, millaista palkkaa maksetaan. Sama palkka on tarjolla kaikille. Työntekijöitä tarvitaan postinjakeluun, linja-auton kuljettamiseen ja niin edelleen, Orpo sanoi.
Halla-aho vastasi, että yleensä kun puhutaan työllisyydestä, tuijotetaan liian yksisilmäisesti työllisyysastetta.
– Pitäisi tarkemmin katsoa, mitä se työllisyysaste on syönyt. Saako työstä sellaista palkkaa, millä pystyy elämään. Kun katsotaan, millaisia palkanalennuksia Postin työntekijöille on tulossa ja millaisilla palkoilla matalimmissa tuloluokissa tehdään työtä, niin ei sillä palkalla voi asua esimerkiksi pääkaupunkiseudulla eikä sellaista työtä kannata ottaa vastaan.
– Tähän sitten ratkaisuksi tarjotaan sitä, että tuodaan halvempia työntekijöitä ulkomailta, Halla-aho paheksui.
Perussuomalaisten puoluejohtaja myös tiivisti, miksi perussuomalaiset vastustaa haittamaahanmuuttoa.
– Haittamaahanmuutto lisää julkisen sektorin kustannuksia ja lisää tarvetta verottaa tuottavaa työtä ja yrittämistä.
Työssäkäyvien ihmisten ostovoimaa parannettava
Puoluejohtajilta kysyttiin konkreettisia keinoja työllistymiseen. Orpo viittasi kokoomuksen 16 kohdan ohjelmaan, joka Orpon mukaan tuottaisi maahan 60 000 työpaikkaa.
– Ne ovat toteutettavissa olevia keinoja. Siellä on työttömyysturvan porrastamista, sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista, verotuksen keventämistä ja monia tärkeitä asioita, Orpo sanoi.
– Voidaan toisaalta kysyä, miksi kokoomus ei sitten toteuttanut näitä uudistuksia viimeisen 12 vuoden aikana, välillä pääministeripuolueena ja viimeksikin tosiasiallisena ykköspuolueena hallituksessa? Halla-aho kysyi.
Perussuomalaisten johtaja korosti yritysten kilpailukyvyn parantamista ensisijaisena keinona työllistymisen parantamiseen.
– Suomen talous on pitkälti vientisektorin varassa. Meillä on vientialoilla muutamia kivijalkoja, ja siksi on pidettävä huolta siitä, että niiden kilpailukyky säilyy eikä sitä rapauteta esimerkiksi suuruudenhulluilla ilmastotavoitteilla.
– Miten sitten voidaan edistää työllisyyttä palvelualoilla? No sillä, että työssäkäyvillä ihmisillä on ostovoimaa. Tämä liittyy esimerkiksi keskituloisten ihmisten työn verottamiseen, asumiskustannuksiin, polttoaineen hintaan eli lähes kaikkeen, Halla-aho sanoi.
Ilmastotoimilla ei pidä rapauttaa Suomen teollisuutta
Juontaja Makkonen tivasi Halla-aholta, onko hän todella sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen vastaiset toimet rapauttavat Suomen teollisuuden kilpailukykyä.
– On aivan selvää, että jos esimerkiksi polttoaineiden hintoja nostetaan, se vaikuttaa kuljetusalaan, se siirtyy kaikkien tuotteiden hintoihin ja se vaikuttaa ihmisten ostokykyyn, Halla-aho sanoi.
Orpo sanoi olevansa Halla-ahon kanssa samaa mieltä siitä, ettei kilpailukykyä pidä heikentää ilmastotoimilla.
– Meillä on olemassa myös järkeviä keinoja tehdä vastuullisia ilmastotoimia ilman, että tavallisen kotitalouden elämä tehdään kalliimmaksi tai hankalammaksi. Erona on vain se, että minä oikeasti uskon siihen, että ilmastonmuutos on totta ja että se on ihmisen aiheuttamaa ja meidän pitää tehdä oma osamme.
– Tuo on tuollaista poseerausta, Petteri, Halla-aho sanoi väliin.
– Ei ole, meillä on olemassa keinoja, Orpo sanoi.
Halla-aho jatkoi, että se ei ole vielä ilmastotoimi, että Orpo vakuuttaa kaikesta sydämestään uskovansa ilmastonmuutokseen.
– Eihän se ole oleellista. Emme me kyseenalaista ilmastonmuutosta. Me kyseenalaistamme sen, pystyykö Suomi suuruudenhullulla ilmastopolitiikalla pelastamaan ilmaston, joka on globaali ilmiö.
Opposition yhteistyö on mahdollista
Perussuomalaiset on suurin oppositiopuolue ja ylivoimainen gallup-suosikki. Tällä hetkellä perussuomalaisten kannatus on jo 23 prosenttia ja kokoomuksen 17,3 prosenttia. Yle-juontaja Makkonen huomautti, ettei oppositiossa ole vielä juurikaan nähty yhteistyötä.
– Milloin on sen aika ja missä aiheissa? Makkonen kysyi.
Halla-aho vastasi, ettei oppositiossa yleensä muodosteta sellaisia koalitioita kuin hallituksessa, joten pitäisi tarkentaa, mitä yhteistyöllä tarkoitetaan.
– Vaikka yhteinen välikysymys, Makkonen ehdotti.
Halla-aho totesi, että kokoomushan teki välikysymyksen, eikä pyytänyt perussuomalaisia mukaan.
Orpo totesi, että perussuomalaisia ja kokoomusta voi yhdistää se, että Suomessa on poikkeuksellisen huono hallitus.
– Hallituksella on huono ja vastuuton ohjelma. Kun hallituskausi etenee ja he tekevät ohjelmansa mukaisia esityksiä, niin yksittäisissä kysymyksissä meidän on järkevää toimia hallitusta vastaan. Se ei tarkoita että meillä on yksi yhteinen oppositio vaan että meillä on yhteinen tavoite vastustaa hallituksen esityksiä.
Halla-aho oli osittain samaa mieltä.
– Suuressa kuvassa meillä on yhteisiä näkemyksiä kokoomuksen kanssa, joskin meillä löytyy yhteneväisyyksiä muidenkin puolueiden kanssa. Asiapohjalta olemme valmiita yhteistyöhön kenen tahansa kanssa, kuten olemme aina korostaneet. Yksittäisissä kysymyksissä, jotka liittyvät hallituksen virheisiin, me varmasti löydämme yhteisen sävelen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- palkka-alennukset turvapaikkasurffarit oppositiojohtajat haittamaahanmuutto halpatyövoima Ilmastonmuutos Posti Petteri Orpo Yle kannatus perussuomalaiset hallitus Jussi Halla-aho työllisyys Kilpailukyky
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäenpää: Hallituksen on turha puhua lapsi- ja perheystävällisyydestä, kun se samaan aikaan sallii valtionyhtiön pyrkimykset leikata pienituloisilta

Postin hallintoneuvoston perussuomalaiset jäsenet Rantanen ja Lehto: ”Työstä saatava palkka, jolla elää”

EU-parlamentaarikko Hakkarainen vaatii muukalaisvyöryn pysäyttämistä – ”Uskooko joku, että tulijavirrat loppuvat vastaanottamalla?”

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti julkaistu: Kansallismielistä ja oikeudenmukaista politiikkaa – säästöjä maahanmuutosta, kehitysavusta ja poliittisesta kähminnästä

Hallinto-oikeudet ruuhkautuneet ulkomaalaisasioista – Perussuomalaiset: ”Loputon rahan kippaaminen on lopetettava”

Immonen EIT:n tuomiosta: Ikävä tapaus, mutta Suomi ei voi koskaan täysin aukottomasti varmistaa kenenkään palautetun ihmisen turvallisuutta

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti karsii suomalaisten kannalta haitallisia menoja: ”Jokainen yli kohtuuden kerätty veroeuro on epäluottamuslause kansalaisiamme kohtaan”

Ruotsin kokoomus pyytää jo anteeksi maahanmuuttokriittisten vaientamista

Halla-aho: Muut puolueet haluavat toistaa kaikki Ruotsin virheet
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.
Uusimmat

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää











